Miten kestää epävarmuus parisuhteessa.
Suhteen jatko on harkinnassa. Mies ei ole varma halustaan jatkaa. Yritystä on, välillä tulee valtavia takapakkeja, koska en kestä epävarmuutta. Mistä saan voimia rakentaa uutta? Olen kärsimätön, en osaa edetä pienin askelin.
Kommentit (71)
keskustella asioista koska hiljaisuus sen suhteen ainakin tappaa...
Kun ei siinä tule enää mitään uutta esiin. Vain loputonta analyysia ja voivottelua. Haluan, että muutokset näkyvät käytännössä.
aikuisen välistä keskustelua. Ja oletko katsonut peiliin, yritätkö muuttaa miestä jotenkin? Muista että toinen täytyy hyväksyä sellaisena kuin on, muuten voit unohtaa koko jutun. Voisitko valaista mitkä asiat miehen käytöksessä/tavoissa sinua ärsyttävät?
Nehän aina onnistuvat saamaan helppoja miehiä:)
Olen miettinyt asioita todella paljon ja oivaltanut kaikenlaista olennaista itsestäni ja ihmissuhteista. Tunnen, että tämän prosessin jälkeen olen valmis sitoutumaan suhteeseeen, toisin kuin olin alussa, silloin epäröin ja olin aika raastava.
Se ahdistaa, kun en tiedä, palaako miehen usko meihin enää tarpeeksi.
että ahdistaa.. Minusta miehen pitäisi päättää mitä haluaa. Eihän sitä suhdetta oikein voi rakentaa jos toinen on koko ajan jalka oven välissä. Suhteen rakentaminen hyväksi on huonojen ja epävarmojenkin aikojen jälkeen mahdollista jos molemmilta löytyy tahtoa.
t.24
Juuri tuon naistyypin luota miehet pakenevat siinä heti ensihuuman haihduttua vuodessa parissa. Nainen jauhaa, kyselee, loukkaantuu, analysoi, puntaroi, höpisee loputtomasti omista tunteistaan ja peloistaan ja ahdistukistaan. Ei tuota kukaan jaksa. Huh. Viikottaiset keskustelusessiot kuulostavat painostavalta märehdinnältä. Anna miehen hengittää.
Onko lapsia tai onko suunnitteilla?
että ahdistaa.. Minusta miehen pitäisi päättää mitä haluaa. Eihän sitä suhdetta oikein voi rakentaa jos toinen on koko ajan jalka oven välissä. Suhteen rakentaminen hyväksi on huonojen ja epävarmojenkin aikojen jälkeen mahdollista jos molemmilta löytyy tahtoa.
t.24
Tässä vain mennään päivä kerrallaan.
Monille terapiassa käyneille naisille näyttää käyvän niin, että he olettavat miehensä olevan terapeutin lailla kiinnostuneen naisen ongelmista, itseymmärryksestä, tunteiden perisyistä tai analyysistä siitä, mistä mikäkin naisen neuroosi johtuu. Näinhän se ei ole.
heivasi tyttöystävänsä pihalle juuri vasta siksi, ettei enää jaksanut vatvoa ja analysoida ja miettiä ja terapoida ja ottaa vastaan kaikkea mutaa ja kuraa.
Miehet on yksinkertaisempia ja ratkaisukeskeisempiä, ei ne jaksa analysoida. Niistä toi on ahdistavaa ja raskasta. Niiltä loppuu oma tila ja katoaa ilo.
Mun isä on hyvä esimerkki. Äiti vituttaa, mun isä menee autotalliin korjaamaan jotain ja tulee takaisin kun asia ei enää vaivaa. Äitini on sen verran fiksu, että se antaa sille sen tilan, eikä vingu keskustelua kun selvästi ei ole sen aika.
Parisuhdeterapeutti John Gray mullisti maailmaa opettamalla naisia ja miehiä ymmärtämään toisiaan. Hänen kirjansa Men Are From Mars Women Are from Venus antoi rakastavaisille ja aviopareille keinoja parantaa viestintää ja niin ollen koko suhdetta. Sitten kun vielä saisi ihmisiä lukemaan kirjoja. No teidän ei tarvitse. Pikaterapeutti Kops tiivistää. Nimeni oli ennen tiivistämistä Kopotikopotikops.
Aika paljon vaikeuksia syntyy siitä kun yrittää tulkita toisen sanomisia ja käyttäytymistä oman sukupuolensa näkövinkkelistä. John kuunteli pariskuntia vastaanotollaan ja alkoi tajuta miten huonosti naiset ja miehet ymmärsivät toisiaan. Ihan samat valitukset toistuivat. Naiset valittivat että miehet eivät kuuntele. Miehet sanoivat etteivät he olleet tajunneet että avioliitossa oli mitään vikaa., tai miehet sanoivat että heitä ei ymmärretä ja arvosteta. Naiset kokivat myös että heitä ei arvosteta. Naiset valittivat usein sitä että mies ei koskaan sanonut rakastavansa heitä.
