9 vuotias on sekaisin kuin seinäkello - alkaa voimat loppumaan!

autismia, jonka kirjoa on paljon

Voisiko lapsi ottaa muutaman päivän avaavaa (esim. ventoline) lääkettä säännöllisesti ja seuraisitte vaikuttaako se oloon ? Siis jos astma vaivaa niin jatkuvasti otettu avaavan lääkkeen pitäisi selkeästi vähentää raivoamista ? Olettehan tuplanneet hoitavan astmalääkkeen sairastamisen ajaksi ja pitiköhän sitä jatkaa tuplattuna ainakin viikon ajan parantumisestakin tai siis näin meillä ohjeistus mutta kannatta tsekata teidän lääkärin antamat ohjeet.



Astman lisää todennäköisyyttä allergioillekkin. Onko eri ruuilla vaikutusta ? Refluksi ja astmakin liittyvät yhteen niin että käsittääkseni pahentavat toisiaan. Kannattaa tutustua tuohon refluksiasiaan koska silent versio voi olla tosi salakavala kaveri ja aiheuttaa paljon harmia.



Toivottavasti voit käydä hyvällä lastenlääkärillä lapsen kanssa joka oikeasti paneutuu ongelmiin ja selvittää voisiko joku yksinkertainen fyysinen asia pahentaa tuota tunteiden säätelyn ongelmaa.



Tsemppiä vieläkin lisää.

Siinä missä sinä kaipaat konkreettisia neuvoja, saattaisi lapsikin tarvita konkreettisia neuvoja, miten oppia hallitsemaan itseään. Tuosta opuksesta saattaisi olla apua. Tai sitten ei. Mutta kaikkea voi kai kerran ainakin kokeilla...

koska, jos raivon puuskia tulee, kun elämä häiriintyy jostain, jota ei osaa käsitellä, pitäisi olla aina samanlaista sama rytmi, putkinero, teillä kielellisesti lahjakas.

Jos väärä hälytys, et menettänyt kuin rahaa. Meillä samanlainen lapsi, raivokohtaukset ovat laantuneet iän myötä,mutta edelleen vaikeuksia tunteiden kanssa. Näin jälkikäteen ajattelen,että olisi pitänyt hakea apua tarmokkaammin lapsen ollessa pieni. Perheneuvolassa käytiin, ei ollut apua.



Oma diagnoosini omasta lapsestamme on sama kuin teillä: ongelmia tunteiden säätelyssä.

jos teet stopin raivolle. Ilmoitat, että nyt loppuu ja sillä siisti. Joskus lapsille se tunne vyöryy yli ja lietsoo vain lisää hysteriaa. Napakka stoppi pysäyttää lapsen "Lukkotunnetilan" ja alkaa taas järki pelata.

Meillä on ollut vähän vastaavaa, nyt ei suunnilleen saman ikäisenä enää lyö äitiä koskaan ja isää tosi harvoin, sekin vähä onneksi poistumaan päin. Ja kyllä, meilläkin on allergiaa taustalla ja raivo on usein korreloinut sen kanssa.



Olen lähtenyt siitä, että tällä lapsella tulee varmaan aina olemaan (ikävä kyllä) hankalaa oloa, ehkä vatsavaivojakin. Sitä en voi kokonaan poistaa. Mutta voin opettaa hänet käyttäytymään, kun paha olo iskee, jolloin vältetään lisäharmit.



Eniten pelkään, että lapsi oppii syyttämään huonosta käytöksestä pahaa oloa tai ympäristöä, että hänet ymmärretään yhteiskuntakelvottomaksi. Että aina lyötyään äitiä tai tehtyään jotain vastavaa hänellä on vetoava selitys "musta tuntui niin pahalta" tai "mutkun se...". Tuntuu ehkä pahalta, juu, saattoi olla epistä tai kurjaa, mutta ratkaisu ei ole hankkia ikävyyksiä.



