Onko kenenkään lapsi pantannut puhetta pitkään, ja alkanut sitten yhtäkkiä

joka on jo päälle nelikymppinen



hänestä tuli jo koko suvun kuuluisuus kun ei millään meinannut oppia puhumaan... nykyään hyvä jos on sekunnin hiljaa, ja pyörittää sanoja ihan työkseen

Ymmärsi kaiken, mutta ei puhunut kuin yksittäisiä sanoja. Elekieli oli rikas. Olin hirveän huolissani, kunnes lapsi eräänä päivänä osoitti lehden kannesta kirjaimia ja nimesi ne. Sen jälkeen alkoi tulla puhetta niin, että se ei ole ollenkaan loppua. Ja lukea hän osasi samantien, 3v iässä.



Ehkä olin niin huolissani siitä puheesta, että yritin lukemalla jne. saada lapselle paljon sanoja.

Yhtäkkiä sitten 2,5vuotiaana alkoi puhua lauseita ja sanoja tuli älyttömästi lisää. Tämä siis tapahtui noin viikossa.

Ja ollut tosi hiljanen ekat 2 ja puoli vuotta, neuvolan kanssa sovittiin että 3- vuotistarkastuksessa katsotaan josko menisi puheterapeutille mutta nyt on tilanne lähtenyt purkaantumaan. Alkoi puhumaan ja puheenharjoittelu on ollut kovempaa kuin muilla lapsilla tässä iässä, kokeilee vaikeitakin sanoja.

Pienempänä ymmärsi hyvin muttei vaan puhunut, hänelle riitti että mennä touhotti.

Yrittää myös lukea, osaa numeroita.



Helposti innostuva ja nauraa paljon.

On tosi paljon hiljaa ja kun puhuu, hän puhuu täysin omaa kieltään. Muutamia sanoja tulee ja ehkä pari kahden sanan lausetta, kuten äiti katso.

Luen hänelle paljon, juttelen paljon ja yritän mahdollisimman paljon olla ymmärtämättä jos hän sanoo jollekin tavaralle sen oman sanansa tai jos esim. juomista halutessaan osoittaa vesihanaa. Tai siis jos vaikka osoittaa sitä vesihanaa niin sitten kysyn että haluatko vettä. No, ei siinä muuten mutta myöntävä vastaus on syvä hiljaisuus..

Nimeän myös paljon asioita vaikka hän ei osoittaisikaan niitä.



No, kai se on vähän niinkin että pojat aloittaa sen oikean puhumisen myöhemmin.

Poika kyllä ymmärtää kehoituksia ja käskyjä ja muutenkin on nokkela. Tekee jo sellaisia isoja puupalapelejä, siis ei nuppipalapelejä vaan "oikeita" versioita.

En tiedä. Ehkä hänellä ei vain ole asiaa. =D

oli täysin puhumatta melkein kolmivuotiaaksi. Olivat jo varanneet ajan tutkimuksiin, että onko jotain vialla. Olivat sitten kerran ravintolassa syömässä ja poika näytti myrtynyttä naamaa ja siskonmies oli kysynyt, että mitäs nyt siinä mutristelet ja poika oli sanonut ihan selkeästi, että "no kun on paskat housussa". Ja tän jälkeen puhunut jatkossakin ihan normaalisti tai jopa ikätasoa paremmin. Sisko naureskeli itse, että oli pojalla vaan ollut asiat niin hyvin ettei ollut sitä ennen ollut mitään asiaa.



(Ja ei sitten tarvii tulla kommentoimaan sitä, millaista kieltä siskon perheessä käytetään. Kyllä, paska on niillä ihan aktiivisessa päivittäisessä sanavarastossa. :-)

Oli todella villi. Juoksi jo 8kk vanhana ja alle vuoden vuoden vanhana kiipeili kuin apina. Puhetta ei vaan tullut.

Oli yli 3v kun sanoja oli vaan ihan muutama. Eräänä päivänä taas osoitteli jääkaappiin ja "inisi" ja osoitteli. Äiti monta kertaa kysyi että mitä haluat eikä saanut vastausta. Lopulta äiti ärähti että sano nyt mitä haluat! Pikkuveli sanoi: Otan voileipää. =)

Sen jälkeen ei puhunut pariin päivään mitään kunnes äidin ollessa vessassa tuli koputtelemaan ovelle ja sanoi: Avaa ovi. Siitä se puhe sitten lähti.



Meillä esikoinen puhui kyllä 2-vuotiaan paljon sanoja mutta lauseet olivat kahden sanan lauseita, joskus max kolme helppoa sanaa. Sai veljen tuolloin 2-vuotiaana. Oletin että puhe taantuu kun pikkuveli tulee. Mutta esikoinen yllättikin ja alkoi jo sairaalassa puhua pitkiä lauseita (5-6 sanaa). Pointti oli että vaikka ei ollutkaan hitaasti puhumaan oppiva niin hänelläkin oli paljon sanoja ja taitoa jemmassa.

Vaikeni melkein kolmevuotiaaksi. Sitten tuli täydellistä puhetta.



Nyt samainen lapsi vaikenee toista vuotta kielikylpypäiväkodissa...

Nyt ei hiljene millään, jos ei muuta asiaa ole niin laulaa... =D

Meillä on tosissaan panostettu lapsen puheen kehitykseen, on tehty suun lihasten motorisia harjoituksia, lauletaan tavutuslauluja päivittäin, musisoidaan ja luetaan, rohkaistaan lasta kertomaan kuvista jne. Tähän asti millään ei ole ollut mitään vaikutusta. Kunnes yhtäkkiä noi kaikki pulppuaa lapsen suusta, ihan kuin sieltä vaan ois joku este poistunut.



Olipa hauska kuulla muiden kokemuksia. Noi ekat lauseet voi tosiaan olla yllättäviä. :)



ap.