Mieheni käytös muistutti minua jeti aamusta,millaisen lapsellisen idiootin kanssa olen

tuo ap kuulostaa aivan karmealta keskenkasvoiselta kakaralta. Pistä ulkoruokintaan.

Kun kerran jo heti alkuun sanot, että mies on ollut koko ajan samanlainen.

Kuulostaa vähän siltä, että olet saanut itsesi arvoisen miehen. ;)

Ei vaiskaan. Onko noi lapset siis sen lapsia kanssa, vai duunasitko ne jonkun toisen äijän kanssa? Tottahan se tuota miestä voi vituttaa katsoa joidenkin kersojen perään, jotka toisen ukon spermasta on rakennettu.

Jos näin kuitenkaan ei satu olemaan tilanne, vedä sitä kaulimella pataan, niin tekisi Justiina!

Minä vien aamulla muksut yleensä tarhaan KOSKA mies sanoo menevänsä kouluun, joskus mies vie lapset tarhaan. Kun pääsen töistä kotiin, äijä nukkuu sohvalla tai pelaa.

Mitä mies on sanonut tuollaisen jälkeen? Ettei mennytkään kouluun, vaikka piti? Mitä sinä sanoit?

Mä en ole mikään pirttihirmu, ja suhde on tasavertainen. Jopa niin, että mun on vaikea kuvitella miehen ikinä tekevän jotain noin epäluottamuksellista. Mutta jos tekisi, niin mä en kerta kaikkiaan päästäisi tätä läpi ilman kunnon selitystä. Toisinaan menisi läpi "kun väsytti ja laiskotti", ketäpä ei silloin tällöin, mutta jos perusmeno on tuo, niin ois vakavan keskustelun paikka.

Mies tekee noin, kun sinä mahdollistat sen. Simppeliä.

Kukakohan tässä se vätys nyt on ?!?!

Olisin aikoja sitten pakannut kamani ja lähtenyt...



Nyt on teikäläiselläkin peiliin katsomisen paikka.

Miksi teit lapsia tuollaisen miehen kanssa??????????????

Hienon isän olet lapsillesi valinnut!

juuri sieltä mistä se aita on matalin. Varsinkin kun muija vielä osoittelee missä se aito on ja työntää ylikin...

Yhteisiä lapsia? Tarhassa? Vaikka toinen enimmäkseen makaa kotona? Huhhuh.. jos ei mene kouluun eikä tee koneella etää niin lapsien paikka on kotona.

Ja mies saa ne sinne tarhaan hoitaa silloin kun tarve kerran voi aamut niin lungisti ottaa niin suo sen sitten lapsillekkin.

Vetää pilveä, päiväkännejä? Oliko se "mies" 15vuotias? Tosi hyvää esimerkkiä lapsille.. Tuosta jo miettisin 75% varmasti eroa, en haluaisi lapsista samanlaisia.



Mies jos meinaa jatkaa opiskelua niin työlista kaapinoveen. Lapsen tarhaan. Siivoamiset, koulujutut, ruuan valmistukset ja lapset tarhasta. Tai sitten kotipäivä kotipäivänä jne, pyykkihuoltoa, lasten ruoka-ajat, ulkoilut..

Jos mies on juuri valmistumassa, niinodota jotta näet miten muuttuu kun pääsee töihin. Mutta jos vuosia jäljellä, niin ehkä olisi viisainta nostaa kytkintä. Ei kukaan täysijärkinen mies käyttäydy noin. Makaakotona, polttaa pilveä, valehtelee sinulle , vetää päiväkännejä, ei huolehdi lapsista.... tarvitseeko sitä enää enempää teroittaa. Minä en päivääkään katselisi tuollaista menoa, mutta ninun mieheni onkin maailman ahkerin mies. Sellaisiakin on.

rakastatko sä sitä miestä?

ja hoitanut lapset ja mies ei ole pitänyt ensimmäistäkään isyyslomaa, yrittäjä on. Ap:n kirjoituksen jälkeen en enää olekaan katkera. Kauhea tilanne sinulla. Työn tekeminen on arvostettavaa, laiskottelu ei.

tuollaisia miehiä on. Oma mieheni on myös konsolipelihullu, mutta käy töissä ja osallistuu lapsemme kanssa puuhailuun ja hoitoon kyllä. Kotitöistä en sano mitään...=) Mutta... sitten on miehen kaveripiirissä näitä lapsettomia ja työttömiä, jotka tosiaan elävät vieläkin kuin 10 vuotta sitten. Töitä ei haluta tehdä, pilveä poltellaan ja nekin lapset mitä on tähän maailmaan saatu,niin niitä ei haluta tavata. Mieheni ei juurikaan enää tämän porukan kanssa ole tekemisissä ja ihmettelee aika ajoin, mitä sisältöä heidän elämässään voi olla.

Kasva aikuiseksi ja poista loinen elämästäsi!

Millaisen aikuisen ihmisen mallin lapsesi saavatkaan älykköisästään,

lisää kasvamassa luuseripummeja suomen tukijalaksi.

mitä sisältöä heidän elämässään voi olla.

