Miten teillä on jaettu rahat avoliitossa? (on selostus)

mutta niin, että silti tehtäisiin avioehto. Mies on paiskinut töitä 15 vuotta jotta sai vanhan yksiönsä maksettua. Itselläni velkaa 130 000 euroa... Olen 10 vuotta nuorempi, joten en ole pahemmin vielä ehtinyt lyhentämään. Ei todellakaan olisi reilua, että mies menettäisi vaivalla hankkimansa omaisuuden eron sattuessa.



ap

Meillä jo opiskeluaikana, kun asuimme vuosia avoliiton omaisesti yhdessä, mieheni (ja minä myös) suhtauduttiin rahoihin niin, että kun kerran yhdessä ollaan, niin jos toisen tilillä on rahaa ja toisen tili on kuiva, niin siirrellään rahaa sitten ristiin. Tämä aloite tuli mieheltä jo varmaan parin kuukauden yhdessäolon jälkeen.



Molemmat opiskeltiin ja aherrettiin töissä opiskelujen ohessa - väliin minä olin enemmän "elättinä" pitkiäkin aikoja, sen myönnän. Miehellä oikeastaan aina potki paremmin tuuri saada opiskelujen aikaan oheistöitä ja hän tienasi paremmin. Sekin on totta, että miehen vanhemmat tukivat miestä rahallisesti ja muutenkin huomattavasti enemmän kuin omat vanhempani. Koskaan ei mieheni edes ehdottanut mitään muuta kuin, että yhteisistä tuloista on kyse, kun kerran samasta jääkaapista syödään ja samassa sängyssä nukutaan.





Menimme sitten naimisiin. Olemme saaneet kolme ihanaa lasta ja mieheni tienaa tällä hetkellä n. 3400 netto - on siis varsin hyvätuloinen - ja minä tienaan alle puolikkaan tuosta. Koskaan - ei koskaan - mieheni ole ehdottanut perheen tulojen jakamisesta muuten kuin molempien käyttöön. Ja kuten kerroin, hän on suhtautunut tuloihin näin jo varsin alusta asti. Heti, kun yhteistä elämää aloitimme. Ja tämä jopa silti, vaikka edes vanhempiemme tukikaan ei ollut sinne päinkään tasan. Joskus kysyin asiasta häneltä ja viesti oli aivan selvä. Hänen ja minun tuloni ovat MEIDÄN tuloja ja sillä siisti. Asia korjautuu itsestään, jos rakkaus laantuu ja emme pysy yhdessä. End of discussion!



Joskus minulla on asiasta ehkä vieläkin vähän huono omatunto (typerää tiedän...), koska edelleen tunnistan itsestäni, että taidan meistä olla se hieman "kuluttavampi" ja luksukseen taipuvaisempi ja hän arkisempi ja askeettisempi, mutta mies on tehnyt selväksi, että tulopuoli on mitä on ja menopuolessa kumpikin toimii vastuullisesti ja avoimesti. Uskon kyllä, että jos oikeasti pettäisin luottamuksen omien menojeni hallinnassa, niin lieka tulisi minulle heti - oikeastaan se taitaisi tulla vähän myöhään, mutta kyllä se kontrolli sieltä tulisi. Tuskin se lieka tulisi edelleenkään rahojen jaosta, vaan menojen hallinnasta. Meillä menee tosi mukavasti eikä rahan jakaminen rajoita rakkautta!



t: 43v AV äippä.

Totta, että ap kartuttaa omaisuuttaan, sillä asunto on hänen. Mutta kyllä mieskin kartuttaa omaa omaisuuttaan, sillä todella alhaisen asuinkustannukset mahdollistavat oman kämpän pitämisen (ja saa siitää vuokratuloa).



Ja jos yhteiselo sitten sujuu, voisi mies ostaa ap:lta puolet asunnosta.

Aluksi katsellaan ja sovitaan aika esim. 6 kk tai vuosi, sitten ostatte yhdessä oman asunnon, jossa on huoneita uusperheen tarpeisiin (miehen lapsille oma huone ja ap:n lapselle oma huone ja mahdollisille yhteisille lapsille oma huone tai jos niitä ei tule niin toinen miehen lapsista saa sitten myöhemmin oman huoneen). Ehkä avioliittoakin voi harkita, jos kaikki sujuu edelleen hyvin.



Ongelmia syntyy tasan tarkkaan siitä, että tällä hetkellä mies kerryttää omaa omaisuuttaan ap:n kustannuksella, ap kerryttää omaansa huomattavasti vähemmän. Entä kun miehen lapset tulevat käymään? Ostaako mies ruoat vai viekö vaan ulos syömään? MIssä lapset nukkuvat? Mitä heidän kanssaan puuhataan?



Keskusteltavaa varmasti riittää, mutta lähtisin siitä, että parisuhteessa joustetaan myös rahan suhteen jonkin verran mutta ei kohtuuttomasti eikä niin, että toinen joutuu elämään köyhyydessä tai elättämään toisen lapsia jatkuvasti.

mies voisi maksaa myös puolet korosta. Se on asumismeno siinä missä vastikekin. Ja tietysti puolet sähköstä, vakuutuksista jne kiinteistä kuluista.

