Lue keskustelun säännöt.
Miksi lasten ulkoilu on niin tärkeää?
01.12.2011 |
Ja nimenomaan maissa, joissa on kylmä, lapset raahataan ulos monta kertaa päivässä. Onkohan se pikemminkin siksi, että aikuiset saisi olla rauhassa?
Monissa Europan maissa, enkä usko, että USA:ssakaan, ei lapsia tällä tavalla viedä ulos eikä edes tunneta kuravaatteita ja erilaisia haalareita. Talvella on silti esim. Keski-Euroopassa märkää ja kuraista kuin meillä loka-marraskuussa, eikä siellä lapsia viedä ulos leikkimään, eikä mitään leikkipuistoja usein edes ole. Ja jos on, tyhjinä ne ammottaa talvisin.
Silti suomalaiset lapset eivät ole terveyden perikuvia, kuten voisi kuvitella.
Kommentit (27)
sekopäisiksi, jos eivät pääse vähintään kahdesti päivässä ulos. Hyvillä ilmoilla ovat ulkona kaiken pakollisilta toimilta liikenevän ajan. Jos on pakko olla sisällä, niin ne ei syö kunnolla, ei nuku kunnolla ja on muutenkin niin rasittavia, ettei mitään rajaa. Että kyllä se raitis ilma ainakin mun kokemuksen mukaan on ihan ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi lapset usein liikkuu paljon ulkoillessaan, niin tuleepahan sekin hoidettua sitten :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos eivät ulkoile.
Ovat sitä sorttia että silmänaluset tummuvat ja se yhdistettynä vaaleaan ihoon.. Kuolleilta näyttävät.
Ulkona lapset viihtyvät itse monta tuntia päivässä. Vesileikithän ne ovat vielä kaikista kivoimpia! Ei lapset välitä kurasta ja tihkusta, niille se on nautinto päästä luvan kanssa lutraamaan.
Ulkona on enemmän tilaa ja mahdollisuuksia liikkua ja leikkiä.
Ei meillä ainakaan ulkoilla niinkään terveysvaikutusten takia vaan liikunnan ja tekemisen takia. Sisleikit on leikitty niin moneen kertaan ja leffat säästetään niille päiville kun oikein laiskottaa tai ollaan kipeänä.
Kyllä mullekin tulee ulkoilmassa aina -poikkeuksetta- hyvä olo!!
Me asutaan landella joten pakokaasuja ei hengitellä, vaan ihan raitista ilmaa!
Keski-Euroopassa asuvana äitinä kumoan väitteesi.
1. Lapset viedään tarhassa ja kotona säällä kuin säällä ulos. Siis kurakelilläkin, toki säänmukaisesti puettuna.
2. Kuravaatteet ja erilaiset haalarit ovat käytössä. Ihan samalla tavalla täältä saa Minymoa, PoP:ia, Ticketiä tai vaikka Cupcakea, tod.näk. hieman halvemmalla, kuin Suomesta.
3. Keski-Euroopassa on ihan oikea talvi lumineen ja pakkasineen. Viime talvena lunta oli melkein 4 kuukautta. Tämän vuoden lumia odotellaan ensi viikon alulla.
4. Leikkipuistoja, hyviä sellaisia on joka korttelissa ainakin 2 ja aina siellä joku on leikkimässä.
Eli älä tule kertomaan asioista, jos et niistä tiedä.
tärkeää, riippuu kovin perheistä.
Meillä se oli tärkeää, sillä meidän nuorin lähti ihan lapasesta, jos sisällä joutui liikoja olemaan.
Plus, myös muualla ulkoillaan kuin vain täällä...
Jo juokseminen ja kiipeily erilaisessa maastossa kehittää lasta. Kiipeilytelineet, keinut yms opettavat tasapainoa ja liikunnallisia taitoja.
Lisäksi raitis ilma on hyväksi terveydelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1) sisällä liikkuminen jää helposti vähäiseksi, ei normaalikodissa tai päiväkodissa ole kunnollisia tiloja juosta, hyppiä ja peuhata. Liikunta on tärkeää fyysiselle hyvinvoinnille ja kasvulle.