Samalla huokaillen ja muistellen vanhoja hyviä aikoja vapaudesta ja huolettomuudesta. Ei kun joo: Takaisin luterilaiseen kulttuuriin työnteon ja kotitöiden maksimoinnin autuudesta.

jäljellä vielä kaksi vuotta. Jos tämä on tässä vaiheessa jo näin vaikeaa tämä elämä, kuinkahan vaikeeta se on myöhemmin? Rakastan miestäni ja olen sellainen ihminen, että olen aina katsonut asioita sormien läpi. Havahduin todellisuuteen kun riitelimme mieheni kanssa siitä, saako hän lähteä moikkaamaan ystäväänsä. Tuli seuraavana päivänä klo 11 kotiin.

Tein töissä pitkän listan siitä, mitä minä olen tehnyt yhteiselomme aikana. Työt ja tienestit, opinnot jne. Mies ei ole tehnyt mitään. Katsoin sitä listaani, vittu ole todellista. Olen todellakin opettanut mieheni olemaan tuollainen, kun en ole aikaisemmin asiasta sanonut. Saan kyllä ihan itseäni syyttää. Mies on myös kova manipuloimaan lempeillä sanoilla ja tyhjillä lupauksilla ja aina olen antanut kaiken anteeksi.

Mies sanoo kaikkeen että kohta kohta kohta. Aina jokin on tärkeämpää. Mies asui nuoruutensa isänsä kanssa, kun hänen vanhempansa erosivat. Luulen, että mies pitää minua äitinään, jota hänellä ei 'koskaan' ollut. Olettaa, että ruoka on valmiina ja kahvit aamulla ruokapöydässä, minä herätän hänet, minä siivoan, tiskaan, pesen pyykkiä, hoidan lapset jne. Rahatilanteeseenkin löytyy aina ratkaisu, sossu auttaa. Me pärjäämme ihan hyvin, mutta jokainen euro on tärkeä. Kun itseltäni alkaa rahat hiipumaan, pyydän miestä käymään kaupassa. "No ei ole rahaa". Tuhlannut koko opintorahansa jossain viikossa, siitä menee aina 80% velkojen maksuun.



ap

Oletko varma että kaksi vuotta riittää valmistumiseen? Tiedätkö oikeasti ovatko "miehen" opinnot edenneet mihinkään? Uskotko oikeasti että tämä kuin taikaiskusta sitten muuttuu työssäkäyväksi, osallistuvaksi mieheksi?



Koska teet nyt jo kaiken ja pärjäät jotenkuten rahallisesti niin miten elämäsi muuttuisi jos pistäisit tyypin pihalle? Sinua luultavasti vain vituttaisi vähemmän ja voisit paremmin.



Ei tuollaista ronttia voi kunnioittaa miehenä mitenkään.

Mun mielestä tämä on olennaisin kysymys.



Jos vastaus on: ei mitään tärkeää, niin pistä mies pihalle. Jos elätät koko perheen jo nyt, niin helpommalla pääset ilman käenpoikasta.



Jos taas miehessäsi on jokin sinulle erittäin tärkeä ominaisuus, niin sitten... jaa-a.



Täytyy vielä sanoa, että miehesi työllistyminen opintojen jälkeen kuulostaa aika tuskaiselta, jos ei ole yhtään työkokemusta. Taitaa rankka opiskelu vaihtua rankkaan työnhakuun...

minkälaista sun elämä on jos eroat miehestä:

1. Yksi suu vähemmän ruokittavana

2. Koti juuri siinä kunnossa johon olet sen jättänyt lähtiessäsi

3. Ei tarvitse haistella kaljan / pilven hajuista äijää

4. Vähemmän pyykkiä pestävänä

5. Ei tarvitse olla huolissaan kun toista ei kuulu kotiin kavereidensa luona

6. Jatkuva vitutus katoaa

7. Lapsilla normaalimpi ja turvallisempi kasvuympäristö

8. Saat (toivottavasti)vapaita viikonloppuja kun lapset ovat isällään

9. Mahdollisuus etsiä rinnallesi ihan oikea mies.

Nämä nyt tuli äkkiseltään mieleen.



Mieti onko rakkautesi todellakin niin suurta että kestät kaikki virheet, vai pelkäätkö vain muutosta.

Ja voittehan jatkaa seurustelua vaikka ukko asuisi oman katon alla. (saattaisi olla ihan avartava kokemus kummallekin)

puolivuotta olen huomannut et meittii todellakin on kahden sortin väkeä!



On naisia, jotka perustavat perheen ajattelematta millainen mies on isänä, aviomiehenä, elättäjänä!

Ajatellaan et kaikki hyvin kunhan lapsi syntyy ja kyllä yhteiskunta elättää tukiaisillaan!

Täytyy olla valtavan iso onttokohta päässä!!



Sit on niitä, jotka suunnittelevat montako lasta hankitaan miten lapset hoidetaan. Rakennetaanko talo vai ostetaanko ensin osake. Missä työnsaantimahdollisuus on parhain ja onko koulutus riittävä.



Tämä nyt on karkea arvio mutta olenko oikeassa?

Kiitos huomiostasi:)

siis elätät itsesi,lapsesi ja tämän vätyksen! Nyt laita äkkiä ukko pihalle ja ala elämään omaa elämääsi. Huomaat kuinka iso taakka putoaa harteiltasi kun ei tarvitse murehtia miehesi tekemisiä. Ja älä pliis mene lankaan ja ota sitä takaisin. Lapsesi tarvitsevat nyt vahvan äidin!

Tsemppiä!!!