Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ärsyttää äidit, jotka tivaavat kaupassa lapselta, mitä tämä haluaa syödä

Vierailija
02.12.2011 |

Mistä muista asioista lapset näissä kodeissa huolehtivat, ehkä veroilmoituksista, talvirenkaiden vaihdosta, siivouksesta?

Kommentit (41)

Vierailija
21/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuskin?

Vierailija
22/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitä syödään. Silloin on hauska mennä kolmevuotiaan kanssa kauppaan, ja sanoa, että ota mitä haluat! Kun yhtäkkiä korissa onkin erilaisia vihanneksia kuin normaalisti, erilaista juustoa, jne. alkaa päässä aina raksuttaa, että näistähän voisi kehitellä sitä ja tätä. Moni uusi lemppariruoka on keksitty ihan sillä, että lapsi on osoitellut umpimähkään hauskan näköisiä ruokia ja purnukoita, ja niitä on sitten ostettu. Suosittelen. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapsi syö eri ruokaa kuin minä itse, joten annan pari vaihtoehtoa joista lapsi saa itse valita...

Vierailija
24/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

En minäkään joltain 2-vuotiailta kyselisi, mutta kyllähän vähän isommilta voi kysyä. Edellyttäen, että lapset itsekin tietävät että vastaukseksi ei käy että hampurilaista, pitsaa tai ranskalaisia.

Kyllä meillä ainakin lapsilta saa ihan hyviä ideoita. Kaalilaatikkoa, hernekeittoa, kesäkeittoa,

uunilohta ja perunamuusia, kasvispihvejä.

Vierailija
25/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin kysyä, jos lapset sattuisivat olemaan mukana kaupassa.

Oikeastaan liian harvoin tulee kysyttyä lapsilta, mitä nämä toivoisivat.

Vierailija
26/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis aivan hirveää kysyä lapselta joskus, että mitä ruokaa tekisi mieli. Suorastaan löperöä ja vastuutonta vanhemmuutta!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä on viisi lasta, ja en koskaan kysele. Ihan mahdotontahan se olisi olla kaikille herkkuruokia väsäilemässä.

Vierailija
28/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä on viisi lasta, ja en koskaan kysele. Ihan mahdotontahan se olisi olla kaikille herkkuruokia väsäilemässä.

No kuukaudessa on 4-5 viikkoa, olisko ihan mahdotonta tehdä jokaisen lapsen toiveruoka kerran kuussa? Jos myös mies saa päättää kerran kuussa, sulle jää vielä 24 kertaa tehdä niitä omia herkkujasi...

Mutta mulle on ihan sama jos ap ärsyyntyy mun kauppareissusta. Mä en kaupassa ärsyynny kuin joulu- ja juhannusruuhkasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

no koska kuukaudessa on tosiaan 4-5 viikkoa, niin jokaisen lapsen jokin lempiruoka tulee kyllä ihan automaattisesti ilman että pitäisi sitä kysellä, niin monta kertaa saa ruokia jo väsätä kuukauden aikana. Tiedän kyllä mistä lapseni pitävät, mutta tuolle tielle lähteminen, että kaupassa jokainen haluaisi jotain eri ruokaa, olisi ihan loputon suo.

Vierailija
30/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika moni vastaaja on selvästi lukenut kysymyksen huonosti, ap:han ei kirjoittanut kysymisestä vaan tivaamisesta. Ei sitä onneksi kovin usein kaupassa näekään, mutta itse olen palvelutiskillä työskennelleenä joutunut näkemään joitakin kertoja. Esim. tällainen tilanne on mielestäni aivan älytön: tiskin edessä miesasiakas kysyy parivuotiaalta lapselta, mitä tämä haluaa syödä. Lapsi ravaa tiskin edessä edestakaisin ja höpöttelee omiaan. Isä kysyy samaa uudestaan, ja lapsi osoittaa kokonaista kirjolohta. Isä tuhahtaa, ettei me semmoista syödä ja kysyy uudestaan hermostuneella äänellä. Lapsi osoittaa tiskissä vuorotellen lihahyytelöä, jotain salaattia ja eri kaloja. Isä hermostuu ja tivaa monta kertaa että mitä sä nyt haluat syödä, et sä tuota syö kumminkaan.



Siinä vaiheessa tekisi jo mieli kommentoida jotain mutta ei viitsi asiakkaalle sanoa. Lapsen mielipidettä voi kyllä kysyä mutta ei noin. Ja noin pienelle annetaan pari vaihtoehtoa joista valita. Jos vastausta ei tule, niin vanhempi päättää.



