Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Milloin voi sanoa, että lapsella on ns kielipäätä? tai matikkapäätä?

Vierailija
23.11.2011 |

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
23.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

huomasin itse jo ala-asteella, että mulla on hyvä kielipää, mutta matikkapäätä ei ollenkaan.

Vierailija
2/9 |
23.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun lapsi oli 4v, perheenjäsenet ja läheiset huomasivat paljon aikaisemmin. Nyt koulussa matikka helppoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
23.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

se että onko jotain päätä, on sitä että on keskivertoa älykkäämpi

Vierailija
4/9 |
23.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äidinkieli ja muidenkin kielien arvosana on 6-7.

Matematiikka on 9 tai 10.



Matikkapäätä siis löytyy.

Vierailija
5/9 |
23.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta toisaalta esim. varhainen lukemaanoppiminen ei vielä kerro kielellisestä lahjakkuudesta juuri mitään. Kaikki kypsyvät omaan tahtiinsa, ja joku saattaa vielä yläasteella löytää lahjakkuutensa.



Meidän 5-vuotias osaa mm. kertotaulut kymmeneen asti, mutta en pidä häntä erityisen lahjakkaana matemaattisesti, koska on oppinut ne ulkoa isoveljen niitä opiskellessa. 5-vuotiaan lahjakkuus onkin ehkä mieluummin kielellistä.

Vierailija
6/9 |
23.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

minä en usko mihinkään 'päihin' se että onko jotain päätä, on sitä että on keskivertoa älykkäämpi

niin selkeä ero matemaattisessa ja kielellisessä osaamisessa, että sen tosiaan jo lapsena huomasin. Mä opin kieliä helposti ja ymmärsin jo lapsena kielen rakenteellisia kysymyksiä. Matikka sen sijaan - no, sanotaan näin, että kielistä olen saanut kymppejä, mutta matikasta vitosta ja kutosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
23.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

se että onko jotain päätä, on sitä että on keskivertoa älykkäämpi

Perusfiksu ja motivoitunut oppii kyllä lähes mitä vaan kohtuullisesti ja jopa hyvin, mutta itselle luontaisesti helppoja juttuja oppii helposti.

Mutta ei pelkkä lahjakkuus ole tae mistään, mahdollisuus, kannustus ja harjoitteleminen ovat lähes aina vähintään yhtä tärkeitä. Laiska ja välinpitämätön ei kehity, oli miten soveltuva tahansa.

Mutta vastauksena: matemaattinen lahjakkuus näkyy minusta aikaisemmin, kielellinen hitaaammin. Ja molemmat nimenomaan oppimisen helppoutena ja sellaisena "automaattisena ymmärryksenä", ei niinkään kokeiden ja todistuksen arvosanoina. Tai siis niitä hyviä arvosanoja voi saada muutenkin.

Vierailija
8/9 |
23.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun tämä oli 2-vuotias. Oppi mm. georgiankielisiä ja kiinankielisiä lauluja kertakuulemalla...



4-vuotiaana läpäisi kielikoulun pääsykokeen ja nyt 9-vuotiaana on täysin kaksikielinen.



Olen itse lahjakas kielissä ja opin kielistä nopeasti rakenteet. Eli alan nopeasti erottaa puheesta, missä on verbi, missä subjekti jne. Ääntämystä en "ime" samalla tavoin kuin esikoiseni, joka ääntää täydellisesti heti käytännössä ihan mitä vaan. Ja kun matkustamme eri puolilla Suomea, hän omaksuu heti kulloisenkin murteen huomaamattaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
23.11.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ennenkuin asian huomaa?? tuskinpa!

Ala-aste kuitenkin 6v pitkä ja 3-luokalla alkaa sellaisia uusia asioita esim matematiikassa mitä ei 1-2-luokilla vielä ole.

Samoin kuin 3-luokalla, ja 4-luokalla jos haluaa/kielipäätä löytyy, alkaa uudet kielet.