Lue keskustelun säännöt.
Lapsen harrastuksien aloittamisesta..
05.12.2011 |
Juttelin ensimmäistä lastaan odottavan naisen kanssa tulevista muutoksista elämässään ja niistä asioista, jotka eteen tulevat, kun lapsi varttuu. Hän sanoi mielestäni hassusti, että "pitää päättää mitä lapsi laitetaan harrastamaan" ja mä sanoin, että etköhän sä sitten huomaa mistä se lapsi tykkää ja viet sen sitten kokeilemaan sitä. Ainakin kun kouluun menee, niin alkaa joku kiinnostamaan aika varmasti liikuntatunneilla tai muuten. Tähän ystäväni totesi, että pitäähän se harrastus aloittaa jo nelivuotiaana... Pitääkö teidän mielestänne?!
Kommentit (51)
Milläs kokemuksen syvällä rintaäänellä sinä puhut? Äitinä joka on dumpannut lapsensa luokattoman huonoon ip-kerhoon?
Ei kaikki ole samanlaisia luusereita, joten älä yleistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin todennäköisesti hänestä ei tule taitoluistelijaa..
Ai, onko noin?
Lapseni ei ole iltapäiväkerhossa mutta tahtoisi sinne mennä koska melkein kaikki luokalta siellä on ja niillä on kivaa..
ennen kouluikää koska silloin nitä voi harrastaa vielä kerran viikossa. Koululaisena on jo valittava yksi tai kaksi arrastusta koska harjoitustenmäärä on helposti 2-5 kertaaa viikossa.
En tässä edes viitsi luetella mitä meidän eskarilainen on jo kerinnyt harrastamaan, koska tiedän että se saisi monen AV mamman pakahtumaan. ;-D Meilläpäin muskari on esim tarha-aikana.
Mutta mielummin liikkuva lapsi kuin sohvaperuna.
niin todennäköisesti hänestä ei tule taitoluistelijaa..
Tässä on oletus että ilman harrastamista ei 4v opi luistelemaan, joka ei välttämättä pidä paikkaansa. Lapsi voi käydä vanhempien kanssa luistelemassa ja oppia luistelemaan hyvin vaikkei harrastakaan luistelua seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin todennäköisesti hänestä ei tule taitoluistelijaa..
Tässä on oletus että ilman harrastamista ei 4v opi luistelemaan, joka ei välttämättä pidä paikkaansa. Lapsi voi käydä vanhempien kanssa luistelemassa ja oppia luistelemaan hyvin vaikkei harrastakaan luistelua seurassa.
Sekä yleisen pohjan motoriikassa ja kehon hallinnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milläs kokemuksen syvällä rintaäänellä sinä puhut? Äitinä joka on dumpannut lapsensa luokattoman huonoon ip-kerhoon? Ei kaikki ole samanlaisia luusereita, joten älä yleistä!
Olen virkani puolesta jatkuvasti tekemisissä iltapäiväkerho-ohjaajien kanssa. Kokemusta siis kymmenistä paikoista ja vuosien mittaan yli kymmenestä eri ip-hoidon järjestäjätahosta. Joten kyllä, hiukan on enemmän tietoa tästä kuin sinulla, jolla on esikoinen ollut muutaman kk ip-hoidossa. Taisit käydä pari kertaa hakemassa lapsosesi sieltä ja ehkäpä kerran vanhempainvartissa....?
Ai, onko noin? Lapseni ei ole iltapäiväkerhossa mutta tahtoisi sinne mennä koska melkein kaikki luokalta siellä on ja niillä on kivaa..
Totta kai viihtyy! Vaan sanoin, että se on TYÖTÄ lapselle eli lapsi on sen päälle aika väsynyt. Lisäksi vielä läksyt (ekaluokan alussa niitä toki on vähän, mutta joulun alla niitäkin jo on) ja mahdollisesti siis aika vaativatkin harrastukset.
Minä en missään nimessä kiellä lapsia harrastamasta, mutta kannattaa miettiä, aloittaako ekaluokalla monta uutta harrastusta, koska se koulu ja ip-kerhokin ovat uusia asioita ja vieläpä aivan toisella tavalla väsyttäviä kuin päiväkotielämä oli...
-26-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ip-kerho on hyvätasoinen. Jos olet omasi dumpannut huonoon kerhoon, älä luule, että kaikki muutkni tekee niin.
