Maassa maan tavallako?

Olen aina hieman karsastanut tuota sanontaa ja ajattelutapaa. Toki olen sitä mieltä että paikalliset tavat ja kulttuuri on otettava huomioon niin lomamatkalla kuin pidemmälläkin oleskelulla, mutta kyllä nyt jokaisen tulee saada pitää kulttuuristaan ja minuudestaan kiinni. En ikimaailmassa odota mieheltäni uskostaan ja tavoistaan luopumista vain siksi että päätimme muuttaa Suomeen! En olisi myöskään valmis luopumaan omista tavoistani enkä kulttuuristani muualle muutettaessa. Puistattava ajatus...



Maan lakeja olen kyllä valmis noudattamaan, vaikka niistä purnattavaa olisikin.

että maassa maan tavalla hinnalla millä hyvänsä. En pidä siitäkään ajatuksesta, että kaikkien suomalaisten tulisi olla samanlaisia. Toki maan tapoja tulee kunnioittaa ja lakeja noudattaa, joskus se tietysti on erittäin vaikeaa (myös meille suomalaisille ulkomailla, aina ei edes tiedä kaikkia vieraan maan tapoja ja käyttätymistyylejä, eikö?)



Minusta ulkomaalaisella Suomessa tulee olla oikeus kieltäytyä vaikkapa syömästä meidän perinneherkkujamme ja ylläpitää omaa kulttuuriaan. Kaikki tavat, arvot, uskomukset ovat niin syvälle juurtuneita, ettei niitä voi kerralla vain laittaa pois päältä. Ja monikulttuurisuuden rikkaus on juuri siinä, että huomataan, että kaikki eivät tee asioita samalla tavalla ja meidän tapamme tehdä jotain ei ole se ainoa oikea tapa toimia.

Minusta tuo " maassa maan tavalla" tarkoittaa samaa kuin ettei sovi rikkoa sen maan lakeja, ja tuleekin siis " alistua" sen maan tiettyihin käytäntöihin. Ehkä siihen liittyy myös kyseisen maan tapojen tuntemus. Eihän kukaan voi tulla 100% suomalaiseksi vaikka asuisi täälllä koko ikänsä. Hyvä esimerkki on vaikkapa suomalainen kahvipöytä, joka todella kuuluu kulttuuriimme. Ulkomaalainen voi ensi kertaa kahvipöytään tullessaan tutustua sen " rituaaleihin" ja oppia sitä kautta mitä kahvipöytä suomalaisille merkitsee ja ehkä hän voi luoda myös oman suhteensa siihen.

Minusta tällä tarkoitetaan siis ennenkaikkea pikkuisia tapoja, kuten vaikkapa kättelyä tai silmiin katsomista työhaastattelussa.

Sanonnalla mielestäni takoitetaan juuri lakeja ja yleisiä tapoja, mielestäni arvoilla ei asian kanssa suoraan ole tekemistä.



Käytännön esimerkki: Somaliassa on edelleen yleistä tytön ympärileikkaus, ja tämä on jo kauan kuulunut vahvasti kulttuuriin. Suomessa asuva somalialainen ei silti voi leikkauttaa tytärtänsä, sillä laki ei sitä hyväksy, vaan näkee sen pahoinpitelynä.





ruusu1:

Käsittääkseni myös islamissa (haditheissa?) on vastaavanlainen kehotus. Profeetta Muhammed lähetti seuraajiaan nykyiseen Etiopiaan?, joka oli kristitty valtio, ja kehotti heitä elämään maassa maan tavoilla ts. noudattamaan maan lakeja. Korjatkaa, jos olen väärässä.

kallirhoe:

Minusta tuo " maassa maan tavalla" tarkoittaa samaa kuin ettei sovi rikkoa sen maan lakeja, ja tuleekin siis " alistua" sen maan tiettyihin käytäntöihin.

Hmmm.. itse käsitän maassa maan tavalla siihen rajaan saakka, että noudatetaan lakia ja ollaan tietoisia käytännöistä, mutta niitä ei kaikissa tapauksissa tarvitse noudattaa, ne voi kiertää kohteliaasti (esimerkki kättely, alhaalla lisää siitä). Tavoista täytyy olla tietoinen, että niihin osaa varautua ja toisaalta niitä osaa " kunnioittaa" .

