LTO opiskelusta tietävät

Vain noin viidesosa on päässyt heti ensimmäisenä tai toisena vuonna lukion jälkeen koulutukseen, olisikohan viidesosa noin 35-45 -vuotiaita perheellisiä ja loput siltä väliltä? Ammatinvaihtajia on todella paljon siis, suurimmalla osalla on jokin ammatti jo opiskeltuna ja osalla myös työkokemusta.



Niitä pitkiä superpäiviä on kyllä harvoin, ei kannata niiden vuoksi empiä koulutukseen lähtöä. Muutenkin monet osallistumiset saa kyllä sumplittua. Mutta työtä pitää tehdä, ainakin itselläni mielikuva kasvatustieteen opiskelun kuormittavuudesta muuttui (itselläni siis maisterin paperit toisesta tiedekunnasta taustalla).



Töitä voi olla mahdotonta tehdä opiskelujen rinnalla, ellei jaksa valvoa vähillä yöunilla ja/tai haluaa viettää aikaa perheensä kanssa.



Lukukautista työmäärää voi vähentää, jos suorittaa jo nyt ennakkoon kasvatustieteen kursseja avoimessa yliopistossa tai kesällä kesäyliopistossa. Ja jos opinnot tuntuvat liian rankoilta, tenttejä voi siirtää myöhemmäksi ajankohdaksi. Vaikka opinnot on laskettu suoritettavaksi 3 vuodessa, yksi lisävuosi on mahdollinen.



Pääsykokeisiin kannattaa valmistautua. Tänä vuonna ensisijaisia hakijoita oli lähes 900, joista 100 hyväksyttiin koulutukseen.

mutta totta on, että lastentarhanopettajaopinnot on yliopistomaailmassa suhteellisen "koulumaista". Eli lähiopetustunteja on paljon ja läsnäolopakko on olemassa. Tunteja saattoi olla aamusta iltapäivään, vaikka 10-16 tai 9-14. Väillä puolikkaita päiviä ja usein perjantait kokonaan vapaita. Kotona on lähinnä oppimistehtävien tekemistä ja tentteihin lukua. Aikaa siihen kuluu sen mukaan miten nopeasti opit.

mutta totta on, että lastentarhanopettajaopinnot on yliopistomaailmassa suhteellisen "koulumaista". Eli lähiopetustunteja on paljon ja läsnäolopakko on olemassa. Tunteja saattoi olla aamusta iltapäivään, vaikka 10-16 tai 9-14. Väillä puolikkaita päiviä ja usein perjantait kokonaan vapaita. Kotona on lähinnä oppimistehtävien tekemistä ja tentteihin lukua. Aikaa siihen kuluu sen mukaan miten nopeasti opit.

Pelkäsin että päivät voivat olla paljon pidempiä. Toivomuksena mulla olisi se että saisin lasten tarhapäivät pidettyä lyhyinä.

Luennot meni aikalailla miten sattuu. Voi olla vain yksi luento päivässä tai sitten tosi monta luentoa. Pääasiassa kuitenkin 8 ja 16 välillä.

suuressa yliopistossa luentojen ja tuntien vaihteluväli on suurempi kuin pienessä. Pienessä kaikki on helpompi sovitella peräjälkeen tapahtuvaksi ja 8-16 välille ajoittuvaksi.

yllättävän raskaaksi, mutta antoisaksi. Tiukempaa tämä on kuin mitä itselläni työelämässä, vaikka tässä voikin säädellä aika hyvin mihin aikaan vuorokaudesta pienryhmäkurssit hoitaa. Luennoillehan ei ole läsnäolopakkoa, sillä ne ovat massaluentoja eikä siellä kierrä mitkään läsnäololistat!



Vaikka pienryhmiä voikin valita aika vapaasti (joillain ryhmillä enemmän aamupäiväaikoja, toisilla päivä tai ilta-aikoja), silti tietty määrä opintoja tulee suorittaa, vuosittaiseksi työmääräksi on laskettu 60 opintopistettä. Jos on kunnianhimoa ja haluaa tehdä opintonsa kunnolla sekä ymmärtää asioita, niin kyllä se työtä teettää ihan täyspäiväisesti. Ainakin itse olen tehnyt sen lisäksi töitä harva se ilta ja viikonloppu, ainakin vähän, joskus enemmän.