Ja mistä ihmeestä keksit tuon harrastusten aloittamisen ekalla??? Yleensä valtaosa on harrastanut jo usemman vuoden tuossa vaiheessa. Meilläkin lapsi jatkoi harrastuksia jo 4. vuotta.
Ja tiedätkö, että ei kaikki edes mene kouluun mistään päiväkodista! Eli jälleen kerran: Älä yleistä!
Varhaiskypsät voivat olla valmiita 4-vuotiaina esim. musiikkiharrastuksen aloittamiseen. Normaalilapset eivät taas yleensä ole valmiita kuin kouluiässä. Toki aloittaa voi aiemminkin, muttei siitä ole suurta hyötyä jos kypsyys puuttuu.
Liikunnassa ihan sama. Lahjakkuudet ovat valmiita aloittamaan aikaisemmin kuin tavikset ja etenevät reippaampaa tahtia. Toisaalta ei kaikki ammattilaisetkaan ole aloittaneet 4-vuotiaina ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ip-kerho on hyvätasoinen. Jos olet omasi dumpannut huonoon kerhoon, älä luule, että kaikki muutkni tekee niin. Ja mistä ihmeestä keksit tuon harrastusten aloittamisen ekalla??? Yleensä valtaosa on harrastanut jo usemman vuoden tuossa vaiheessa. Meilläkin lapsi jatkoi harrastuksia jo 4. vuotta. Ja tiedätkö, että ei kaikki edes mene kouluun mistään päiväkodista! Eli jälleen kerran: Älä yleistä!
Kuten sanoin, lapsi voi siellä viihtyä hyvinkin, mutta silti se on eri tavalla stressaavaa ja väsyttävää kuin kotona oleilu.
Eli siinä mielessä "työtä".
Vastasinkin jo inttämiseesi: tunnen ip-kerhot hyvin työni puolesta. Molemmat omat lapseni ovat myös olleet parinkin eri järjestäjän ip-kerhoissa.
Niihin liittyy yleisellä tasolla tällaisia ongelmia, yksittäisiä tapauksia tonkimatta:
1) tilat eivät ole välttämättä rakennettuja juuri ip-kerholle. Monasti kerhot pidetään koulun tiloissa tai muuten muulle toiminnalle alunperin suunnitelluissa tiloissa, joissa ryhmää on vaikea jakaa ja eri toiminnoille ei ole erillistiloja. Kun siellä pyörii pahimmillaan kymmeniä lapsia samoissa tiloissa väsyneenssä ja yliaktiivisessa vireessä, meteli on ajoittain infernaalinen.
2) vetäjät useinmiten opiskeluvaiheessa olevia nuoria, joilla heikosti kokemusta alasta ja tuntemusta ko. lapsista
3) Koulunkäyntiavustajat on toinen aika yleinen vetäjäratkaisu, missä on se etu edelliseen verrattuna, että heillä on kokemusta lapsista ja osa lapsista on heille tuttuja jo koulun puolelta. Tätä yksi tuttu koulunkäyntiavustaja tosin kommentoi näin: "ei sitä montaa vuotta jaksa, koska se on toinen työpäivä varsinaisen työpäivän päälle ja lapset on siinä vaiheessa päivää jo tosi väsyneitä ja levottomia" (suora sitaatti)
Valtaosahan pääsee sitäpaitsi pois sieltä, jos eivät jaksa olla.
Ip-kerhossa ei edes ole mitään pakkosiirtymisiä ulkoiluun, rtuokailuun tai yhtään mihinkään.
Meidän lapsen ip-kerhossa oli max 20 lasta, jotka jaettiin aina kolmeen osaan, kolme pätevää ohjaajaa. Eivät olleet koulun tiloissa. Meteliä ei ollut lainkaan.
Edelleen, kehotan vähän laajentamaan sitä perspektiiviä niistä omista mokista vähän tasokkaampiin vanhempiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtaosahan pääsee sitäpaitsi pois sieltä, jos eivät jaksa olla. Ip-kerhossa ei edes ole mitään pakkosiirtymisiä ulkoiluun, rtuokailuun tai yhtään mihinkään. Meidän lapsen ip-kerhossa oli max 20 lasta, jotka jaettiin aina kolmeen osaan, kolme pätevää ohjaajaa. Eivät olleet koulun tiloissa. Meteliä ei ollut lainkaan. Edelleen, kehotan vähän laajentamaan sitä perspektiiviä niistä omista mokista vähän tasokkaampiin vanhempiin!