Minusta tällä tarkoitetaan siis ennenkaikkea pikkuisia tapoja, kuten vaikkapa kättelyä tai silmiin katsomista työhaastattelussa.

Minä en musliminaisena kättele vastakkaista sukupuolta, mutta mielestäni tästäkin voi selvitä asiallisesti. On minun velvollisuuteni kertoa vastapuolelle, etten näin tee - ja velvollisuus tehdä se kohteliaasti, koska oma tapani poikkeaa täällä vallitsevasta tavasta.

Joten minulla " maassa maan tavalla" tarkoittaa sitä, että lakia noudatetaan ja tavoista ollaan tietoisia ja jos jotain tapaa ei voi noudattaa, niin se on minun velvollisuus kertoa tästä ystävällisesti ja kohteliaasti eikä suuttua tai pahastua kun vastapuoli ei ymmärrä.. koska minä olen se joka poikkeaa tavasta.

Sen sijaan profeetta Muhammad (saas) kutsui kunigas Negusia hyväksymään islamin, joka näin tekikin.

Jua:

ruusu1:

Käsittääkseni myös islamissa (haditheissa?) on vastaavanlainen kehotus. Profeetta Muhammed lähetti seuraajiaan nykyiseen Etiopiaan?, joka oli kristitty valtio, ja kehotti heitä elämään maassa maan tavoilla ts. noudattamaan maan lakeja. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Tuosta kättelystä. Miten menettelet jos esim. miespuolinen pomo ojentaa käpälänsä sinua kohti? :)

Luulisin että tässä asiassa monet kyllä epäröivät, jos eivät tunne uskontosi tapoja. Mutta ehkäpä sitten kun Suomessakin on ollut muslimeja jonkin aikaa niin asiaan tulee muutos, mutta tuosta asiasta varmaankin huomaa tunteeko ihminen muslimeja vai ei. Vaikea sanoa kun toisaalta muslimienkin tavat vaihtelevat kovasti.



Kun olen itse tekemisissä miesten kanssa jotka ovat toisesta kulttuurista niin odotan jos he kättelevät. Jos eivät niin en minäkään ojenna tassuani. Toisaalta, kaikki suomalaisetkaan eivät aina kättele. Tuo kättely on aika pikku juttu, toisille ehkä ei. Mutta no offense, ajattelisin itse. :)

Olin 17 vuotiaana Espanjassa ja menimme erääseen kirkkoon. Siellä ihmiset tulivat pussaamaan poskelle ja minähän kavahdin taaksepäin, kun mies henkilö alkoi antaa poskipusuja. Eihän se väärin ole, mutta kun ei ole sellaiseen tottunut ja olin vielä nuori. Kirkon ruotsalainen pastori kertoi sitten heille, että pohjoismaissa sellainen ei ole tapana ja hyvin kaikki ymmärsivät. Kukaan ei loukkaantunut.



Kättelemisessä varmasti vaikuttaa myös se, että valtaosa Suomeen tulleista somaleista ym. muslimeista kuitenkin kättelevät ilman ongelmia suomalaisia miehiä ja naisia. Eli he ainakin ovat halunneet sopeutua Suomeen ja opetelleet tämän kulttuurisen tavan. Ehkä tuntuu sitten oudolta ja epäkohteliaalta, kun suomalainen käännynnäismuslimi ei yllättäen kättelekään. Varsinkin tosiaan jos tuntee muutenkin näitä muun maalaisia muslimeita, niin silloin ei voi ymmärtää, että yllättäen suomalainen haluaakin olla islamin nimissä epäkohtelias.



Toisaalta Suomessakin on eräs kansanryhmä, joka ei kättele. Romaaneille ei kuulu kättely. Heillä tosin kukaan ei kättele ketään. Heillä tämä ei siis ole sukupuolisidonnainen asia, vaan se vain ei kuulu heidän kulttuuriinsa. Harva valkolainen tosin on niin paljon heidän kanssaan tekemisissä, että huomaisi tämän puolen heidän kulttuuristaan.

kallirhoe:

Tuosta kättelystä. Miten menettelet jos esim. miespuolinen pomo ojentaa käpälänsä sinua kohti? :)

En ojenna omaa kättäni vaan mahdollisimman ystävällisesti sanon, että en uskonnollisen vakaumukseni vuoksi kättele vastakkaista sukupuolta. Ja jos ottaa siitä nokkiinsa, niin ei ole enää minun ongelmani. Silloin tulisi varmasti muistakin asioista ongelmia eikä ko. työpaikka silloin olisi oikea paikka minulle lainkaan.