Kops antaa nyt tänään vain yhden esimerkin. Tästä on tietenkin poikkeuksia, mutta on yleistä että nainen odottaa helliä, tai edes hyväksyviä SANOJA. Miksi mies ei koskaan kerro rakastavansa vaimoaan? Samaan aikaan joka hiivatin päivä mies kertoo rakkaudestaan tuhansin tavoin TEKEMÄLLÄ TEKOJA naisen puolesta, käymällä työssä hakemassa elatusta perheelle, lapioimalla lumet, huoltamalla perheen autot jne. Mies kokee nahoissaan sen että ei saa raatamisestaan mitään kiitosta. Nainen ei huomaa kiittää koska ajattelee että totta kai mies tekee töitä siinä missä nainenkin. Eihän nainenkaan saa töistään kiitoksia. Samalla nainen keskittää huomionsa SANOJEN puutteeseen.
Tiivistän:
Nainen puhuu tunteistaan sanoin ja olettaa että mieskin tekee niin. Joku mies voi niin tehdäkin, mutta koska tämä on niin yleinen syy naisten tyytymättömyyteen parisuhteessa, yleistetään siten että mies puhuu tunteistaan teoin. Jos nainen katsoisi niitä tekoja ja antaisi niistä kiitosta, parempi viestintä alkaisi siitä. Nainen voisi pikkuhiljaa opettaa miehelle tunteista puhumista, jos ei se tule mieheltä luonnostaan.
Poikkeuksena esimerkiksi latinomiehet ja 80 % Kopsin ex-poikaystävistä (huh). Olen allerginen rakkaudentunnustuksille ja lurituksille. Kiintiö täynnä.
http://muksis.blogspot.com/2006/03/miehet-ovat-marsista-naiset-venukses…
heivasi tyttöystävänsä pihalle juuri vasta siksi, ettei enää jaksanut vatvoa ja analysoida ja miettiä ja terapoida ja ottaa vastaan kaikkea mutaa ja kuraa.
Miehet on yksinkertaisempia ja ratkaisukeskeisempiä, ei ne jaksa analysoida. Niistä toi on ahdistavaa ja raskasta. Niiltä loppuu oma tila ja katoaa ilo.
Mun isä on hyvä esimerkki. Äiti vituttaa, mun isä menee autotalliin korjaamaan jotain ja tulee takaisin kun asia ei enää vaivaa. Äitini on sen verran fiksu, että se antaa sille sen tilan, eikä vingu keskustelua kun selvästi ei ole sen aika.
heivasi tyttöystävänsä pihalle juuri vasta siksi, ettei enää jaksanut vatvoa ja analysoida ja miettiä ja terapoida ja ottaa vastaan kaikkea mutaa ja kuraa.
Miehet on yksinkertaisempia ja ratkaisukeskeisempiä, ei ne jaksa analysoida. Niistä toi on ahdistavaa ja raskasta. Niiltä loppuu oma tila ja katoaa ilo.
Mun isä on hyvä esimerkki. Äiti vituttaa, mun isä menee autotalliin korjaamaan jotain ja tulee takaisin kun asia ei enää vaivaa. Äitini on sen verran fiksu, että se antaa sille sen tilan, eikä vingu keskustelua kun selvästi ei ole sen aika.
Minusta ratkaisukeskeisyys on sitä, että ongelma nro.1 Mies ei tiedä haluaako jatkaa suhdetta? Mies miettii ongelmaan ratkaisun, kohtuullisessa ajassa. Jos vastaus on ei, niin sitten mietitään erokuviot ja tavaroiden jakaminen -> jatketaan elämää kumpikin tahoillaan.
Jos vastaus on kyllä. Mietitään mitkä ovat ongelmat suhteessa. Ongelma 1: erolla uhkailu riitojen yhteydessä. Sovitaan, että näin ei toimita. Ja lopetetaan toimimasta niin. Ja niin edelleen.. Tuo on analysoivaa, mutta on se myös ratkaisuihin pyrkivää.
En sitten tiedä mitä tässä yhteydessä tarkoittaa ratkaisukeskeisyys.
t.24
Koin olevani terapeutti ja väsyin. Se johti jopa masennukseen. En minäkään jaksa vatvoa koko ajan.
Jos on paha olla itsensä kanssa, pitää hakea ammattiapua!!!