Monet aloittaa pelaamisen alkaen 5v. ja ovat pelanneet n. 3 vuotta, kun ovat 8v. vanhoja.
Sitten ryhmään tulee uusi lapsi niin aika kovalla on kokeneiden pelaajien kanssa.
Omani haluaisi aloittaa jalkapallon uudelleen. En päästä, koska on aika surkea jalkkiksessa,
mutta uimarina hyvä.
Taas jonkun taistelulajin voi aloittaa myöhemmin, koska niihin ei ihan pienet pääse.
Tosiaan luistelu pitää aloittaa aikaisin, mutta jääkiekon voi aloittaa hyvin 7v. vanhana.
Riippuu siis paljon lajista.
Valtaosahan pääsee sitäpaitsi pois sieltä, jos eivät jaksa olla.
Ip-kerhossa ei edes ole mitään pakkosiirtymisiä ulkoiluun, rtuokailuun tai yhtään mihinkään.
Meidän lapsen ip-kerhossa oli max 20 lasta, jotka jaettiin aina kolmeen osaan, kolme pätevää ohjaajaa. Eivät olleet koulun tiloissa. Meteliä ei ollut lainkaan.
Edelleen, kehotan vähän laajentamaan sitä perspektiiviä niistä omista mokista vähän tasokkaampiin vanhempiin!
mutta tämä 'tasokas' vanhempi on kyllä sen verran hauska että on pakko osallistua. Nythän on niin, että kaupungeissa tuollaiset 20 oppilaan miniryhmät ovat hyvin harvinaisia. 'Tasokas' vanhempi voi olla kiitollinen veronmaksajille siitä, että hänen lapselleen on saatu ylellinen miniryhmä. Täällä kaupungissa ip-ryhmät ovat usein valtavia ja toimivat 70-lukulaisissa homerakennuksissa. Meteliä on. Ja lasten vanhemmat maksavat valtavasti veroja verrattuna kehitysalueiden jyväjemmareihin sun muihin elätteihin, jotka maksavat yhteiskunnalle mansikoita jo ilman ip-hoitoakin. Eli suuta supummalle, kiitos!
Valtaosahan pääsee sitäpaitsi pois sieltä, jos eivät jaksa olla.
Ip-kerhossa ei edes ole mitään pakkosiirtymisiä ulkoiluun, rtuokailuun tai yhtään mihinkään.
Meidän lapsen ip-kerhossa oli max 20 lasta, jotka jaettiin aina kolmeen osaan, kolme pätevää ohjaajaa. Eivät olleet koulun tiloissa. Meteliä ei ollut lainkaan.
Edelleen, kehotan vähän laajentamaan sitä perspektiiviä niistä omista mokista vähän tasokkaampiin vanhempiin!
mutta tämä 'tasokas' vanhempi on kyllä sen verran hauska että on pakko osallistua. Nythän on niin, että kaupungeissa tuollaiset 20 oppilaan miniryhmät ovat hyvin harvinaisia. 'Tasokas' vanhempi voi olla kiitollinen veronmaksajille siitä, että hänen lapselleen on saatu ylellinen miniryhmä. Täällä kaupungissa ip-ryhmät ovat usein valtavia ja toimivat 70-lukulaisissa homerakennuksissa. Meteliä on. Ja lasten vanhemmat maksavat valtavasti veroja verrattuna kehitysalueiden jyväjemmareihin sun muihin elätteihin, jotka maksavat yhteiskunnalle mansikoita jo ilman ip-hoitoakin. Eli suuta supummalle, kiitos!
katsoa tarkemmin niitä olosuhteita, joihin lapsensa hoitoon jättää. Näitä piisaa. Niiden mielestä muualla voi olla päivähoidossa ongelmia, mutta onneksi heidän Janita-Jessicansa on päässyt ainoaan hyvään päiväkotiin, jossa ei koskaan ole pula hoitajista ja hoitajilla on loputtomasti aikaa Janita-Jessicalle... ihan riippumatta siitä, mikä on paikan hoitajien ja muiden vanhempien käsitys asiasta. Tällaiset kaikki-hyvin -vanhemmat eivät halua nähdä, että jokin voisi olla paremminkin heidän pilttinsä olosuhteissa, koska se asettaisi heidän Maailman Parhaat Valintansa kyseenalaiseksi ja herättäisi ikävää epäilyä siitä, olikohan heidän varhaiden töihinpaluunsa tai lapsensa iltapäivähoitoratkaisu sittenkään ihan kauhean hyvä.