Luulisin että tässä asiassa monet kyllä epäröivät, jos eivät tunne uskontosi tapoja. Mutta ehkäpä sitten kun Suomessakin on ollut muslimeja jonkin aikaa niin asiaan tulee muutos, mutta tuosta asiasta varmaankin huomaa tunteeko ihminen muslimeja vai ei. Vaikea sanoa kun toisaalta muslimienkin tavat vaihtelevat kovasti.

Niin, olen kyllä huomannut ettei tätä yleisesti tiedetä. Esimerkiksi kun lääkärissä käyn lasten kanssa ja heillä mieslääkäri niin totta kai he ojentavat kätensä tervehtiäkseen ja lähes poikkeuksetta joka kerta olen selittänyt asian heille - ja joka kerta ovat suhtautuneet siihen hyvin ja osan kanssa siitä on jopa lähtenyt mielenkiintoinen keskustelu erilaisista tavoista.

Sekin on kyllä totta, että kaikki muslimit eivät tätä noudata. Joko eivät tiedä tai eivät välitä. Mutta Profeetta Muhammad ei koskaan kätellyt naista.. esimerkiksi kun uskollisuuden vala vannottiin, miehet kättelivät Profeettaa ja naisten kanssa tämä tehtiin suullisesti vain, ilman kättelyä.

Kun olen itse tekemisissä miesten kanssa jotka ovat toisesta kulttuurista niin odotan jos he kättelevät. Jos eivät niin en minäkään ojenna tassuani.

Tuo onkin hyvä tapa.

tuhve:

Olin 17 vuotiaana Espanjassa ja menimme erääseen kirkkoon. Siellä ihmiset tulivat pussaamaan poskelle ja minähän kavahdin taaksepäin, kun mies henkilö alkoi antaa poskipusuja. Eihän se väärin ole, mutta kun ei ole sellaiseen tottunut ja olin vielä nuori. Kirkon ruotsalainen pastori kertoi sitten heille, että pohjoismaissa sellainen ei ole tapana ja hyvin kaikki ymmärsivät. Kukaan ei loukkaantunut.

Tätä juuri tarkoitin sillä, että siitä on hyötyä jos tuntee toisen maan tavat. Silloin tähän voi varautua eikä se tule yllätyksenä. Tavallaan sovellan tuota " maassa maan tavalla" sanontaa tähän eli täytyy olla tietoinen siitä miten tietyissä tilanteissa toimitaan eri maissa jotta siihen osaa varautua ja toisaalta miettiä miten itse toimii kohteliaasti ko. tilanteessa.

Kättelemisessä varmasti vaikuttaa myös se, että valtaosa Suomeen tulleista somaleista ym. muslimeista kuitenkin kättelevät ilman ongelmia suomalaisia miehiä ja naisia. Eli he ainakin ovat halunneet sopeutua Suomeen ja opetelleet tämän kulttuurisen tavan. Ehkä tuntuu sitten oudolta ja epäkohteliaalta, kun suomalainen käännynnäismuslimi ei yllättäen kättelekään. Varsinkin tosiaan jos tuntee muutenkin näitä muun maalaisia muslimeita, niin silloin ei voi ymmärtää, että yllättäen suomalainen haluaakin olla islamin nimissä epäkohtelias.

Eli siis minun tulisi seurata joidenkin muslimien tapoja sen sijaan että seuraisin oman uskontoni ja elämänkatsomukseni opetuksia? Minä en seuraa ihmisiä vaan seuraan Koraania ja Sunnaa. Jos naapurin Fatima tekee jotain, niin minä en matki häntä (jos hän hyppää kaivoon niin en kyllä hyppää perässä.. tai jos hänestä huivia ei tarvitse käyttää, niin silloin se ei ole " todiste" sen tarpeettomuudesta.. näin esimerkiksi). Eli jos toiselle uskonto ja sen opetukset eivät ole tärkeitä niin se ei silloin vaikuta minun toimintaani. Se, että joku syntyy muslimiksi ei tee hänestä automaattisesti tietoista kaikista uskontoon liittyvistä asioista eikä se edes tee hänestä välttämättä uskovaa, mu' min.

