Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olenko oikeutettu tunteisiini?

Vierailija
03.12.2011 |

Uutta parisuhdettani on nyt jonkin aikaa kalvanut tämä asia, ja tahdon siksi nyt kysyä mielipidettänne, haluaisin hieman objektiivista arviota siitä missä mennään.



Olen noin vuosi sitten tutustunut ja rakastunut ihanaan ja ulospäinsuuntautuneeseen mieheen. Hän on aivan mahtava: positiivinen, energinen, kannustava, seksikäs, kaikkea mitä toivon. Meillä on kuitenkin viime aikoina ollut tiukkaa vääntöä eräästä orastavan parisuhteemme ulkopuolisesta ihmisestä.



Tämä uusi mies on tunnustanut muutama vuosi sitten olleensa ihastunut naapurissa asuvaan naimisissa olevaan naiseen. Tunne on ollut ilmeisen molemminpuoleinen, mutta asiassa ei ole edetty ihastusta pidemmälle. Näin asia ainakin minulle on kerrottu.



Näillä molemmilla ihmisillä on koirat, ja he tapaavat ja juttelevat siis ulkona usein. Tämä on ihan ok ja fine, mutta he myös tekevät kävelylenkkejä koirineen yhdessä lähimetsissä. Tämä ahdistaa minua, monestakin syystä, mutta ennen muuta siksi, että ilmassa on ollut ihastusta, jota ei ole mitenkään purettu tai ilmeisesti myöskään käsitelty. En ole tämän asian suhteen ok, vaan se polttaa mahanpohjaani jo pelkkänä ajatuksena. Olen tästä asiasta myös sanonut miehelle, ja olemme ottaneet asiasta pari kertaa yhteen todella pahasti.



Jos kävelykumppani olisi kuka muu tahansa satunnainen koiratuttavuus, olisin luullakseni asian suhteen rauhallinen.



Miehen mielestä minä yritän rajoittaa hänen elämäänsä typerästi, hänellä on oikeus tehdä mitä tahtoo, ja minun tunteeni asiassa eivät ole normaaleja, vaan ahdistavia.



Ovatko tunteeni mielestänne normaaleja?



Mitä minun pitäisi tehdä?

Kommentit (26)

Vierailija
21/26 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten mies voisi sanoa tälle tuttavanaiselle, että en voi enää kävellä kanssasi, kun naisystäväni suuttuu siitä. Eli tässä tapauksessa kaikki olisi ok, jos miesystäväsi ei olisi koskaan kertonut sinulle tästä ihastumisesta. He jatkaisivat satunnaisia kävelyjä ja sinusta se olisi normaalia.

tai en itse asiassa tiedä kuinka usein. Kesän jälkeen tiedän kahdesta yhteisestä kävely- tai juttutuokiosta. Muitakin voi olla, niistä en vain tiedä.

Tapaamiset eivät ole suunnitelmallisia, vaan törmäävät ulkona sarttumalta (miehen mukaan) ja nainen vain pyytää hänet mukaansa, Mies on sitä mieltä, että ei hän yhtäkkiä voi alkaa kieltäytyä minua takiani, koska vuosikausia on kävelty yhdessä. Ei yhtäkkiä voi vain alkaa sanoa ei.

Mies siis sanoo, että kokee nämä minun tunteeni omistushaluisena rajoittamisena.

Vierailija
22/26 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä ahdistaa minua, monestakin syystä, mutta ennen muuta siksi, että ilmassa on ollut ihastusta, jota ei ole mitenkään purettu tai ilmeisesti myöskään käsitelty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/26 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko nainen varattu tai jotain? Jos kerran ovat olleet niin ihastuneita, niin mikä heitä on estänyt?

Vierailija
24/26 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten tuo miehesi tilanne on muuttunut sen jälkeen, kun aloitte seurustella? Miten tämän naapurin naisen rooli miehesi elämässä muuttui, kun sinä tulit miehesi elämään?

Eli siis tarkoitan sitä, että hengailiko miehesi ennen sinua tämän naisen kanssa miten paljon; onko nyt vähentänyt sitä? Vai onko tilanne tavallaan jatkunut ennallaan (että eivät ole aiemminkaan sopineet tapaamisia, vaan tavanneet silloinkin aina vain sattumalta)

Ja siis pointti on se, että jos miehesi on karsinut pois ennalta sovitut tapaamiset tämän (ex-?)ihastuksensa kanssa, niin kyllähän se on merkki siihen suuntaan, että pitää sinua merkittävästi tärkeämpänä ihmisenä elämässään kuin tätä naapurin naista.

Nuo ovat hankalia tilanteita, kun toisaalta miehesi voi olla aivan vilpitön ja rehti, mutta koko totuuttahan emme voi täällä vauvapalstalla selvittää.

t. 2

Vierailija
25/26 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieheni olisi ilmeisesti ollut sinkkuna valmis enempään.

Miksi mies ja tämä nainen eivät ole aikoinaan päätyneet mihinkään? Onko nainen varattu tai jotain? Jos kerran ovat olleet niin ihastuneita, niin mikä heitä on estänyt?

Vierailija
26/26 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minua asia vain ahdistaa. Ymmärrän, että saatan olla jonkun mielestä pikkusieluinen. Itse kuitenkin koen niin, että en voisi parisuhteen aikana käydä kävelyllä ihastusteni kanssa. Minusta se ei olisi oikein sitä parisuhteen toista osapuolta kohtaan.

Mieheni ei ilmeisesti tätä tunnettani ja näkemystäni jaa.

Minä siis koen syyllisyyttä näistä tunteistani. En tahdo rajoittaa kenenkään elämää, mutta en myöskään tahdo olla hyväksikäytetty näennäisen vapaamielisyyden nimissä.

Olisin toki valmis joustamaan ja tiedän, että tässä on minulla jonkinlainen kasvun paikka, mutta en tosiaankaan itse tapailisi vanhoja ihastuksiani pienen iltalenkin merkeissä.

Miten tuo miehesi tilanne on muuttunut sen jälkeen, kun aloitte seurustella? Miten tämän naapurin naisen rooli miehesi elämässä muuttui, kun sinä tulit miehesi elämään?

Eli siis tarkoitan sitä, että hengailiko miehesi ennen sinua tämän naisen kanssa miten paljon; onko nyt vähentänyt sitä? Vai onko tilanne tavallaan jatkunut ennallaan (että eivät ole aiemminkaan sopineet tapaamisia, vaan tavanneet silloinkin aina vain sattumalta)

Ja siis pointti on se, että jos miehesi on karsinut pois ennalta sovitut tapaamiset tämän (ex-?)ihastuksensa kanssa, niin kyllähän se on merkki siihen suuntaan, että pitää sinua merkittävästi tärkeämpänä ihmisenä elämässään kuin tätä naapurin naista.

Nuo ovat hankalia tilanteita, kun toisaalta miehesi voi olla aivan vilpitön ja rehti, mutta koko totuuttahan emme voi täällä vauvapalstalla selvittää.

t. 2

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yhdeksän seitsemän