2) raitis ilma on terveellistä. Sisäilmassa on homeita ja pölyä.
3) Sosiaalinen eläminen vaatii ainakin jossakin määrin ulkonaoloa: on siirryttävä ns. ihmisten ilmoille ja usein se sosiaalinen eläminen tapahtuukin ulkona, eli esim. leikkipuistossa. On hyvä, että lapsi näkee ikätovereita ja harjoittelee leikkiä ja sosiaalista olemista. Muiden ihmisten tapaaminen tekee äidillekin hyvää...
Ulkomaiden oloja en alkaisi vertailla suomalaisiin. Ensinnäkin, mitä ulkomaata nyt edes vertaat - ei ole olemassa mitään yhtenäistä kokonaisuutta Ulkomaat, jossa olisi kaikkialla samanalaiset olot, joita voitaisiin verrata suomalaisiin. Kaikkialla on lisäksi erilaista kaupungeissa vs. maalla.
Toiseksikin juuri se ilmaston erilaisuus voi olla hyvä syy suosia ulkoilua. Jos "muualla" (jossain, määrittelemättömässä ulkomaassa) on sää pääosin hyvä, voi ne muutamat paskakelin päivät hyvin ollakin sisällä. Mutta jos Suomessa alkaa ajatella, että mennäänpä ulos lapsen kanssa vain, jos aurinko paistaa ja lämpöä on vähintään 20 astetta - mitäpä luulet, monenako päivänä vuodessa lähdette ulkoilemaan....?
Lapsi liikku ulkona enemmän kuin sisällä.
Eikä se raitis ilmakaan pahitteeksi ole.
Suomalaisilla taaperoilla ja pienillä lapsilla ei ole ongelmaa liikkumattomuuden vuoksi kun ovat vielä sen ikäisiä, että vanhemmat ulkoiluttavat. Alakouluikäiset ovatkin sitten jo fyysisesti rapistuneita kun eivät enää ulkoile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta jos ollaan koko päivä sisällä niin tuo on ihan mahdoton. Juoksee miltei seiniä pitkin, kiukuttelee, ei syö, ei nuku, tekee vain tihujaan.
Joten kyllä. "Raahaan" lapsen ulos oli sää mikä tahansa. Lapsi tykkää olla ulkona, vaikka olisikin loskaa tai vetistä, ei hän siitä välitä jos vain vaatteet ovat hyvät.
Ja tosiaan: loskassa, vedessä, mudassa ja lumessa on näköjään ollut parhaimmat leikit. Ihmettelyä riittää ja intoakin niihin leikkeihin aivan eri tavalla kuin sisällä ollessa.
Eikä se aikuisellekaan pahaa tee olla ulkona.
Esim. kesällä pienessä vesisateessa on ilman happipitoisuus paljon suurempi kuin normaalisti ja se tunninkin touhuaminen pihalla tekee vain hyvää.
Vastustuskyky nyt on asia johon voi vaikuttaa oikeastaan lähinnä ruokavaliolla. Käsittääkseni se ulkoilu ei varsinaisesti siihen vaikuta, vaan se että liikkuu.
Mutta toisaalta, kyllähän se omia hermoja lepuuttaa kun lapsi touhuaa pihalla, ihan vain siksi että illat ovat rauhallisempia kun tyyppi saa juosta ja riekkua pihalla sen minkä jaksaa, ja illalla keskittyy sitten leikkimään esim. legoilla, palikoilla, palapeleillä tai kirjoilla. Että toisaalta olit oikeassa että omia hermoja sillä kanssa säästetään. ;)
juuri se ilmaston erilaisuus voi olla hyvä syy suosia ulkoilua. Jos "muualla" (jossain, määrittelemättömässä ulkomaassa) on sää pääosin hyvä, voi ne muutamat paskakelin päivät hyvin ollakin sisällä. Mutta jos Suomessa alkaa ajatella, että mennäänpä ulos lapsen kanssa vain, jos aurinko paistaa ja lämpöä on vähintään 20 astetta - mitäpä luulet, monenako päivänä vuodessa lähdette ulkoilemaan....?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aiemmin kommentoinut ulkomamma asuu. Itsellä kokemusta Brysselistä ja Pariisista. Täällä ei kyllä pienet lapset huonolla ilmalla (sateisella/kylmällä) ulkoile. Olipa Brysselissä jotain tarhoja, jotka oli kerrostalon ylimmissä kerroksissa ja joista käytiin ulkona pari kertaa viikossa lähipuistossa.
