Raskaus jo viikolla 30 ja kaksoset tulossa.
En vieläkään ole toipunut kaksosuutisesta ja se tuntuu vieläkin enimmäkseen hirveältä onnettomuudelta :( Kaksi lasta on ennestään ja kolme oli ihan maksimi ja kohta niitä mukeloita on neljä.. se on ihan liikaa.. en tajua miten selviän.
Kommentit (9)
Minulla on 5-v kaksoset ja 8-v esikoinen. En viitsi valehdella, mutta kyllä alku oli raskasta ja on ajoittain vieläkin. Silti siitäkin selviää.
Hanki ja ota vastaan kaikki mahdollinen apu sukulaisilta, ystäviltä ja tuttavilta. Jos rahatilanne antaa myöden, niin osta kotipalveluita (siivous tms.). Minulla suureksi avuksi oli anoppi. Vaikka aluksi tuntuikin etten halua häntä meille pitkiksi ajoiksi asumaan, niin lopulta kuitenkin myönsin itselleni etten olisi pärjännyt ilman.
Ei teillä ole mitään hätää. Kun vanhempien rakkaus kukoistaa, niin hyvä energia purkautuu myös lapsiinkin. Jaksavat ja hyvinvoivat rakastavaiset vanhemmat ovat lapsienkin etu! Muistakaa se. Jos parisuhde rakoilee, siitä johtuvat väsymykset ja stressi purkautuu väistämättä lapsiin koska ihminen ja mieli ei ole mikään kone vaan jokainen voi uupua.
Ensimmäinen vuosi on varmasti rankka, vaikka vauvat nukkuisivatkin hyvin. Ota kaikki apu vastaan mitä on saatavissa, kuka tahansa sukulainen tai tuttu tarjoutuukin hoitamaan pieniä tai leikittämään isoja niin älä kursastele tai mieti kiitollisuudenvelkaa. Isommat vähintään puolipäivähoitoon, jotta saat päivällä levättyä. Jos joku voisi vaikka käydä joskus iltaisin vaunulenkillä kaksosten kanssa niin saisit aikaa isompien kanssa, sekin on nimittäin tärkeää ja helpottaa mustasukkaisuuteen.
Tee vain välttämätön kotona, älä stressaa siivouksesta. Imetä jos se onnistuu helposti, mutta jos ei niin älä stressaa siitäkään.
Jos olet nyt hyvävointinen niin tee ruokaa pakkaseen.
Jos on varaa niin osta siivous- ja lastenhoitopalveluita.
Tiedän että kuulostaa absurdilta, mutta tilanne on se, että mitään sukulaisten tai tuttavien apua ei ole tarjolla, enkä innostu kaupungin kotipalvelusta. Itse olen lapseni tehnyt ja kaksi vanhempaakin ihan hyvin hoitanut. Ahdistaa jatkuva höpötys joka suunnasta, etten pärjää ilman ulkopuolista apua. Haluan pärjätä! Pakko se arki on saada onnistumaan yksinkin (siis miehen kanssa, joka on iltaisin tietty kotona). EN myöskään lämpene ajatukselle hoidosta isommille...
Sä olet nyt jo ihan poikki ajatuksesta neljästä lapsesta, mutta mitään apua et suostuottamaan vastaan? Kyllä kaiken voi tietenkin tehdä myös hampaat irvessä, mutta se on taatusti raskasta. Tottakai pärjäät lastesi kanssa, mutta kannattaa ojaan varmasti ottaa myös apua vastaan. Jos puhut nyt miehesi kanssa, mitä voitte tehdä tilanteen helpottamiseksi, niin ehkä sun raskaus ei tunnukaan enää niin ylivoimaiselta. Minkä ikäisiä sun lapset on?
kyllä kaikki järjestyy. Ensiksikin iloitse siitä, että raskaus on sujunut ja kestänyt jo viikolle 30 asti. Voin kertoa, että jos kaksoset olisivat syntyneet vaikka muutama viikko sitten, sinulla todella tulisi olemaan rankkaa. Toivotaan, että syntyvät vasta esim. viikon 34 jälkeen, jotta ei ole huolta ja murhetta keskosuudesta.
Meillä ainakin eka vuosi kaksosten kanssa meni tosi hyvin ja helposti, mutta sen jälkeen on muuttunut koko ajan rankemmaksi. Toisaalta sitten taas nyt kun lasten persoonat ja tahtomiset on jo tiedossa, niin heitä on helppo käsitellä, aivan kuin yksösiäkin.
Meillä lähipiirissä kaksosperhe, jossa 2 vanhempaa lasta (eskari- ja kouluikäiset) ja nyt vauvakaksoset. Heillä on mennyt tosi kivasti. Tietysti välillä vauvat valvottaa ja iltaisin on saanut kanniskella, mutta heillä isommat on apuna, mies osallistuu ja äiti tajuaa ottaa omaa aikaa eli lykkää vauvat miehelle ja lähtee vaikka lenkille. Ei ole jäänyt neljän seinän sisään, vaan menee ja tulee vauvojen kanssa, joka paikassa kuulemma aina tarjotaan apua, kaikkia kiinnostaa kaksoset ja sylejä löytyy.
Kun lapset ovat syntyneet, huomaat että näin kaiken piti mennäkin.