Sitä tarkoitetaan tivaamisella, että kysytään ja kysytään mutta tilanne ei johda mihinkään. Se on älytöntä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

usein jonkun parivuotiaan pitäisi osata päättää isotkin ostokset, kuten ulkoilupuvut ja kengätkin. Minusta voi kysyä, tykkääkö pieni lapsi sinisestä vai punaisesta enemmän, mutta sen suuremmat päätökset on aikuisen.

Vierailija
32/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

no koska kuukaudessa on tosiaan 4-5 viikkoa, niin jokaisen lapsen jokin lempiruoka tulee kyllä ihan automaattisesti ilman että pitäisi sitä kysellä, niin monta kertaa saa ruokia jo väsätä kuukauden aikana. Tiedän kyllä mistä lapseni pitävät, mutta tuolle tielle lähteminen, että kaupassa jokainen haluaisi jotain eri ruokaa, olisi ihan loputon suo.


eihän se kysyminen tarkoita lupaamista. Tietysti se vanhempi voi vielä sen jälkeen käyttää harkintaa..

Ja tässä ketjussa kun tuli ilmi tuo, ettei saa valita pitsaa, hampurilaisia tai ranskalaisia, niin meillä saa kyllä toivoa niitäkin:)

Sä et sitten koskaan kokeile mitään uutta, kun kerran kaikki ruoat tulee käytyä läpi kuukaudessa? Mä teen paljonkin erilaisia ruokia, ja joitain en välttämättä tee uudestaan, jollei joku erityisesti toivo.

Ja saattavatpa lapsetkin syödä koulussa tai jossain muualla jotain, joka ei kuulu meidän ruokalistaan, ja hyvinkin voisin tehdä jotain mistä ovat tykänneet.

Eivät meidän lapset aina mitään lempiruokaansa toivo, saattavat haluta myös maistaa jotain mitä eivät ikinä ennen ole syöneet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

vuorotellen sillä lauantai aina se päivä jolloin tehdään toiveruoka. Vuorolauantaisin saavat päättää. Nuorempi haluaa usein kalaruokia ja vanhempi taas pitää listaa mitä on jo pyytänyt. Haluaa siis aina jotakin uutta. Molemmat ovat jo koululaisia.

Vierailija
34/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä kokeilen uusia ruokalajeja, ja otan tottakai huomioon, jos jollakin on jotain uutta ehdotettavanaan. Mutta en tivaa niitä kaupassa, enkä lähde siellä jokaiselta erikseen kyselemään, mikä sattuisi juuri nyt maistumaan. 31

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/41 |
03.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

laitetaan kuitenkin ruokaa noin neljäkymmentä kertaa kuukaudessa.

Vierailija
36/41 |
28.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mitä sulle muiden ruuat kuuluu. Eikö miehes maksa osuutta elämisestä niin eikö oo rahaa edes ruokaan. Me syödään jokainen mitä halutaan ja meillä ei pyöri ukkoa jaloissa.

Vierailija
37/41 |
28.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokainen elää omaa elämää. Minä ja tyttö tilataan usein kebabia. Meillä on varaa.

Vierailija
38/41 |
28.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nämä on niitä curling- vanhempia.

Vierailija
39/41 |
28.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkään en kysy aikuiselta saatikka sitten lapseltakaan jos niitä olisi, mitä haluaa syödä. Mies tekee sitten omat ruokansa jos minun tekemäni ei kelpaa. Ainoastaan minun tekemäni bolognese ja jauheliha kastikkeet, makkara perunat ja hampurilaiset kelpaavat 35v kokemuksella😁 Hampurilaiset häviää jääkaapista aamullakin aamupalalle jos niitä sinne jää ylimääräisiä. 

Tykkään kuivasta makaroonilaatikosta ja aika mausteisesta eikä hän tykkää kaalipadastani eikä hernekeitosta mitkä ovat herkkuani. Minä en taas tykkää uunimakkarasta mitä hän tekee joka viikko. 

Meillä on aika omanlaiset mieltymykset mutta ei olla tehty siitä mitään ongelmaa. Käydään yhdessä kaupassa kerran viikossa niin että kumpikin saa valita omia mieltymyksiään. 

Vierailija
40/41 |
28.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnellinensinkkunen kirjoitti:

Jokainen elää omaa elämää. Minä ja tyttö tilataan usein kebabia. Meillä on varaa.

Kebabbi sopii laihduttajallekkin tosin kuin pizza. 

Kebab on hyvää ruokaa, jolla on turhan huono maine – vasta lihan laittaminen leivän väliin teki kebabista pikaruokaa 50 vuotta sitten

https://yle.fi/a/3-10885898

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yhdeksän seitsemän