Ja minulle kättelemättä jättäminen ei ole osoitus epäkohteliaisuudesta. Tai se tietysti riippuu miten tilanteessa toimii. Jos sitä vain jättää kättelemättä eikä sano mitään niin se varmasti on tökeröä ja epäkohteliasta - mutta kertaakaan en ole näin toiminut, koska itse olen tietoinen tämän tavan merkityksestä Suomessa. Ja samoin miespuoliset henkilöt, joihin olen törmännyt ja he ovat tarjonneet kättään, eivät ole loukkaantuneet siitä etten kättele vaan päinvastoin ovat kunnioittaneet vakaumustani, kun olen asian heille selittänyt.

omaa kulttuuria unohtamatta. Mielestäni omaa ja toisen kulttuuria pitää kunnioittaa ja molempien tapoja opettaa lapselle. Tuskin suomalaiset ulkomailla omaksuvat paikallisen kulttuurin ja unohtavat omansa. Tästä ei ole ollut koskaan kyse. Haluan kuitenkin ensisijaisesti opettaa lapsiani käyttäytymään niin kuin Suomessa, koska me täällä asutaan. Meidän tytär ei tule käyttämään huivia vanhempana, tämä on mieheni tahto. Mieheni naispuoliset sukulaiset Egyptissä käyttävät huivia, mutta olemme päättäneet, että täällä Suomessa huivia ei käytetä. Sianlihaa ei syödä eikä veriruokia. Joulu vietetään aika suomalaisittain, tosin ei uskonnollisessa merkityksessä.



Emme kuitenkaan unohda mieheni kulttuuria ja uskontoa tietenkään. Se on osa jokapäiväistä elämää. En vaan jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka tavallaan unohtavat oman kulttuurinsa ja elävät täysin miehen maailmassa, omaksuvat miehen tavat ja uskonnon. Jälkimmäiseen en halua sen enemmän puuttua, se on jokaisen oma asia.

Amina:

En vaan jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka tavallaan unohtavat oman kulttuurinsa ja elävät täysin miehen maailmassa, omaksuvat miehen tavat ja uskonnon. Jälkimmäiseen en halua sen enemmän puuttua, se on jokaisen oma asia.

tällä hyvin todennäköisesti tarkoitat meitä suomalaisia musliminaisia.

Huomion arvoista saattaisi olla kuitenkin sekin että meistä tällä palstalla kirjoittelijoista usea (ja yleensä meistä vielä useampi) on kääntynyt muslimiksi ENNEN kuin on tavannut miehensä. Sama täällä.

Aina joskus mietin että mitenkäs nyt sitten olenkaan " hylännyt kulttuurini ja pettänyt kansani" ..

Niin no jos suomalaisuus kuliminoituu possun syönnissä ja viinan juonnissa niin sanottakoon sitten että juu en ole enää suomalainen. Jos suomalaisuuteen tarvitaan se että viettää joulua ja pääsiäistä niin ei kai sitten minussa enää sitä ole.

Minä en vaihtanut kristinuskoa islamiin vaan ateismin islamiin. Joulua en viettänyt edes ennen muslimiksi kääntymistäni mutta ihme kyllä se ei silloin haitannut ketään!!!!!!!!!!!!!!!!

No joo. En varmaan silloinkaan ollut enää suomalainen. Kasvissyöjä ja absolutistikin kun olin niin maanpetturin elkeet taisi tulla sitten jo teini-iässä.

Minulle suomalaisuus on ihan jotain muuta kuin ylläoleva.

Se on sitä että olen saanut täällä koulutukseni ja puhun tämän maan kieltä.

Se on sitä että nykyisestä aktiivisemmasta sosiaalisesta elämästäni huolimatta (arabialaisen kulttuurin vaikutus) haluan edelleen viettää aikaa yksin.

Se on sitä että rakastan turkinpippureita ja hapankorppua mitä miehen puoleinen suku ei voi ymmärtää.

Sitä että opetan lapsen hiihtämään ja luistelemaan.