Oli siis liian vaikeata viedä pieniä taaperoita monta kertaa viikossa alas portaita ja sitten kävelyttää vilkasta kadunvartta sinne puistoon. Pari kertaa viikossa heillä ole ekstratyövoimaa noita ulkoiluja varten. Ja ihan oli laillinen tarha 3kk-2,5- vuotiaille lapsille.
Eikä täällä kyllä huonommalla ilmalla ole viikonloppuisinkaan lapsia puistossa leikkimässä, vaikka meidän alueella on ihan kivat ja isot puistot. Ulkoilemaan mennään täällä perheen voimin sellaisena kivana koko perheen juttuna. Sellaista "lapsia on ulkoilutettava" ajattelua ei täällä tunnu esiintyvän.
En tiedä miksi näin on. Sen sairaammilta tai lihavammilta nää lapset ei kyllä vaikuta kuin Suomessakaan.
Keski-Euroopassa asuvana äitinä kumoan väitteesi.
Eli älä tule kertomaan asioista, jos et niistä tiedä.
No siis minä asun Keski-Euroopassa, eikä täällä ole talvea lumineen ja pakkasineen.Eikä mennä ulos säällä kuin säällä eikä käytetä haalareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa asuta aika ahtaasti? Muistan jostain nähneeni vertailuja, joissa Suomessa (tää kylläkin muutaman vuoden takaa, nykyäänhän rakennetaan isompia taloja) oli pienet neliömäärät/perheenjäsen. Oisko tuolla merkitystä?
Ja eikös se natsiyhteyksistään tunnettu arkkiatri Ylppö korostanut kovasti ulkoilun merkitystä? Suomessa myös tavat ja totuudet leviää tehokkaan neuvolasysteemin kautta ja niistä tulee Jumalan sanaa. Esim imetysvouhaaminen on Suomessa ihan omaa luokkaansa. Täällä Brysselissä ei kukaan painostanut suuntaan eikä toiseen siinäkään asiassa.
Ylipäätään Suomessa toi lastenhoito tuntuu olevan todella normitettua. Lapsen kanssa pitää olla ulkona tietty tuntimäärä, imetystä pitää jatkaa vähintään joku tietty aika, monilla perheillä on "rytmit" niin pyhiä, että kaikki pyörii niitten rytmien ympärillä. Ei voi mennä kylään eikä lähteä mihinkään, kun menee "rytmit" sekaisin.
Ainakin mulla tutuissa paljon noita "rytmi"perheitä Suomessa. Sen sijaan täällä ei kukaan tutuista ole koskaan kieltäytynyt mistään tekemisestä lasten "rytmien" takia tai ole vaatinut, että vierailut noudattavat lasten "rytmejä".
Ohi aiheen, mutta tuli vaan mieleen, että tuollaista tiettyä fanaattisuutta liittyy Suomessa moneen lastenhoitojuttuun.
Olisiko tuossa syitä?
mä en edes muista koska tuo 4v poika olisi ollut viimeksi ulkona leikkimässä...ulkoillaan silloin kun sille päälle satutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhemman laiskuutta jos ei ulkoilla! Ja laiskat sit syyllistää niitä jotka jaksaa, samoin kuin imettäjiä syyllistetään. Ai imetysvouhkaa? Ja nyt neuvola syytää myös ulkoilupropagandaa? Anna mun kaikki kestää. Ei se lapsi varmaan siihen kuole jos se ei pääse ulos, ei mekään ääriolosuhteissa ulkoilla, mut jos ulkoilee pari kertaa vkossa niin eikö se oo outoa? Tai siis.. Kökittekö te monta pv putkeen himassa ite? Ja kyllä mä ainaki nautin ulkoilusta taaperoni kans, koska hän nauttii. Ei kotoa löydy keppejä tai matoja tai lintuja tai näy mopoja ja rekkoja. Kaikessa voi käyttää maalaisjärkeä. Meillä on hatara rytmi, mut jos kerran tiedän että joka pv about tähän aikaan laps väsyy, en kai mä just siihen mitään sos.aktiviteettia kehitä? Tai iltapesun ajaksi? Kyllä meillä saa olla kun laps nukkuu tai syö, mut en häpeä kieltäytyä jos kutsutaan nukutusaikaan tms.
