Ehdotus ruotsinkielisille

En pidä ajatusta uskottavana vaan nimenomaan osoituksena siitä, että on olemassa illuusio siitä, että Suomi tulisi yhtäkkiä kasvattamaan kauppaa sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole Suomen naapureita.

Ruotsissa aiotaan tarjota kiinan opetusta jatkossa joka koulussa. Ihan huvin vuoksiko? Vai siksikö, että Kiina nähdään tulevaisuuden ison markkinana?

Hei, eihän me voida elää menneisyydessä! Koska kaupankäynti ei nyt ole suurta johonkin maahan, niin eihän se tietenkään voi olla suurta koskaan tulevaisuudessakaan, eikä kyseistä kieltä siis missään nimessä kannata opiskella! Parempi vaan pakottaa kaikki lukemaan tuttua ja turvallista ruotsia, kun sinne kauppaa on tehty ennenkin! Annetaan muiden maiden hoitaa kauppa muihin maihin, eikö vaan?

Yritätkö oikeasti väittää, että nykyisen kolmen kauppakumppanin merkitys vähenee, vaikka tulisi uusia kauppakumppaneita tai jonkun osuus kasvaisi?

Ehkä sinulla on perustelut..

Se, että Suomi käy kauppaa Aasiassa tuskin vähentää lähinaapurien kanssa käytyä kauppaa, eivätkä ne liity toisiinsa millään tavalla. Edelleen olen sitä mieltä, että ne, jotka vastustavat ruotsia, eivät kuitenkaan tukisi lapsensa kiinanopiskelua (tällä hetkellä on kiinankielinen ala-aste tai yliopistossa voi myös lukea kiinaa, tod. näk. myös jossain amk:ssa). Kritiikki ei siis poraudu siihen, ettei uusia kasvumahdollisuuksia tulisi hakea, jos niitä, vaan hyödyllisyyteen ajatellen, että usea suomalainen lukisi kiinaa.

No mun mielestä itseasiassa ruotsi voisi olla pakollinen vielä yläasteella.:) Mutta voitaisiin silti panostaa käytännöllisempään osaamiseen ruotsissa. Ja tuon alueellisuuden kannalla olen myös. Eli ruotsin opiskelua pitäisi kyllä mielestäni muuttaa isolla kädellä mutta olisin myös valmis sisällyttämään kaikille jonkinlaisen pakollisen pohjan ihan yleissivistyksen vuoksi.:)

Miksei meille opeteta venäjää? Lukevatko ruotalaiset koulussa suomen kieltä yleissivistyksen takia?

Mielestäni venäjää voisi kyllä olla. Ruotsalaiset eivät lue suomea luultavasti samasta syystä kuin emme lue viroa..Venäläisethän eivät myöskään lue suomea..

2

Suomen isoimmat kauppakumppanit on olleet pitkään vaihtelevassa järjestyksessä Ruotsi, Saksa ja Venäjä.

Niin, kaupankäynti suurinpiirtein yhtä suurta näihin kolmeen. Mutta miksi vain yhden kieli on pakollinen? Ja vain sen, jossa potentiaali kaupan kasvulle on kaikkein pienin?

tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?

2

Siksi sanoinkin

Että ruotsi pitäisi olla pakollinen vain yläasteella.

2

En ymmärrä, miksi sen pitäisi olla pakollinen yläasteella. Joku lyhyt johdanto Suomen vähemmistökieliin ja -kulttuureihin voisi olla paikallaan (sisältäisi myös saamen kielet ja kulttuurin).

-että jotkut voivat tarvita sitä työelämässä, silloin he saavat ruotsiin pohjan. On positiivista, jos ruotsia voi osata edes auttavasti.

-ruotsi on yleissivistystä: suomessa on ruotsinkielisiä lainasanoja ja ruotsi näkyy suomalaisessa paikannimistössä, se on siis ikkuna kulttuuriin, myös suomalaisen kulttuurin ymmärrykseen

-Suomella on Ruotsilla on yhteistä kulttuurisesti tapakulttuurissa (nyt ei tule muuta mieleen kuin juhannussalko mutta todennäköisesti jotain muutakin tietämisen arvoista). Erojakin tietysti on.

Ja jotkut voivat lukea ruotsia ihan niin kuin ennenkin. Ei kukaan ole poistamassa ruotsin tunteja koulusta, vain niiden pakollisuus on kyseenalaistettu. Minkä tahansa kielen edes auttava osaaminen on positiivista. Miksi kielen pitäisi olla aina ja kaikilla juuri ruotsi?

Ruotsi kieli näkyy vain pienessä osassa Suomen paikannimiä. Pohjoisessa näkyy saamenkielisiä nimiä. Pitäisikö olla koko kansan pakkosaame?