Suomalaisuutta on kamalan vaikea määritellä. Ehkä se ei enää nykyään ole sama asia kuin esimerkiksi 20v sitten. Kyllähän suomalaisen kulttuurinkin täytyy elää ja kehittyä.

Mitä sitten ovat esim toisenpolven maahanmuuttajat jotka ovat jo suomalaisia?

Vai ovatko he edelleen somalialaisia ja bosnialaisia ja kongolaisia ja ties mitä siitä huolimatta että osa heistä puhuu jo suomea paremmin kuin äidinkieltään ja huolimatta siitä että he eivät ole koskaan käyneetkään vanhempiensa kotimaassa?

Mitä he ovat?

Mitä ovat meidän lapsemme? Puoliksi sitä ja puoliksi tätä mutta eivät kokonaan mitään? Suomessa olen saanut huomata että lapseni lasketaan maahanmuuttajataustaiseksi. Päiväkodissa suunniteltiin suomen kielen tukiopetusta lapselle joka oli ollut suomalaisen ja suomea puhuvan äitinsä kanssa vuosia kotona.

Kunnes sitten huomattiin että heiiiiiiiii sehän puhuukin sujuvammin suomea kuin ryhmässä olevat paljon vanhemmat lapset.

Mieheni kotimaassa lapseni lasketaan heihin kuuluvaksi automaattisesti. Siellä hän ei ole suomalainen. Minä olen.

mamadza:

Amina:

En vaan jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka tavallaan unohtavat oman kulttuurinsa ja elävät täysin miehen maailmassa, omaksuvat miehen tavat ja uskonnon. Jälkimmäiseen en halua sen enemmän puuttua, se on jokaisen oma asia.

tällä hyvin todennäköisesti tarkoitat meitä suomalaisia musliminaisia.

Huomion arvoista saattaisi olla kuitenkin sekin että meistä tällä palstalla kirjoittelijoista usea (ja yleensä meistä vielä useampi) on kääntynyt muslimiksi ENNEN kuin on tavannut miehensä. Sama täällä.

Täällä kun ollaan aina tukkanuottasilla näistä uskonasioista, ajattelin heittää sekaan parit ajatukset.

Tuli mieleeni tuosta islamin vastaisuudesta... moni ei-muslimi ei tapaa todella uskovia kovinkaan usein, ehkei koskaan ja muodostavat mielipiteensä ehkä ainoastaan niiden " feikkien" perusteella, joita tuttavapiiriinsä tai naapurustoonsa kuuluu. Minä tiedän montakin suomalaista naista, jotka ovat miehen vaatimuksesta tai itse miestä miellyttääkseen alkaneet pukeutua islamilaisittain, käymään moskeijassa ja jopa vaihtaneet nimensä. Todellisesta uskosta ei noissa tapauksissa todellakaan ole kyse. Vaikken itse uskonnollinen olekaan, minä näen tuon pelleilyn asteelle menneen miehen miellyttämisen uskon häväistyksenä. Ja valitettavasti tuollaisten pelleilijöitten toiminta vain lisää ihmisten epäilyjä islamin uskosta. Siksi ymmärrän hyvin täälläkin esitetyt kommentit. Ja toisaalta, kun ystäväpiiriini kuuluu myös ihan oikeita islamiin palanneita ja muslimiksi syntyneitä, ymmärrän myös heidän tuskastumisensa siihen ainaiseen samojen asioiden selittelyyn ja puolusteluun.

Sitten tarinoita elävästä elämästä:

Tuttavapiirissäni on yksi perhe, jossa äiti suomalainen, isä afrikkalainen (muslimi). Lasten kasvatuksesta, erityisesti uskonnollisesta sellaisesta on väännetty kättä esikoisen syntymästä... eikä loppua näy... Isä tapamuslimina puolustaa henkeen ja vereen omaa näkemystään, äiti tekee saman muka-kristittynä.

Äiti perustelee kaikkea sillä, että kun on aina ollut Suomessa tapana ja hän haluaa omia ja oman kulttuurinsa perinteitä kunnioittaa. Ihailtava ajatus, mutta tuo perinteiden kunnioitus tulee tässä tapauksessa esiin ainoastaan silloin, kun niistä tarvitsee käydä valtataistelua miestä vastaan. Vaimo itse ei elä esim. kristillisten oppien mukaan, vaan viina, laulu ja miehet ovat hänen harrastuksensa.

