Meinasin oikeasti saada sydärin ://
Läksimme perheen kanssa asioille klo10 ja klo12.30 huomasin ettei kännykkäpussukkani olekaan laukussani jossa sen siis piti olla.
Kännykän lisäksi siinä roikkuu 3 avainta kotiimme ja 5 avainta työpaikan tiloihin (koulurakennus).
Olin jättänyt koko höskän killumaan roskiskatoksen oveen kun lähtiessä vein roskikset.
Ja siinä on jalkakäytävä ja autotie vieressä.
Eipä ole ikinä tuntunut kotiin pääsy niin pitkältä, tuntui että auto matelee ja olin itkuun purskahtamassa koko ajan.
Aika kallis paukku olisi ollut jos joku olisi vienyt sen..
Se siis löytyi rappukäytävän nimitaulun kulmasta roikkumasta, laitoinkin jo kiitoslapun siihen "pelastavalle enkelille".
Mä unohtaisin varmaan päänikin jos ei se olis kiinni niskassa:/
Kommentit (3)
Totaalisen kaikennielevä tunne, olin ihan paniikissa ja kauhusta kankeana ja soitin puhelimeeni varmaan 4x tuon vajaan 15min kotimatkan aikana josko joku olisi sen ottanut ja vastaisi..
Voikun oliskin viskiä, konjakkia tms, totesin tuossa 10v lapselle että kyllä tekisi pikkusentin siivu rauhoittavaa nyt terää..
ap*jalat ja kädet tärisee vieläkin*
ei olisi ollut mullakaan paniikki kaukana.
Se tunne on kamala, kun tajuaa, että nyt voipi käydä köpelösti! Ja se helpotuksen tunne, kun kaikki loppuukin hyvin :))
Nyt otat pienen paukun, ihan vaan hermoja rauhottaaksesi ;)