G: Millaista joulua et halua viettää?

jossa liikutaan eri kyläilykohteiden välillä minuuttiaikataulua. Pönötysjoulua kovat kaulassa. Kännijoulua.

nähdäkseni kaikki ne, jotka olisi muka "pakko" nähdä jouluna.

Eli ollaan kuten minä tahansa muunakin päivänä.

sellaista joulua missä ei ole mitään juhlan tuntua. En halua viettää joulua verkkareissa ja syödä jouluruokaa suoraan foliovuoasta mikrossa lämmittäen. Niin ja sanotaan nyt taas kerran että jollekin toiselle se varmasti onkin paras tapa juhlia sitä. Ei siis tarvi hermostua!

Ihanaa on viettää pyhät oman perheen kesken. Nukkua pitkään, loikoilla pyjamissa ja kattaa jouluruoat pöytään (ei syyä folioista), leikkiä lasten kanssa ilman mitään kiirettä ja vouhotusta. Aah, tulispa joulu jo!!

Sellaista kuin anoppilassa.

Ihan painajainen kaikkine hösellyksineen ja ohjelmanumeroineen (kirkot, haudat, joulurauhanjulistus, lapsilauman riekkuminen...).

mulle ei tule ihan joulun fiilistä jos ollaan vain oman perheen kesken koko joulu kun ollaan sitä läpi vuoden kuitenkin. Myös jotain juhlavampaa pitää olla eli kaunis kattaus ja juhlavat vaatteet.

Ihanaa on viettää pyhät oman perheen kesken. Nukkua pitkään, loikoilla pyjamissa ja kattaa jouluruoat pöytään (ei syyä folioista), leikkiä lasten kanssa ilman mitään kiirettä ja vouhotusta. Aah, tulispa joulu jo!!

Tosin meillä on tälläistä joka viikonloppu, tietty ruuat ei ole jouluruokia mutta muuten.

Siksi me vietetäänkin sukujoulua mummun luona. Lapset leikkii serkkujen kanssa, miehet lämmittää saunaa ja naiset laittaa jouluruokia. Ihanaa aikaa:)

perhejoulu oman perheen kesken olisi samanlainen kuin normiviikonloppu?

Ilman jouluruokia. Reissaamista sinne tänne tai jossain sukulaisissa notkuen. Siis ajatukselal koska on pakko, kun on joulu jne.

Kiireessä, hosuen. Tai yksin.

Ei ainakaan mitään uskonnollista, ei sukulaisten luona ravaamista, ei ylipäänsä mitään hössötystä.

No meille se onkin tavallinen viikonloppu, ruoat on osittain erilaisia.

en sano ettenkö siitäkin nauttisi mutta on se ihanaa kerran vuodessa juhlia isommalla porukalla mikä koostuu läheisimmistä. Jotenkin vaan se tuntuisi vähän tylsältä...johtuen varmaan siitä että kun lähes aina ollaan oman perheen kesken ja tykätään siitä muulloin.

lahjat on pakattu sanomalehtipaperiin ja tehty itse luonnonantimista. Lisäksi olisi kamalaa, jos se vietettäisiin anopin ruuissa ja paikkani olisi jokin järjestötalo. Vieraita olisi kutsuttu dementiaosastolta ja joulupukilla olisi juustolta haiseva ientulehdus.

Joku on ympäripäissään tai joulunvietto muuttuu muuten vaan painiksi tai sanaharkaksi.

Omalla porukalla jää tavalliseksi viikonlopuksi eri kattauksella, sukua taas tasan 1 kpl, eli isäni, mutta hänenkin läsnäolonsa on jotenkin masentavaa.



Eli ei ole jouluissa juhlimista meillä. Oikeasti menisin vaikka Intiaan jouluksi, mutta ei ole varaa.



Kerran oli muuten ystäväpariskunta kylässä aaton ja aattoillan. Se oli mukavaa. Nyt ei enää sellaisia pariskuntia ole.

jouluun kuuluu mulla lumi vaikka sitäkään ei aina ole.

Sellaista jossa askarrellaan perheen kanssa seimi ja lauletaan virsiä. Jouluaattoiltana pitää mennä aikaisin nukkumaan, että jaksaa sitten herätä kirkkoon aamuvarhain.



Vegaanijoulua. Jossa kinkun korvaa seitan ja graavilohen punajuuri.

-joulua baarissa (kokemusta on)

-joulua ypöyksin

-joulua väkinäisesti joidenkin sukulaisten kanssa, jotka oikeesti ei ole tärkeitä



Siinäpä ne.

jossa täytyy ensin matkustaa 5 tuntia ruuhkassa toiselle puolin Suomea ja sitten syödä muiden helvetin pahaa ruokaa kunnes maha ratkeaa. Mistään ei saa kieltäytyä, ja ohjelma on vanhemman sukupolven organisoima. Samat joululevyt, samat koristeet, samat lautapelit kuin viimeiset 40 vuotta. AAAArgh.



Illalla vaihdetaan lahjat, ja varmasti kaikki ovat pitäneet huolta siitä että yksikään lahja ei ole toivottu, vaan sellainen vähän sinne päin tai oman mielen mukaan valittu, mitä itselle haluais, tai mitä nyt yleensä annetaan lahjaksi. En tarvitse kohta kolmattakymmentä nanson-yöpäitaa kaappiini.



Ainoa rentouttava hetki olisi joulusauna, jonne pääsee puolison kanssa hetkeksi pakoon muita sukulaisia, mutta todennäköisesti lämmin vesi loppuu juuri meidän kylpyvuorolla.



Yön pimeinä tunteina äiti on juonut liikaa glögiä ja hehkuviiniä ja alkaa avautumaan nolosti kaikista vanhoista asioista. Nukkumaan käydessä huomaamme että samat petivaatteet ovat odottaneet meitä viime pääsiäisestä asti.