Isä taas katsoo kunniaansa loukatun, kun hänen näkemyksiään ja vaatimuksiaan ei huomioida. Hän itse ei kuitenkaan noudata uskonsa sääntöjä, paitsi sian ja veriruokien syönnin suhteen. Hän ei rukoile säännöllisesti ja jopa Ramadan on jäänyt joskus väliin. Harrastuksensa ovat viina ja naiset.

Näiden kahden välissä sitten kolme lasta (kaikki jo kouluikäisiä) yrittävät löytää oman identiteettinsä ja paikkansa tässä yhteiskunnassa. Äidin mielestä lapset ovat vain suomalaisia ja isän kulttuurissa ei ole mitään hyvää ja isä itsekin on melko huono roolimalli, saati että lapsiaan kannustaisi. Isän mielestä äiti taas on malliesimerkki suomalaisen naisen huoramaisuudesta ja suomalaisessa kulttuurissa ei ole mitään hyvää.

Lapset eroavat ulkonäöltään ja nimiltään kantaväestöstä eli myös ulkopuolinen elinympäristö luo heille lisää paineita. Juuri siksi heidän pitäisi saada kaikki mahdollinen tuki kotoa, omilta vanhemmiltaan. Tällä hetkellä lapset saavat sen tuen perheneuvolan ammattilaisilta.

Esimerkkiperheeni on tietysti sieltä pahimmasta päästä, mutta ihan " normaali" perheenä hekin aikoinaan aloittivat. Eli aluksi parilla oli ymmärrys, nykyisin on kyse enää vallasta ja kummalla se milloinkin on. Heitä ja monia muita seuranneena on herännyt aina välillä ajatus, että kuinkahan moni taistelupari niitä omia " perinteitään" puolustaessaan tulee ajatelleeksi, mitä lapsillensa tekevät?

P.S. Minäkin olen aikoinaan käynyt tuota " kielikeskustelua" sekä päiväkotien kanssa, että vielä esikoisen kouluun ilmoittautumisen aikoihin. Yllätys on aina noille " ammattilaisille" ollut lapseni suomen kielen vahva hallinta. Samaa ei ole muuten havaittavissa kuopuksessa, joka taas on suurimman osan elämäänsä elänyt vain yksikielisessä perheessä.

Mitä sellainen haittaa jos löytää elämänkatsomuksen miehen kautta? Kaikkien motiiveista ei pääse alkuunkaan tietoon, missä miten ja milloin, mutta tuntuu siltä että tämänkin palstan muslimikäännynnäiset haluavat korostaa ettei mies vaikuttanut pätkääkään heidän uskonnonvalintaansa ja että olisi huono juttu valita islam vasta sitten kun on lyötänyt sen muslimimiehen kautta?

Tarkoitan sitä että uskonnon voi löytää toki tutustumalla siihen kirjan kautta, mutta myös tutustumalla muslimiin(tai muslimeihin).



Nämä tarinat, joissa miehet ovat pistäneet vaimonsa pukeutumisen ja sen sellaisen kautta toimimaan kuten heillä kotona, pistävät miettimään sitä millainen persoonallisuushäiriöinen se mies oikein mahtaa olla? Lienevätkö tulleet tänne helpon elämän toivossa hyväksikäyttäen jotain suomalaista naista? Kyllä tällaiset tapaukset inhottavat enkä ymmärrä miten näitä miehiä voidaan hyvällä missään päin maailmaa katsoa.



Ei kukaan voi koskaa täysin jättää juuriaan ja suomalaistua. Ei voi kyllä myöskään vaatia koko ympäristöään ajattelemaan kuten itse ajattelee, tai vaatia muita muuttamaan tapojaan koska ei itse voi niin toimia.

eilen eraalla satelliittikanavalla, olisiko ollut Iqraa, oli mielenkiintoinen muslimioppineen(syyrialainen, en muista nimea) luento. Han kertoi olevansa vaikuttunut siita, kuinka Euroopassa ja Amerikassa lukemattomat ihmiset ovat palanneet islamiin ja nimenomaan han ihmetteli sita, miten hyvin he ovat kaikki luopuneet taysin omasta tapakulttuuristaan. Lisaksi han oli surullinen siita, miten monet syntymamuslimit ovat luopuneet uskonnostaan ja omaksuneet eurooppalaisten tapoja. Han luki kappaleen Koraanista, jonka ajatus oli jotain tahan tapaan, etta Jumala luo muslimien tilalle uusia parempia muslimeita.