Hyvin yksinkertaiset säännöt: ketään ei koskaan saa lyödä, potkia eikä satuttaa. Koskaan, ei millään syyllä tai tekosyyllä. Siitä tulee heti rangaistus, kuten tv-kielto, pelikielto, kotiaresti. Kiukuttelusta ei niinkään, jos se on ns. rakentavaa, ei (tässä vaiheessa) edes pahastakaan raivoamisesta, jos sen toteuttaa ns. oikein ketään satuttamatta.



Kun sanotaan, että ketään ei saa satuttaa, se koskee myös lasta itseään. Ei saa hakata omaa päätään seinään eikä uhkailla itsetuhoisilla asioilla. Selitän, että sellainen on vaarallista, on ihmisiä, joille käy oikeasti huonosti kun toimivat niin. Siitä pitää oppia pois pikimmiten. En salli kenenkään satuttavan lastani, en edes hänen itsensä.



Meillä nämä eväät ovat auttaneet paljon paremmin kuin "syyn etsintä", joka on minusta pohjimmiltaan jopa vahingollista, kun puhe on tällaisesta käytöksestä. Vankilat ovat täynnä kaltoin kohdeltuja rassukoita...



Raivarin hyvästä hallinasta on sitten kehuttu ja kannustettu.

Anna pieni kuuri lapsellesi. Jos se auttaa, kyseessä on ADHD.



Jos ei auta, pyydä lääkäriltä allergiaoireisiin Atarax (älä kelpuuta mitään muuta allergialääkettä). Anna sitä kuuri lapsellesi. Jos se auttaa, lapsellasi on PTSD, ahdistuneisuus tai epävakaa persoonallisuus taikka jokin allergia.



Pyydä testaamaan lapsesi hemoglobiini ja rauta-arvot. Jos ne ovat korkeita tai matalia, lapsellasi voi olla jokin rauta-aineenvaihdunnan häiriö. Rautaa tarvitaan aivojen välittäjäaine dopamiinin valmistukseen.

Olen kokeillut myös pysäyttää stop-tykkänään raivon. Voisi yhtähyvin heittää bensaa liekkeihin. Minun lapseni ei pysty hillitsemään itseään. Ei vaikka olisi mitä.



Autismista olen lukenut, ei oikein sovi vilkkaaseen sosiaaliseen tyttöön millään tavalla. Hyvin ulospäinsuuntautunut, eikä jumita muissa asioissa.



Astmalääkityksestä lapsi on itse vastuussa, koska on kolmasluokkalainen ja se menee vähän niin ja näin. Ei kuitenkaan mitään eroa astmalääkkeen aloittamiseen, ehkä vielä levottomampaa kuin muuten.



Lapsi on oppinut huomattavasti hillitsemään sitä, että käy minuun käsiksi. Näen kuinka hän taistelee. Säännöt on selkeät. Huomenna ollaan kotiarestissa. Syy: suora huuto.



On kuitenkin ihan eri asia olla erikoislapsen äiti kuin, tavislapsen äiti, joten minusta on oleellista löytää se SYY, koska silloin lasta voidaan auttaa. Mitään yksittäistä selkeää syytä ei kuitenkaan ole löydetty. On vähän eri asia olla ADHD kuin autisti. Toiselle toimii toiset asiat kuin toiselle.



Koulussa on kiusattu viime aikoina, se on ilmeisesti tänään syynä, mutta on tämä aina muulloinkin tämä on melkein yhtä takkuista..



ap

Molemmat ovat oireyhtymiä, joiden kirjo on valtava. Eivät SYITÄ. Kuten joku jo kirjoitti että oireet tuskin häviävät, mutta jollakin lähestymistavoilla niitä voidaan vähentää ja lapsen elämää helpottaa.

Mutta nyt ensimmäiseksi menkää taas lääkäriin.

Meidän 8-vuotias poika meni tosi levottamaksi, kun reilun viikon ajan oli vain toinen vanhemmista kerrallaan kotona työmatkojen vuoksi. Hän tarvitsee paljon syliä ja aikuisen läsnäoloa.



