Voiko avoliitossa ostaa asunnon pelkästään omiin nimiin?
Tilanne se, että miehellä luottotietomerkintöjä, joten ei tule saamaan asuntolainaa.
Minulla taas on asp-tili.
Meidän pitää varmaan tehdä niin, että minä otan koko lainan "harteilleni", vaikka siinä yhdessä perheenä asustamme ja mies osallistuu lainanhoitokulujen hoitoon yhtä lailla.
Onko jotain, mitä pitäisi tässä tilanteessa ottaa huomioon?
Ei moraalisaarnoja kiitos, miehen merkinnät ovat ajalta ennen minua, nykyisin minä hoidan meidän raha-asiat, joten ei pelkoa uusista merkinnöistä. Ja kyllä, voin luottaa mieheeni sen lainan hoidon suhteen. Mistään spurgusta (sori..) ei mieheni kohdalla ole kyse, vaan työssäkäyvästä, normaalista perheenisässtä.
Sitä vielä kysyisin, että mitä mieltä pankki meistä on, kun kuitekin tietää, että saman katon alla asumme, tilit yhteiskäytössä jne, niin voiko evätä minultakin asuntolainan miehen merkinnän vuoksi, vaikka mulla puhtaat luottotiedot, säästöjä asuntoa varten ja vakituinen työpaikka?
Kommentit (24)
Meillä tilanne päinvastoin, eli minä olin se luottotiedoton ja mies otti lainan nimiinsä. Maksan vastikkeen, mutta minulla on pienet tulot joten tuistani ei jää muuta jäljelle. Mies siis maksaa myös ruuat yms. Kun luottotietoni palautuivat niin mietittiin että mies olisi myynyt minulle puolet asunnosta, todettiin kuitenkin turhaksi, olisi jouduttu maksamaan veroja aika paljon. Parisuhteemme on avoliittolain alainen joten mies ei voisi minua tyhjin käsin jättää, mutta en pidä tilannetta mitenkään uhkaavana. Mies on elättänyt minua aika monta vuotta, joten eron sattuessa pitäisin kohtuullisena, että hän saisi asunnon pitää. Tuskin edes haluaisin muistopesäkettä. Olen miehen vakuutusten edunsaaja, joten en jäisi puille paljaille jos hän kuolisi. Meillä on yhteinen lapsi joka perisi asunnon ja näin ollen saisin tätä kautta lainan hoitaakseni (olettaen että olisin töissä silloin). Olemme olleet 12 vuotta yhdessä ja parisuhde erittäin vakaalla pohjalla, en näe tässä järjestelyssä mitään ongelmaa. Toki ymmärrän, että moni pitäisi ahdistavana.
AP:han kirjoittaa näin: "Jos minä maksan kaikki asunnosta tulevat kulut (lyhennys, korot jne) niin mies maksaa sitten koko perheen ruokamme ja vaikka auton polttoaineet ja vakuutuksen."
Puolisoaan saa elättää. Itse asiassa aviopuolisoilla on jopa velvollisuus elättää toisiaan. Siinä ei ole kysymys lahjasta.
Juuri tuolla tavoin meilläkin on raha-asiat hoidettu jo yli 10 vuoden ajan t. luottotiedottoman tyytyväinen vaimo.
Mä en kyllä olisi edes ottanut miestä joka on sössinyt raha-asiansa, olkoon vaikka miten "ajalta ennen minua". Mitään väliä sillä.
Tuntuu vaan aika hassulta, että jos ihminen olisi muuten itselle todella sopiva ja rakas, niin sitten joku vanha, aikoja sitten tehty virhe tai moka raha-asioissa tai vaikka konkurssi torppaisi koko suhteen. Mutta eipä siinä toki mitään - jokainen painottaa niitä itselleen tärkeitä asioita.
Toivottavasti elämäsi jatkuu niin harmonisesti loppuelämäsi... Muista vaan että elämä SAATTAA yllättää!