Perheellisillä tuntuu olevan aika tiukkaa suorittaa kaikki suositeltu. Hyvä stressinsietokyky ja se että kestää turhautumista, ettei millään voi suoriutua kaikista (=mistään) elämänalueista ehkä niin hyvin kuin haluaisi, auttaa pitkälti. Ihan normaaleilla voimavaroilla opinnoista kyllä selviää, mutta töitä tämä teettää ja tiukkaa aikataulutusta.

Ihanaa kun niin moni jakaa kokemuksia :)



Olen itse ammattikorkeakoulun käynyt ja omalla alallani 5 vuotta tehnyt töitä ja nyt välillä ollut äitiyslomalla & hoitovapaalla.



Mua kiinnostaa enemmän yliopisto kuin sosionomin opinnot. Mutta sitä pidän kakkosvaihtoehtona.



Joku kertoi kuitenkin 8-20 päivistä joka mulla olisi mahdollista enintään kerran viikossa. Tästä juuri olen eniten epävarma jos en pystykään hoitamaan perhettä ja opiskeluja. No onneksi on aikaa vielä miettiä.

Perheellisillä tuntuu olevan aika tiukkaa suorittaa kaikki suositeltu. Hyvä stressinsietokyky ja se että kestää turhautumista, ettei millään voi suoriutua kaikista (=mistään) elämänalueista ehkä niin hyvin kuin haluaisi, auttaa pitkälti. Ihan normaaleilla voimavaroilla opinnoista kyllä selviää, mutta töitä tämä teettää ja tiukkaa aikataulutusta.

Laittaa miettimään mihin omat rahkeet riittää.

ap

Perheellisillä tuntuu olevan aika tiukkaa suorittaa kaikki suositeltu. Hyvä stressinsietokyky ja se että kestää turhautumista, ettei millään voi suoriutua kaikista (=mistään) elämänalueista ehkä niin hyvin kuin haluaisi, auttaa pitkälti. Ihan normaaleilla voimavaroilla opinnoista kyllä selviää, mutta töitä tämä teettää ja tiukkaa aikataulutusta.

Laittaa miettimään mihin omat rahkeet riittää.

ap

Tämä kyllä mietityttää. Olen se aiemmin kirjoitellut maisteri.

Ilmeisesti täällä on nyt sitten ollut muitakin perheellisiä opiskelijoita/ammatinvaihtajia?

Miten olette rahoittaneet opinnot? Käyttekö töissä (missä välissä) vai oletteko ottaneet lainaa?

Minkäikäisiä lapsia teillä on itsellä, jos on lapsia?

Minkälaista porukkaa LTO-opiskelijat ovat? Mahtuuko "vanhuksetkin" mukaan porukkaan?

Voit vaihtaa kevereiden kanssa luentomuistiinpanoja jos siltä tuntuu. Pienryhmätyöskentelyä on paljon, ja niille on läsnäolopakko. Sen lisäksi on paljon esseen kirjoittamisia, oppimispäiväkirjoja jne.



Olen yllätynyt, miten paljon opinnot teettävät töitä. Aika tiukille näyttää vetävän monet perheelliset tämä opiskelu, jos ottaa sen tosissaan ja haluaa oppia kunnolla asioita, eikä mennä vain matalimman aidan yli.



Mutta kaikesta kyllä selviää, yritä ihmeessä päästä opiskelemaan, jos siltä tuntuu!

mulla kanssa samanlaisia ajatuksia kuten AP:llä. Minkä alan ihmisiä olet?



Mulla aiempi maisterintutkinto heikosti työllistävältä alalta. Sinänsä opiskelu siis tuttua mut tää eka tutkinto ei ollut näin koulumaiselta ajalta ja tehty tietenkin ennen lapsia:). Perheellisenä tilanne on sit ihan toinen.



Onko muuten kellään kokemusta Helsingissä opiskelusta? Onko päivät tosi rikkonaisia? Pystyykö pienryhmien aikaan vaikuttamaan tai siis valitsemaan sopivia ryhmiä? Entä harjoittelut? Saako toivoa päiväkoteja? Itse asun Kirkkonummella joten lähtisin mieluummin Espooseen kuin kauaksi Itä-Helsinkiin esimerkiksi. Toki kaikesta selviää:)

Päiväkoteja on Helsingissä, Espoossa ja VAntaalla, joten todennäköisesti pääset jonnekin Kirkkonummea lähelle. Etenkin perheellisille yritetään järjestää päiväkodit siten, että niihin pääsee mahdollisimman kätevästi Ja se harjoitteluaikahan on aika lyhyt, ensimmäisenä vuotena 2 viikkoa, seuraavana kait vähän pidempi, olisikohan 4? Ensimmäisenä vuonna päivittäinen työaika päiväkodissa on 6 tuntia, minkä lisäksi on kotityönä oppimispäiväkirjan tekoa yms.