Vakavasti tunnehäiriöisen minäkin veisin psykologille

Kannattaa antaa lapselle päivittäin kalanmaksaöljyä tai rypsiöljyä (mieluiten kylmäpuristettuna, vaikka se kyllä on aivan hirveän makuista). Todennäköisesti lapsi sietää niitä parhaiten kapseleina tai ruokaan ujutettuna.



Myös kannattaa varmistaa, että magnesiumin saanti on riittävää, eli jos on vähänkin epävarma niin 1-2 Emgesan-tablettia päivässä. Magnesium ei aiheuta vaarallisia yliannostuksia. Ensimmäiset liiallisen saannin oireet ovat pitkittyvä uneliaisuus ja ripuli.



Jos nämä neuvoni ovat avuksi, laitahan palautetta :)

Syytä ehditään sitten selvittää, kun on opittu minimoimaan oireiden aiheuttamat ongelmat. Tärkeintä olisi saada raivokohtaus lyhenemään.



Veljeni perheessä on opittu tulemaan toimeen lapsen kanssa, jolla oli tunne-elämän ongelmia. Alkutilanteessa hän saattoi jumittua huutamaan suoraa huutoa parikin tuntia eikä mikään lohduttelu auttanut. Olin työhöni liittyen oppinut lyhytterapian menetelmiä ja pyysin vanhempia kokeilemaan tällaista:



- Aluksi eläydytään lapsen tilanteeseen. Vanhempi menee samaan asentoon kuin lapsi ja tekee samanlaista ääntä kuin hän. Näin aikuinen saa kiinni lapsen tunnetilasta.

- Seuraavaksi aikuinen kertoo havainnoistaan ja sanoittaa tunnetilan. Kertoo esimerkiksi, että minä näen, että sinä olet tällä lailla sykkyrässä, kuulen, että huudat tosi lujaa ja se kertoo minulle, että taidat olla ahdistunut tai vihainen.

- Yleensä lapsi hämmästyy niin paljon siitä, että aikuinen matkii häntä, että alkaa kuunnella.

- Kun kielteinen tunne on nimetty ja sille on annettu lupa (on hyvä juttu olla vihainen, kun suututtaa, se voi auttaa muuttamaan asioita), hänet johdatetaan pois kielteisestä tunnetilasta viemällä hänen huomionsa muualle. Tämä tapahtuu esimerkiksi kysymällä: jos sinun paha olosi olisi väri, mikä väri se olisi? Minkä muotoinen se olisi? Entä jos se olisi ilmapallo? Mitä jos pompottelisit sitä ilmapalloa? Voisiko se nyt lähteäkin irti taivaalle ja huis, sinne se katosi!



Tämä on toiminut mainiosti hieman pienemmällä lapsella, en osaa sanoa, tepsisikö teillä. Ei kokeilusta haittaakaan olisi.

Kertomuksesi on kuin yksi yhteen meidän pojan käytöksen kanssa. Kaikkien muiden silmissä oikein kultapoika, mutta kotona raivoaa kuin mielipuoli aivan mitättömistä asioista. Ollaan aivan väsyneitä. PErheneuvolasta täysin samanlainen kokemus kuin sulla, turhaa empojen tätien lässytystä. Toi erään kokemus mahd refluksista ja allergiasta on mielestäni mielenkiintoinen, koska ainakaan meidän pojan kohdalla ei mitään järjellistä esim traumaa tai huonoa elämää ole mistä voisi pahoinvointi johtua. Pakko olla jostain muusta, voisko olla joku fyysinen vaiva tosiaan? Mielenkiintoista, täytyy tutustua aiheeseen. Meidän poika edelleen yökastelija eikä mitään varsinaista vikaa pitäisi olla, kehittyminen vaan niiltä osin hidastunut. Sekin väsyttää. Meillä siis 8v poika. Raivarit lähes päivittäisiä, eikä pysty hillitsemään itseään tippaakaan, vaan leimahtaa heti nupit kaakkoon ja se on menoa.

