Millaisen jäljen sinuun jätti se, jos perheestäsi on kuollut lapsuudessasi vauva?

Vanhempani menettivät poikavauvan kätkytkuoleman takia ennen kuin minä synnyin. Olen aina kasvanut vähän tämän pojan haamun varjossa ja kokenut olevani tyttönä pettymys. Jouduin käymään "veljeni" haudalla pienestä pitäen ja vanhempani puhuivat hänestä paljon.



Se satutti ja vituttaa yhä. Ehkä surevat vanhemmat eivät aina ihan ymmärrä että kuolleen sisaruksen kanssa voi ihan yhtä lailla olla kilpailuasetelma, mikäli vanhemmat antavat puheillaan ymmärtää että tämä toinen oli niin haluttu, ja teoillaan vahingossa mitätöivät toista.



Omat raskauteni ovat olleet sellaisia että minulle on ollut samantekevää vaikka saisin keskenmenon ja uskoisin että olisin selvinnyt esimerkiksi kätkytkuolemasta aika hyvin "järkiini". Olen myös kokenut yhden keskenmenon, eikä se tuntunut minusta juuri miltään. Se ei tuntunut lapselta, vaan pieneltä sikiöltä joka ei ollut elinkelpoinen.



Olen keskittynyt rakastamaan ja arvostamaan elossa olevia lapsiani ja antamaan heille sen tunteen että HE ovat arvokkaita.

Mulla ei jäänyt ollenkaan mitään tuollaisia ajatuksia. Kaikki esittämäsi ajatukset ovat aivan vieraita. Olen myös kokenut keskenmenon, ja se oli aivan valtava suru ja surin kyllä juuri sitä ihmistä.



Minä menetin pienen pikkusisaren vauvaiässä.



ap

joka ei myöskään kokenut pikkuveljen menetystä siinä muodossa kuin minä. Toisaalta, hän oli silloin jo lähes aikuinen (meillä 17 vuotta ikäeroa), eikä asunut kotona enää kun minä synnyin.



Koska vanhempani olivat yli 40 vuotiaita, he eivät enää voineet saada sitä haluamaansa poikaa.



Ymmärrän kyllä että et voi ymmärtää minun ajatuksiani, ajattelin vain antaa oman perspektiivini tähän aiheeseen. Vieläkin, aikuisena veljeni haamu ahdistaa minua. Esimerkiksi äitini toivoi että esikoiseni olisi syntynyt samana päivänä kuin tämä poika (tuli onneksi 4 päivää eroa) ja että seuraava lapseni olisi ollut poika.



On käsittämätöntä että yhdestä kuolleestä rääpäleestä pitää repiä nostalgiaa yli 30 vuoden jälkeenkin minun kustannuksellani.