Hänen mielestään jokapäiväinen elämämme on ihan ok, välillä tosi miellyttävää ja välillä on riitaa. Ongelma on se, että hänen pitäisi nähdä yhteisellä tulevaisuudella miellyttävä päämäärä. Eikä hän pysty sitä näkemään, ja siksi elämme viikko kerrallaan.
Ymmärrän häntä. Emme puhuneet suhteen alussa tarkkaan suunnitelmista. Kerroin kyllä, että haluan avioliiton ja perheen. En itse osaa tehdä konkreettisia suunnitelmia
Tällä hetkellä mulle riittää, että sitoudumme jatkamaan yhteistä elämää. Uskon, että se suuntakin löytyy lopulta. Miten ilmaisen tämä miehelle? Millä tavalla saan kerrottua sen rennon positiivisesti?
Ap.
71, liikutuin siitä, että viesteilystäni on ollut sinulle tukea. Tälläisille sivustoille omien asioiden jakaminen on aina hiukan pelottavaa, mutta näköjään siitä on hyötyä myös toisille ihmisille.
Olen miettinyt, miksi jotkut miehet ovat epävarmoja suhteissaan. Luulen sen liittyvän heidän omaan epävarmuuteensa identiteetistään ja elämänsä suunnasta. He odottavat sitä oikeata, jota ei ole olemassa. Ainut mikä on oikeaa, on oikea hetki ja oma sisäinen tila eli kyky sitoutua. Nämä epävarmat miehet, mitä itse tiedän, ovat jotenkin kyvyttömiä myös nauttimaan elämästään sellaisena kuin se tulee. He ovat tyytymättömiä eivätkä siis osaa olla täysin onnellisia saamastaan parisuhteesta. He kokevat aina ansaitsevansa enemmän ja parempaa. Sellainen jatkuva tyytymättömyys ja vaativuuden tunne synnyttää kumppanissa sietämättömän riittämättömyyden tunteen.
Olen tällä hetkellä suhteessa, jossa mies ei ole missään vaiheessa tuntenut minun olevan se oikea. Minä en jaksa sellaisesta välittää. Olen jotenkin niin realistinen ihmissuhteissa nykyisin. Tässä hän kuitenkin on ja minulla on suhteellisen rauhallinen olo.
Ap.
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 09:52"]
Olen miettinyt, miksi jotkut miehet ovat epävarmoja suhteissaan. Luulen sen liittyvän heidän omaan epävarmuuteensa identiteetistään ja elämänsä suunnasta. He odottavat sitä oikeata, jota ei ole olemassa. Ainut mikä on oikeaa, on oikea hetki ja oma sisäinen tila eli kyky sitoutua. Nämä epävarmat miehet, mitä itse tiedän, ovat jotenkin kyvyttömiä myös nauttimaan elämästään sellaisena kuin se tulee. He ovat tyytymättömiä eivätkä siis osaa olla täysin onnellisia saamastaan parisuhteesta. He kokevat aina ansaitsevansa enemmän ja parempaa. Sellainen jatkuva tyytymättömyys ja vaativuuden tunne synnyttää kumppanissa sietämättömän riittämättömyyden tunteen.
Ap.
[/quote]Juuri näin, oikein hyvä analyysi. Sitten jos jotenkin näkyy ulospäin että olet ahdistavassa tilanteessa, miehen on näppärää ruveta problematisoimaan sinua, persoonallisuuttasi ja mielenterveyttäsi. Logiikka on huikea. Omaa kokemustani voisin verrata tilanteeseen, että mies katkaisee minulta käden, alkaa sitten haukkua minua siitä että olen yksikätinen ja ilmoittaa tämän myös välirikon perusteeksi, ja perustaa loppuelämäkseen identiteettinsä sille että hänellä sentään on kaksi kättä.
70
Parisuhde on parisuhde nimeltään koska siinä on kaksi osapuolta. Pelkän toisen osapuolen yhdessäpysymishalu ja yhteisen tulevaisuuden toiveet eivät riitä. Eli tuollaisen kannattaa antaa mennä menojaan. Oma elämä tuhlaantuu kun sinnittelee ja roikkuu ja lopulta se lähtee kumminkin.
Sain niistä tukea sillä, että parasta mitä teen nyt on se, että pitäydyn nyt toistaiseksi parisuhteen analysoinnista ja yritän tehdä muita asioita. Annan miehen olla ja mennä. Vaikeeta se tulee olemaan, mutta uskon, että nyt on aika tehdä ja olla.
Pääsimme onneksi sellaiseen nollatilanteeseen, että uuden alun tuntua. Tärkeintä on päästää nyt menneisyyden pettymyksistä irti ja antaa anteeksi.
ap.
Jos et kestä, lähdet lätkimään. Vittumainen mieskin sulla, jos roikottaa sua löysässä hirressä tollaisen asian suhteen.