kastelisin sen haalealla, eli "ruumiinlämpöisellä vedellä". Ihan varmasti rauhoittaa. ( Astmalääkkeissä on kortisoonia ja herkillä ne voi aiheuttaa aiheuttaa vaikka mitä tunteen purkauksia, itku, raivo etc kohtauksia.) ( Ja pitää itte olla rauhallinen ja puhua rauhallisella äänellä et nyt mennään suihkuun. )

Inhimillisessä tekijässsä oli vähän aikaa sitten hyvä ohjelma ADHD:stä. Sitä on olemassa erilaista. Luulin, että vain ylivilkkaus on adhdta. Meillä itsellämme on adhd/aspenger poika, jolla aloitettiin lääkitys ja musiikkiterapia. Ratsastusterapiastakin on ollut joillekin apua. Sopeutumisvalmennusleirit ovat hyviä. Pyydä perheneuvolasta tyttärellesi lähete sairaalaan tutkimuksiin. Soitin myös lastensuojeluun, ja nyt meillä käy perhetyöntekijä silloin kun tarvitsemme voimavaroja jaksamiseen. Meillä raivokohtauksiin on auttanut esim suihkuun/kylpyyn/uimaan/uinahalliin meno tai esim leipominen. Kun raivokohtaus tulee, niin sitten vaan taikinan pyöräyttäminen ja lapsi on trauhoittunut kun on saanut pyöritellä ja muussata käsissään taikinaa. Sairaalasta saatiin kuvakortit käyttöön. Esim tunnekortit on hyvät. Kuvakortteihin laitettiin kellonajat ja nyt iltaoimet tehdään aina samalla tavalla ja samaan kellon aikaan.

meillä pojalle on annettu eye q nimisiä tabletteja (mansikan makuisia) apteekista. kannattaa googlettaa tuo eye q. meillä rangaistuksen ajäähypenkki tai kotiaresti huomenna ei ole toimineet. paljon parempi on ollut pahanmakuinen kalanmaksaöljy, jota saa heti rangaistukseksi, jos tekee ilkivaltaa, väkivaltaa, häiritsee kuljettajaa ajon aikana tai kiroilee/rumia sanoja. Jos lapsi käy sinuun kiinni, tehkää lisäksi sopimus, että meidän perheessä ei lyödä ketään ja kaikki perheenjäsenet allekirjoittavat sen.



Tuttava perheessä tekivät niin, että paha olo, raivoaminen ja kiroilut huudettiin vessan pönttöön ja sen jälkeen nupista vetäminen ja sinne menivät.



Toivottavasti saatte apua ja löydätte teille sopivat keinot. Jaksuja!

Syy/Oire jutuista sen verran että minusta kannattaa satsata kumpaankin. Meillä esim. allergian takia raivoava ei saa vahingoittaa ketään ja vien hänet usein rauhoittumaan eri huoneeseen ja heti kun vähänkään helpottaa ja alkaa kuunnella kerron että ymmärrän että häntä harmittaa vaikka se että veli sai tietokoneelle pelivuoron. Jutellaan asiasta sitten kun lapsi on sen verran rauhoittunut että ymmärtää puhetta. Ja koetan auttaa tunnistamaan tunteita jne.



Meillä tuo allergioista johtuva raivoaminen on sellaista että poika on kuin "ladattu pommi" ja suuttuu sitten jostain pienestä asiasta aivan mielettömästi esim. vaate ei mene päälle ekalla yrityksellä tai koulutehtävää joutuu miettimään tai sisarus tönäisee vahingossa ohikulkeissaan jne.



Minusta olisi kuitenkin epäreilua antaa lapsen syödä sopimattomia ruokia ja sitten vaan taistella oireiden kanssa ja sanoa että vaikka on kuinka huono olo niin nyt vaan olet nätisti siinä jne. Kyllähän me aikuisetkin puretaan fyysistä huonoa oloa herkästi kiukkuamalla muille vertaa esim. PMS. Eli jos mahdollista niin selvitetään syy jos ei niin sitten on vaan pakko yrittää selvitä oireiden kanssa ja opettaa lasta sietämään niitä ja selviämään mahdollisimman hyvin niiden kanssa.