Säälittävää itsepetostahan se on, mutta minkä teet. Mulla on kahdesta ip-kerhosta ohjaajana kokemusta ja hälyisää se on, aina. Joskus myös työnantaja on liikkeellä rahat-pois meiningillä, eikä toimintaa tueta johdon tai jopa koulunkaan taholta.
Jälkimmäinen kerho oli kyllä pieni, 16 oppilasta, vaikka stadissa ollaankin. Meitä oli kolme ohjaajaa, jonka luulis olevan ideaalia, mutta kas kun niistä lapsista iso osa oli vaikeita erityisoppilaita, adhd yms., niin menoa ja hössäkkää oli koko ajan. Kotona ei illalla jaksanut eväänsä nostaa.
Suosittelen jokaiselle sitä, että käy siellä ipkerhossa joskus päivälläkin, niin näkee mitä se oikeesti on. Illalla, kun lapsia haetaan pois tilanne on jo aika eri, kun osa lapsista on lähtenyt kotiin.
Ei se nyt lapsille helvetin esikartano ole, mutta uuvuttavaa se lapsillekin on!
niin todennäköisesti hänestä ei tule taitoluistelijaa..
Mutta mitäs jos 4v osaa luistella hyvin, eikä ole arka mutta aloittaa harrastuksen myöhemmin? Tässä on oletus että ilman harrastamista ei 4v opi luistelemaan, joka ei välttämättä pidä paikkaansa. Lapsi voi käydä vanhempien kanssa luistelemassa ja oppia luistelemaan hyvin vaikkei harrastakaan luistelua seurassa.
Mutta taitoluistelukilpailuihin ei voi enää osallistua. Jos vanhemmat osaavat opettaa viimeistään ekaluokan loppuun mennessä lapselleen kaikki yksöishypyt, piruetit ja axelin, lapsi voi vielä saada muut kiinni. Todennäköisesti elleivät vanhemmat ole ammattivalmentajia, oikeiden tekniikoiden opettaminen ei onnistu. Ellei lapsi ole viimeistään tokaluokalla oppinut axelia, kilpailu-ura tyssää käytännössä siihen.
Ja monen mielestä ei ole mitään järkeä harrastaa taitoluistelua, ellei pääse kilpailemaan siinä.
Mutta tuosta iltapäivähoitokeskustelusta takaisin varsinaiseen aiheeseen: ei se ole ollenkaan niin hölmö ajatus kuin ap tuntuu olettavan, että nelivuotiaana on hyvä aloitella eri lajien harrastamista. Hyvät perusliikuntataidot, kehon koordinaatio ja ohjeiden vastaanottokyky voivat kehittyä monen eri harrastuksen parissa. Yhdestä perusvalmiuksia kehittävästä lajista on helpompaa siirtyä toiseen, mutta jos kouluikään saakka pidetään vain kotioloissa, on herkkyyskausi monen taidon oppimiselle pian jo ohi ja vaikka lapsi kuinka haluaisi, hän ei ehkä enää pääse mukaan haluamaansa harrastukseen.
Se, jonka tokaluokkalainen tässä ketjussa aloitti telinevoimistelun ja pääsi äitinsä sanojen mukaan pitkälle lajissa, on todellisen harvinaisuuden äiti tai liioittelija.
Lapset ovat aina aika väsyneitä koulupäivän päälle. Sellaista iltapäiväkerhoa ei ole vielä keksittykään, jossa näin ei olisi. Ja se NÄKYY ja KUULUU. Sun muutaman kk kokemuksesi (kävitkö montakin kertaa siellä niin, että olit paikalla heti puolintapäivin, kun kaikki lapset olivat vielä paikalla...?) ei oikeasti ole nyt kauhean painava todiste mistään.
Joka tapauksessa JOS lapsi on aloittanut koulun, on päälle vielä monta tuntia iltapäiväkerhossakin, ei ole mitään järkeä LYKÄTÄ SIIHEN elämänvaiheeseen monen uuden harrastuksen aloittamista.
Mieluummin hitaampi totuttelu niin, että lapsi saa keskittyä yhteen uuteen asiaan kerrallaan. Mikään ei estä aloittamasta harjoittelua ennen kouluikää, mutta ei siis kaikkea uutta samaan aikaan!