Juhannussalko on mielestäni huonoin ikinä kuulemani peruste pakkoruotsille.

joka oli pelkästään esimerkki. Minusta on hyödyllistä olla tietoinen ruotsalaisesta kulttuurista, koska se on suomalaista lähellä. Keksimäni esimerkki ei valitettavasti ollut hyvä. Ehkä ruokakulttuuri olisi parempi esimerkki. Niin - tottakai saamelaisten nimien alkuperän tuntemus olisi vastaavaa hyvää yleissivistystä. Tietääkseni ruotsinkielisiä nimiä ja sanoja on enemmän, siksi tuon yleisyyskriteerin perusteella ruotsin tuntemus olisi parempi kuin saamen. Lapissa asuva voi toki olla eri mieltä, mutta tämä keskusteluhan lähtikin paikallisuuden korostamisesta ja en ole sitä vastaan. Mielestäni Lapissa voitaisiin ihan hyvin opiskella paikallisen kulttuurin juttuja. Mutta ehkä iltapäiväkerho- tai erillinen kurssi -tyyppisesti. Tai museovierailuina. En tiedä. Vaihtoehdot ovat auki.

tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?

2

Onhan se verrannollinen maiden asukaslukuun.

[

Yritätkö oikeasti väittää, että nykyisen kolmen kauppakumppanin merkitys vähenee, vaikka tulisi uusia kauppakumppaneita tai jonkun osuus kasvaisi?

Ehkä sinulla on perustelut..

En, mutta kaikki ei voi opiskella kaikkia kieliä. Miksi se ei käy, että osa opiskelee ruotsia, osa saksaa, osa venäjää, osa ranskaa jne. Ja pieni osa vaikka näitä kaikkia? Kuitenkin fakta on se, että kolmen vieraan kielen (jollainen ruotsikin on) opiskelua ei voida vaatia jokaiselta (jos et usko, mene vierailemaan oikeassa koulussa).

Eli opiskellaan edelleen nykyisten kauppakumppanien kieltä, mutta myös muita kieliä tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Pakkoruotsin poistohan ei tietenkään lopeta ruotsin opiskelua maassamme. Kyse on siitä, että jokaisen ei tarvitse osata ruotsia.

tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?

2

Onhan se verrannollinen maiden asukaslukuun.

Miten nuo asiat edes liittyvät toisiinsa?

2

tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?

2

Onhan se verrannollinen maiden asukaslukuun.

Miten nuo asiat edes liittyvät toisiinsa?

2

Ruotsissa asukkaita 9 miljoonaa, Venäjällä 140 miljoonaa.

Jos kaupankäynti on nyt yhtä suurta, niin ei tarvitse olla kummoinen Einstein ymmärtääkseen, kumpaan maahan on paremmat mahdollisuudet kasvattaa myyntiä.

[

Yritätkö oikeasti väittää, että nykyisen kolmen kauppakumppanin merkitys vähenee, vaikka tulisi uusia kauppakumppaneita tai jonkun osuus kasvaisi?

Ehkä sinulla on perustelut..

En, mutta kaikki ei voi opiskella kaikkia kieliä. Miksi se ei käy, että osa opiskelee ruotsia, osa saksaa, osa venäjää, osa ranskaa jne. Ja pieni osa vaikka näitä kaikkia? Kuitenkin fakta on se, että kolmen vieraan kielen (jollainen ruotsikin on) opiskelua ei voida vaatia jokaiselta (jos et usko, mene vierailemaan oikeassa koulussa).

Eli opiskellaan edelleen nykyisten kauppakumppanien kieltä, mutta myös muita kieliä tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Pakkoruotsin poistohan ei tietenkään lopeta ruotsin opiskelua maassamme. Kyse on siitä, että jokaisen ei tarvitse osata ruotsia.

että vaikka jokaisen ei tarvitse osata ruotsia, kouluaikana ei voi arvioida, mikä kieli tulee olemaan hyödyllinen. Siksi ruotsia kannattaisi lukea, mutta ruotsin ympärille on turhaan kehitetty argumentteja, minkä vuoksi sitä ei tulisi lukea, joista tärkeimmät tuntuvat olevan lähinnä menneisyyteen katsovat vihamieliset argumentit. Arvelen, että moni sellainen, joka voisi hyötyä ruotsista, jättäisi ruotsia lukematta koulussa, jos se olisi vapaaehtoinen. Ruotsista tulisi elitistinen valinta kuten latinasta ja englanti-espanja -yhdistelmiä tulisi paljon.