Päivät ovat rikkonaisia, välillä ei ole opetusta ollenkaan, välillä 2 tuntia, tai jopa 10. Pienryhmiä on joka kurssilla 5, joilla on eri aikoina opetusta, niistä varmaan löytää sopivimmat? ja toisen pienryhmällä voi sovittaessa käydä korvaamassa, jos omalle ei pääse. AIka joustavasti voi kyllä ainakin osan opinnoista sumplia. Osa opiskelijoista tulee kauempaa kuin pääkaupunkiseudulta, joten ei tämä mahdotonta ole perheelliselle, etenkin, jos on puoliso osallistuu lasten viemisiin ja/tai hakemisiin päiväkodista/koulusta.

varmaan LTO:t pimahtaa, mutta oletko ap harkinnut sosionomiopintoja ja sitä kautta tuon LTO pätevyyden hankkimista?? Itse juuri perhellisenä suoritan ko. tutkintoa ja pienellä ekstralla siihen saa päälle tuon pätevyyden, jolla voi sitten tehdä samoja hommia päiväkodissa kuin mitä yliopistotutkinnolla. Opiskelu on (etenkin aikuispuolella) joustavaa j sitä voi melkolailla nopeuttaa, jos vaan paikut riittää. Töitäkin riittää, sillä minua ja monia muita luokkalaisiani revitään jopa ensimmäisen harjoittelun jälkeen lomittamaan ja jopa pitkiin työsuhteisiin:)

Kyllä mielummin kuitenkin siis LTOksi, minun mielestäni.

kyllä kasv.kandin tutkintoa eli yliopistossa lastentarhanopettajaksi. Siitä voi sitten jatkaa opettajaksi jos haluaa. itse olen sosionomi-koulutuksella ltona, olen pärjännyt erittäin hyvin. mutta nyt kiinnostaisi työ isompien lasten kanssa. jos lähtisin opiskelemaan opettajaksi, se tietäisi ainakin 4v:n opintoja. jos olisin aikoinaan opiskellut kasv.kandiksi tämä opeksi opiskelu sujuisi parissa vuodessa. harmittaa kyllä. opiskelin sosionomiksi, koska okl oli nuorempana liian kaukana. sinnekin kyllä olisin päässyt.

hyväksi nimenomaan opettajana. Didaktinen ja pedagoginen tietämys ja pedagoginen tapa ajatella rakentuu lto-opintojen aikana paljon kehittyneemmiksi kuin sosionomiopinnoissa.

On enemmän annettavaa opettajana lapsille ja peremmat kyvyt suunnitella ja ohjata lasten oppimisprosesseja. Sosionomeilla on muita vahvuusalueita.

päivät olivat todella pitkiä (välillä jopa 8-20), suurimmalle osalle luentojakin oli läsnäolopakko ja tämän lisäksi paljon pari- ja ryhmätöitä.

Toki välillä lyhyitä päiviä ja jopa täysin vapaitakin päiviä.

Nostan tätä.

Olisi kiva kuulla mitä opinnot ovat käytännössä. Paljonko on harjottelua ja miten harjoittelut jakautuvat kolmen vuoden ajalle? Onkohan mahdollista lähteä vaihtoon jossain vaiheessa.

Myös kokemukset pääsykokeista kiinnostaa!

Harjoitteluita on nykyisten tutkarien mukaan 2: eheyttävä (8op, 2 vsk. syksy) ja syventävä (7op, 3vsk. kevät). Vaihdolle ei sinänsä kai ns. hyvää aikaa, mut vähän ku järkkää kurssei/aikatauluu, ni kyl sen johonki väliin saa. Ite oon lähössä nyt kolmannen keväällä vaihtoon.

Kannattaa opiskella mieluummin lastenhoitajaksi. Sisään opintoihin pääsevät käytännössä kaikki ja opiskelu on helppoa. Kestää aikuisilla reilut puolitoista vuotta.

Työ päiväkodissa taas on käytännössä samaa kuin lastentarhanopettajilla, paitsi että paperitöitä ja palavereja on vähemmän.