Se piristää ja ruokakin maittaa paremmin. Ulkona voi myös liikkua vapaammin.
Sisätiloissa nuudun.
mä en edes muista koska tuo 4v poika olisi ollut viimeksi ulkona leikkimässä...ulkoillaan silloin kun sille päälle satutaan.
Onnea sinulle.
Joo, mulla on pariin tuttavaa joiden esimerkiksi lapsen ruokailu on ajoitettu tasan tarkkaan tiettyyn hetkeen ja tietyin aikavälein; "Millamarialla on 15 yli 5 ruoka-aika, joo ei me voida tulla." Ja siitä eteenpäin kyätätään kelloa kun ollaan päätetty että seuraava ateria annetaan TASAN kahden tunnin kuluttua:) Voi morjes mua aina naurattaa niiden kanaemojen touhut:) Hulluja kontrollifriikkejä joilla ei ole lainkaan kykyä ottaa rennosti saatikka antaa joskus rutiineistä ja rytmeissä periksi. Huvittavia tyyppejä:)
Joo, mulla on pariin tuttavaa joiden esimerkiksi lapsen ruokailu on ajoitettu tasan tarkkaan tiettyyn hetkeen ja tietyin aikavälein; "Millamarialla on 15 yli 5 ruoka-aika, joo ei me voida tulla." Ja siitä eteenpäin kyätätään kelloa kun ollaan päätetty että seuraava ateria annetaan TASAN kahden tunnin kuluttua:) Voi morjes mua aina naurattaa niiden kanaemojen touhut:) Hulluja kontrollifriikkejä joilla ei ole lainkaan kykyä ottaa rennosti saatikka antaa joskus rutiineistä ja rytmeissä periksi. Huvittavia tyyppejä:)
Olen miettinyt että ketä ihmettä tuo touhu hyödyttää! Luulisi että jos on ollut äiti yhtään kauemmin kuin 2 viikkoa niin osaa pitää reissussa mukana jotain sopivaa ruokaa jos - Luoja varjele - päivän välipala-aikaan ei ollakaan kotona. Ihmeellistä touhua, ihan kuin lapsetkaan natsituksesta mitenkään hyötyisivät.
Joo, mulla on pariin tuttavaa joiden esimerkiksi lapsen ruokailu on ajoitettu tasan tarkkaan tiettyyn hetkeen ja tietyin aikavälein; "Millamarialla on 15 yli 5 ruoka-aika, joo ei me voida tulla." Ja siitä eteenpäin kyätätään kelloa kun ollaan päätetty että seuraava ateria annetaan TASAN kahden tunnin kuluttua:) Voi morjes mua aina naurattaa niiden kanaemojen touhut:) Hulluja kontrollifriikkejä joilla ei ole lainkaan kykyä ottaa rennosti saatikka antaa joskus rutiineistä ja rytmeissä periksi. Huvittavia tyyppejä:)
Ja iltapuuro syödään tasan kello 20. Jokaikinen ilta on suihku ja jokaikinen aamu myös. ym ym. kellontarkasti. Ollaan sitten kotona, mökillä, kylässä, oli arki, joulu tai juhannus. Ja joustoa ei tunneta. Eikä tämä vielä mitään, mutta kun tämä homma suu vaahdossa kerrotaan joka kerta kun soitellaan tai nähdään... huhhuh.
Ulkoilutottumus on hyvä aloittaa jo pienelle lapselle, näin ainakin itse ajattelen. Tulen itsekkin hulluksi, jos joudun jostain syystä (esim sairaus) kökkimään päivänkään sisällä, enkä näin ollen voisi tehdä lapsellenikaan semmoista.