Allergioista sen verran että jos niitä epäilee yhtään niin kannattaa liittyä esim. www.histamiini.com sivustolle.



Kotikonstein pääsee eteenpäin jos koettaa viikonloppuna antaa lapselle hyvin yksinkertaisia ruokia joissa vähän mausteita ja lisäaineita ja huolehtii ettei anna tomaattia, sitruksia, kalaa jne kun kokeilee ruokavalion vaikutusta. Leivän päälle laittaisin vaikka voita tai oivariinia kokeiluviikonloppuna jotta margariineissa olevat lisäaineet eivät haittaisi.



Sitten tarkka kirjanpito kaikesta mitä lapsi syö ja käyttäytymisestä eli tuleeko raivareita. Syömisissä pitää kirjata kaikki osaset ylös esim. ruisleipä ei riitä vaan pakkauksesta ylös kaikki aineosaset mitä siinä on.



Toki ihan tk:ssa tehtävistä allergiatesteistä voi olla apua. Niissä testataan kuitenkin hyvin suppea määrä ruoka-aineita ja ne näyttävät vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia tuloksia. Mutta suuntaa antavana niitä voi käyttää. Ainut varma tapa selvittää allergioita on välttää ja altistaa ruoka-aineet ja seurata oireilua.



Refluksista vielä että sitä on kahdenlaista eli allergista ja rakenteellista. Allergiseen tehoaa parhaiten ruokavalio ja rakenteelliseen taas lääkkeet. Ja refluksia ei välttämättä itse tunnista jos sitä on ollut aina ja se ei tunnu selvänä närästyksenä. Kannattaa etsiä hyvä lääkäri joka oikeasti tietää refluksista jos lähtee tätä selvittelemään.



Tsemppiä kaikkien raivoajien vanhemmille.

sekä äidille, että lapselle. Auttaa varmasti, kun saatte molemmat sen avulla purettua tunteitanne ja oivallettua, miksi tämä tapahtuu teille. Toki voit kuitata tämän huuhaaksi ja olla kokeilematta, mutta lupaan että se toimii.



Se vaan ei ole mikään helppo ratkaisu, kun pitää oikeesti kohdata vaikeita tunteita. Suurin osa ihmisistä mielummin jatkaa nykyistä elämäänsä, kuin lähtevät prosessoimaan tunteitaan, mutta toisaalta kuulostat siltä, että saatat olla valmis muutokseen.



Jo jos et vielä ole valmis kokeilemaan, niin muista tämä myöhemmin. Meidän perheen elämää psykologinen vyöhyketerapia on muuttanut tosi paljon paremmaksi. Sekä minä että mies käydään siellä ja lapsetkin välillä.

Ei saisi syyllistää mutta tuli myös mieleen vaihtoehto, että äiti itse käytöksellään tai sanoillaan aihauttaa lapsessa raivokohtaukset ja pahan olon tunteet.



Jos kerran tyttö muualla pärjää hyvin ja sillä on kavereita yms. niin jotakin häikkää on kotioloissa tai äiti-lapsisuhteessa koska lapsi käyttäytyy siten kuin tekee.



Mulla on kokemusta elämisestä vaikean äidin lapsena ja vaikka en tuolla tavalla nuorena kilahtanutkaan koskaan niin sen perustella voisin kuitenkin sanoa, että lapsen oireiluun voi löytyä syy vanhemmista. Esim. narsismi on sen lajin sairaus, että kyllä sellaisen lapsena eläminen on raskasta.



Ja jos äidiltäni kysyttäisiin, ei hän vieläkään huomaisi tehneensä ikinä mitään väärin vaan varmasti vakuuttaisi olleensa ihan hyvä äiti. Tietysti. On aika vaikeaa nähdä vikaa itsessään.