Mitä teen väärin??? Neuvoja, please!!!

En ymmärrä, miksi en saa arkea pyörimään kunnolla! En vaan repeydy tarpeeksi joka suuntaan ja tuntuu, että teen kaikki asiat puolksi.



Mulla on kaksi lasta, 3-vuotias ja alle 1-vuotias vauva. Ensinnäkin molemmat nukkuvat huonosti. 3-vuotiaalla kestää illalla helposti kaksikin tuntia sängyssä, ennen kuin nukahtaa. Sitä ennen huutaa meitä luokseen jatkuvasti ja jos ei mennä, alkaa rääkyä. Haluaisi nukahtaa meidän viereen niinkuin vauva. Vauva siis nukahtaa tissille (!), vaikka ennen ei näin ollut. Se oli jokin aika sitten kipeä ja siitä jäi tuo tissijuttu, kun ei syönyt ja nukkunut muuten. Nyt pitäisi löytää sen verran voimia, että jaksaisi tassutella sitä pari yötä. Sitten voisi varmana esikoinenkin paremmin.



Mutta siis pahinta on arki ja se, ettei mikään pyöri. Mulla esikoinen on parina päivänä viikossa kerhossa sillä aikaa kun olen kuopuksen kanssa kotona. Itse olen parinä iltana viikossa taas töissä ja sillä aikaa lapsille tulee kotiin hoitaja. Mies lähtee aamulla yhdeksän aikaan töihin ja tulee illalla kahdeksan maissa. Minun vastuullani on koko kodinhoito, johon kuuluu kaikki, mitä kotona pitää tapahtua, sekä siis lapset päivisin ja tuo työ. Lisäksi mulla on eräs oma projekti, jota yritän edistää illalla lasten käytyä nukkumaan, käytännössä siis klo 22-24. Sellaista luppoaikaa ei oikeastaan ole, paitsi nytkin tietysti istun tässä valittamassa, vaikka pitäisi siivota.



Ongelma on se, että kotona hommat ei lopu ikinä, ihan joka päivä ja koko ajan teen jotain, mutta aina meillä on lattiat likaiset tai sotkuista tai pölyistä tai vessa/kylppäri likaiset tai pyykit/astiat koneessa paikalleen vietävänä ja seuraavat odottamassa. Ne päivät, jolloin menen iltaisin töihin, siivoan hullun lailla, että kehtaan päästää hoitajan sisään. Kun lähden tÖihin, olen ihan uupunut ja stressissä ja työrupeaman päälle sitten palaan kotiin, jossa lapset itkee vuorotellen sängyssään.



Päivällä yritän käydä lsten kanssa ulkona tai tehdä jotain kivaa kotona, mutta sitten kun tullaan takaisin, pitää heti alkaa laittaa ruokaa, sitten syöttää lapset (ja sen jälkeen keittiö on aina ihan kaaos ja ruokaa joka paikassa) ja äkkiä mennä nukkumaan. Jos ollaan kotona, en malta vaan leikkiä, kun pitäisi siivota edes vähän.



Ja siis mä en ole mikään himosiivoaja, yritän vaan pitää paikat suunnilleen järjestyksessä, ja ne ei todella edes pysy niin, kuten sanoin. Mâ en vana YMMÄRRÄ, mitä teen väärin ja miten mun aika ei vana riitä tähän! Koko ajan on kiire ja koko ajan olen kireänä ja usein jopa tiuskin lapsille. Ja siis ihan KAIKESTA suoriudun huonosti, kodista, lapsista, työstä, omasta projektista. Parisuhteesta nyt ei kannata edes puhua, se on paussilla. Neuvokaaa, JOOKO!!!