Sen verran olisin valmis joustamaan näkemyksestäni, että hyödyllistä olisi myös oppia joku kieli hyvin (koskee mitä tahansa kouluopetuskieltä) eikä vain räpiköidä siitä läpi joten kuten. Ehkä ideaalimpana tilanteena näkisin johonkin oppikoulutyyppiseen systeemiin palaamisen, jossa motivoituneilla opiskelijoilla ruotsi olisi pakollinen tietyn jakson ajan. Kielissä heikot opiskelijat voisivat jättää sen väliin.

2

tai kristallipallo, kun noin hyvin tiedät, missä on Suomen kaupankäyntipotentiaalit?

2

Onhan se verrannollinen maiden asukaslukuun.

Miten nuo asiat edes liittyvät toisiinsa?

2

Ruotsissa asukkaita 9 miljoonaa, Venäjällä 140 miljoonaa.

Jos kaupankäynti on nyt yhtä suurta, niin ei tarvitse olla kummoinen Einstein ymmärtääkseen, kumpaan maahan on paremmat mahdollisuudet kasvattaa myyntiä.

merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.

että vaikka jokaisen ei tarvitse osata ruotsia, kouluaikana ei voi arvioida, mikä kieli tulee olemaan hyödyllinen. Siksi ruotsia kannattaisi lukea

Jos ei voi arvioida, mikä kieli tulee olemaan hyödyllinen, miksi sen vuoksi pitäisi opiskella juuri mahdollisimman pientä kieltä pakolla?

Parastahan olisi, että opiskeltaisiin laajasti eri kieliä. Nyt on tilanne se, että ruotsia on kovasti opiskeltu, mutta ruotsin tarve vähenee jatkuvasti. Sen sijaan venäjän osaajia tarvittaisiin kovasti.

Ruotsin pakko-opiskelu on munien laittamista samaan koriin.

merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.

Esitätkö nyt tahallaan tyhmää?

Venäjä ei ole kehitysmaa. Venäjä on suurvalta, jossa on ostokykyistä porukkaa, mutta toki myös köyhiä. Venäjä on meidän naapurimaa. Pelkästään Pietarin asukasluku on puolet Ruotsin asukasluvusta.

merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.

Niin ja Saksakin (n. 10 kertaa Ruotsin verran asukkaita) on sitten ihan kehitysmaa vai?

tietysti kun ei ole täsmennetty, mistä tuotteista puhutaan niin jää vähän epäselväksi tuo vertailu väkiluvun ja potentiaalisen ostovoiman välillä. On eri asia käydä kauppaa sotatarvikkein kuin tavallisille kuluttajille menevien tuotteiden välillä.:)

merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.

Niin ja Saksakin (n. 10 kertaa Ruotsin verran asukkaita) on sitten ihan kehitysmaa vai?

et ole esittänyt, miksi jonkun valtion väkiluku kertoisi kaupankäyntipotentiaalista mitään. Ja nyt ainoastaan saivartelet vastaamatta kysymykseen.

2

merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.

Esitätkö nyt tahallaan tyhmää?

Venäjä ei ole kehitysmaa. Venäjä on suurvalta, jossa on ostokykyistä porukkaa, mutta toki myös köyhiä. Venäjä on meidän naapurimaa. Pelkästään Pietarin asukasluku on puolet Ruotsin asukasluvusta.

väkiluvun suhde kaupankäyntipotentiaaliin. Ei niillä ole välttämättä suoraa suhdetta, se riippuu jo kauppatavarasta. Perusteluita, kiitos!

2

merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.

Niin ja Saksakin (n. 10 kertaa Ruotsin verran asukkaita) on sitten ihan kehitysmaa vai?

et ole esittänyt, miksi jonkun valtion väkiluku kertoisi kaupankäyntipotentiaalista mitään. Ja nyt ainoastaan saivartelet vastaamatta kysymykseen.

2

Tämä on niin itsestään selvä asia, että on kumma että vänkkäät vastaan. Kehitykseltään saman tasoiset maat (Saksa ja Ruotsi) kyseessä, niin väitätkö tosissaan, että Ruotsiin voisimme kasvattaa kauppaa enemmän kuin Saksaan?

Ja ylipäätään, jos kauppa käy nyt saman verran näihin kolmeen maahan, miksi vain ruotsia pitäisi lukea pakolla?

ruotsin ympärille on turhaan kehitetty argumentteja, minkä vuoksi sitä ei tulisi lukea, joista tärkeimmät tuntuvat olevan lähinnä menneisyyteen katsovat vihamieliset argumentit.

Ei, vaan nimenomaan pakkoruotsin puolustukseksi on keksitty kaikki mahdolliset järjettömät perustelut. On ikäänkuin ensin päätetty, että pakkoruotsi pitää olla ja sitten keksimällä keksitty, miksi se pitäisi olla. Kuten nyt juhanussalot ja muut... Ja kaikki sellaiset perustelut, jotka pätisivät mille tahansa kielelle, kuten että kielitaito kuuluu yleissivistykseen.