Sadelma:

eilen eraalla satelliittikanavalla, olisiko ollut Iqraa, oli mielenkiintoinen muslimioppineen(syyrialainen, en muista nimea) luento. Han kertoi olevansa vaikuttunut siita, kuinka Euroopassa ja Amerikassa lukemattomat ihmiset ovat palanneet islamiin ja nimenomaan han ihmetteli sita, miten hyvin he ovat kaikki luopuneet taysin omasta tapakulttuuristaan. Lisaksi han oli surullinen siita, miten monet syntymamuslimit ovat luopuneet uskonnostaan ja omaksuneet eurooppalaisten tapoja. Han luki kappaleen Koraanista, jonka ajatus oli jotain tahan tapaan, etta Jumala luo muslimien tilalle uusia parempia muslimeita.

On surullista jos ihminen ei voi samaan aikaan olla muslimi ja eurooppalainen. Vai mitä lie eurooppalaiset tavat joita hän tarkoitti? Ovatko sitten esim. arabitavat islamilaisempia? Silloin se väistämättä merkitisisi sitä ettei islam ole universaali uskonto!

Amina:

Meidän tytär ei tule käyttämään huivia vanhempana, tämä on mieheni tahto. Mieheni naispuoliset sukulaiset Egyptissä käyttävät huivia, mutta olemme päättäneet, että täällä Suomessa huivia ei käytetä.

Mielenkiintoinen kommentti tuosta tytön huivin käytöstä. Mitä jos tyttärenne itse haluaakin käyttää huivia ja olla harjoittavampi muslimi? Koitatteko silloin estää tämän ja kiellätte tekemästä näin - kun olette jo päättäneet ettei tyttö huivia VANHEMPANA käytä? Oletteko ottaneet huomioon sen, että tyttö voi itse haluta käyttää huivia? Miehen suvusta löytyy myös tapamuslimiperhe ja heidän tyttärensä aloitti 14-vuotiaana omasta tahdostaan huivin käyttämisen.. ja asuvat Euroopassa.

kallirhoe:

On surullista jos ihminen ei voi samaan aikaan olla muslimi ja eurooppalainen. Vai mitä lie eurooppalaiset tavat joita hän tarkoitti? Ovatko sitten esim. arabitavat islamilaisempia? Silloin se väistämättä merkitisisi sitä ettei islam ole universaali uskonto!

Kyllä sitä voi olla samaan aikaan muslimi ja eurooppalainen. Mutta siinä ohjelmassa varmaan viitattiin Euroopassa yleistyneisiin " tapoihin" , kuten esiaviolliset suhteet, alkoholinkäyttö jne.. jotka taas eivät kuulu arabimaiden kulttuuriin samalla tavalla, niitä esiintyy mutta niitä ei samalla tavalla hyväksytä kuin täällä Euroopassa. Mutta mitä tulee tapoihin, jotka eivät ole uskontoamme vastaan, ei niitä tarvitsekaan karsia - niissä ei siis ole mitään vikaa.

Jotkut arabitavat ovat puhtaasti islamilaisia, jotkut taas ovat islamin vastaisia. Ei voida yksioikoisesti sanoa, että arabikulttuuri on sama asia kuin islam.

mutta kuten joku taydensikin jo, niin kyse oli nimenomaan naista islamin kieltamista jutuista eli alkoholista ja paihteista yleensa, esiaviollisista suhteista ym. Eli monet muslimit ovat maallistuneet eivatka noudata islamia. Onhan tama tullut selvaksi tamankin palstan kirjoituksissa taman tasta (monet palstalaiset ovat itse kertoneet puolisoistaan nain)

ja huivihan on Koraanissa maaratty, joten tyttaren tulee noudattaa Koraanin ohjetta eika isansa, koska isa on asiassa vaarassa. Ja jos joku luulee, ettei huivi ole pakollinen, niin kyseiset Koraanin kohdat oli tassa muutama paiva sitten jalleen kerran linkitettyna.