Klassikko lienee tämä "onhan meillä pakkomatematiikkakin". Taisi olla itse Wallin, joka tämän nerokkaan perustelun sanoi. Muita perusteluita on mm. "ruotsin avulla oppii muita kieliä". Ahaa, no eikö kannattaisi opiskella suoraan näitä muita kieliä? Sitten tämä, että ei kielitaito ole keneltäkään pois. No ei ole ei, mutta miksi juuri ruotsi...

Ja sitten nämä, että se ja se historian merkkihenkilö puhui ruotsia, niin siksi pitää olla pakkoruotsi. No totta ihmeessä puhui, koska suomenkielisillä ei ollut mitään oikeuksia ennen 1900-lukua. Miksi kunnioittaisimme pakkoruotsilla sellaista historian aikaa, jolloin suomenkielisiä sorrettiin?

merkitseekö väkiluku samaa asiaa kuin ostovoima. Tuolla logiikalla Suomen pitäisi voida käydä helposti kauppaa jonkun kehitysmaan kanssa, jonka väkiluku on kymmeniä miljoonia.

Niin ja Saksakin (n. 10 kertaa Ruotsin verran asukkaita) on sitten ihan kehitysmaa vai?

et ole esittänyt, miksi jonkun valtion väkiluku kertoisi kaupankäyntipotentiaalista mitään. Ja nyt ainoastaan saivartelet vastaamatta kysymykseen.

2

Tämä on niin itsestään selvä asia, että on kumma että vänkkäät vastaan. Kehitykseltään saman tasoiset maat (Saksa ja Ruotsi) kyseessä, niin väitätkö tosissaan, että Ruotsiin voisimme kasvattaa kauppaa enemmän kuin Saksaan?

Ja ylipäätään, jos kauppa käy nyt saman verran näihin kolmeen maahan, miksi vain ruotsia pitäisi lukea pakolla?

Aihe lähti alunperin siitä, että ylipäätään on argumentoitu, että kieltä x pitäisi lukea jonkun taloudellisen kasvupotentiaalin vuoksi. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun lapset ovat koulussa, ei voi tietää, missä ne potentiaalit ovat siinä vaiheessa, kun he kouluista valmistuvat. Ruotsi on siinä mielessä samalla viivalla kuin saksa tai miksei kiinakin. Toisekseen tuo kauppapotentiaali on erittäin hämärä käsite, jota et itsekään ole tässä keskustelussa argumentoinut muulla kuin tiettyjen valtioiden väkiluvulla.

Ruotsin hyödyllisyyttä ei voi perustella yksittäisellä argumentilla, enkä ole esittänyt, että olisi olemassa vain yksi argumentti ruotsin puolesta. Olen kirjoittanut argumentit tähän keskusteluun jo.

2

Aihe lähti alunperin siitä, että ylipäätään on argumentoitu, että kieltä x pitäisi lukea jonkun taloudellisen kasvupotentiaalin vuoksi. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun lapset ovat koulussa, ei voi tietää, missä ne potentiaalit ovat siinä vaiheessa, kun he kouluista valmistuvat. Ruotsi on siinä mielessä samalla viivalla kuin saksa tai miksei kiinakin. Toisekseen tuo kauppapotentiaali on erittäin hämärä käsite, jota et itsekään ole tässä keskustelussa argumentoinut muulla kuin tiettyjen valtioiden väkiluvulla.

Ruotsin hyödyllisyyttä ei voi perustella yksittäisellä argumentilla, enkä ole esittänyt, että olisi olemassa vain yksi argumentti ruotsin puolesta. Olen kirjoittanut argumentit tähän keskusteluun jo.

2

Sellaisia argumenttejä ei ole olemassakaan. Siksi ruotsin opiskelun tulisi olla vapaaehtoista.

Siitä olemme yhtä mieltä, että nyt ei voi tietää, mikä kieli on tärkeä tulevaisuudessa. Siksi kansan edun vuoksi olisi tärkeää, että kouluissa opiskeltaisiin eri kieliä. Ei jokainen jokaista kieltä, vaan niin, että pystyisimme kansana vastaamaan erilaisiin tulveisuuden kielitarpeisiin. Yhden kielen pakkosyöttö ei vaan kertakaikkiaan ole järkevää.

Ruotsin tarpeellisuudessa on ollut niin selvästi laskeva trendi, että on erittäin todennäköistä, että ruotsin tarve tulevaisuudessa on todella pieni (ruotsalaiset osaavat englantia ja suomenruotsalaiset suomea).

Pienenä kielialueena ruotsalaisten on pakko osata muita kieliä ja tällä hetkellä tiede- ja yritysyhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä tapahtuukin pääsääntöisesti englanniksi.