Sinä säästät asuntoon ja maksat yksin lyhennykset, se on minusta reilua, koska asunto tulee sinun nimiisi.

Tuolloinhan toinen kartuttaisi kumppanilleen pääomaa! Ihan sairaan kapitalistista. Että koroista maksaa myös. Huhuh

mutta minä omistan myös tämän talon, jossa avomiehenikin elelee, ja maksan lainan sekä kiinteistöveron. Mies maksaa sitten kaiken muun, eli ruuan, veden, sähkön, jätemaksun, tv-luvan jne. Kumpikin maksaa omat puhelinlaskut sekä bensat. Meillä siis menee suunnilleen fifty-fifty varmaan tuo asumisen maksaminen, eli minun pussista kämppä, hänen pussistaan kulut. Ruoka sitten menee vähän extrana miehen tililtä, koskapa hän on meistä se paremmin tienaava.



Niin, lapset meillä ovat yhteisiä, joten yhdessä ostellaan heidän juttujaan. Toki, kun kysymys on sinun lapsestasi, on ihan reilua, että maksat lapsesi kulut.



Me olemme ajatelleet tuon asumispolitiikan niin, että vaikka laina onkin minun, hänen pitäisi esim. vuokralla asuessaankin maksaa asumisesta, siksi meistä on reilua, että hän maksaa muut laskut. Eihän se sunkaan miehesi voi ilmaiseksi asustella, ei sillä vastikkeen puolikkaalla vuokrallakaan eleltäisi...

että mies maksaa koko vastikkeen ja muut asumiskulut esim. sähkölaskun, jolloin asumismenot ovat teillä lähemmäksi toisiaan. Sen jälkeen kumpikin maksaa ruoka- ja elämiskuluja vähän sen mukaan, mitkä ovat tulot eli jos mies saa parempaa palkkaa kuin sinä, varmistatte laskujen maksamisessa, että kummallekin jää suhteessa rahaa yli saman verran. Eli jos mies saa 4000 euroa nettopalkkaa ja sinä 2000 euroa, niin laskujen ja maksujen jälkeen sinulle jää rahaa esim. 200 euroa ja miehelle 400 euroa.



Loppupeleissä sinulle jää asunto, mutta mies maksaa tavallaan vuokraa, niin tämä järjestelmä on mielestäni kohtuullista. Ei minusta ole reilua sekään, niin kuin tuolla yllä, että nainen maksaa asumiset ja mies kaiken muun, ja loppupeleissä naiselle jää velaton asunto, jonka on pystynyt maksamaan vain, koska mies on hoitanut kaikki muut kulut. Miehelle taas ei jää mitään pysyvää vaan kaikki on mennyt elämiseen. Reiluinta on siis tulojen mukaan maksaa myös laskuja niin, että kummallekin jää rahaa yli suhteessa tuloihin.

200 euron verran, koska mies maksaa omistaan 400 euroa. SAathan sinäkin kai elarit? Nekin siis menevät lapseen.

200 euron verran, koska mies maksaa omistaan 400 euroa. SAathan sinäkin kai elarit? Nekin siis menevät lapseen.

ja maksan mielelläni oman lapseni kulut. Mies kuitenkin maksaa omien lastensa elatuksen, niin en halua, että hän joutuu vielä minunkin lastani elättämään vaikka yhteen muutammekin.

Jotenkin tuo meidän kuviomme tuntui ensin reilulta, sillä missään nimessä en halua elää siivellä, enkä halua miestä maksamaan asuntoani tms.

Mies on tällä hetkellä ansiosidonnaisella päivärahalla, lisäksi yhteenmuuton jälkeen saa vuokratuloja 300e/kk. Lisäksi hänellä on reilusti säästöjä.

Laskeskelin rahoja uudestaan ja alkoi tuntua jotenkin epäreilulta. En vaan oikein tiedä mikä olisi oikein, siksi kyselen uusia näkökulmia. :)

Lainojen ja oman vastikepuolikkaani lisäksi maksan myös päivähoitomaksun n. 250e.

kun yh-korotus lähtee ja pk-maksu suurenee.



ap

ottaa mieheltä vastikkeen verran vuokraa, se ei olisi ollenkaan tyhmä ratkaisu. Vastiketta ei kannata jättää miehen maksettavaksi, koska jos se jättää sen maksamatta, siitä voi tulla asunnon haltuunotto.



Ihan näin raadollista se ei välttämättä ole, mutta nähty on terv. kiinteistösihteeri

mies voisi maksaa myös puolet korosta. Se on asumismeno siinä missä vastikekin. Ja tietysti puolet sähköstä, vakuutuksista jne kiinteistä kuluista.



Sinä säästät asuntoon ja maksat yksin lyhennykset, se on minusta reilua, koska asunto tulee sinun nimiisi.

Ymmärrän, että sinä maksat lainanlyhennykset ja muut lainakulut, koska siinähän kertyy omaisuutta koko ajan sinulle, ei miehelle. Mies kuitenkin asuu ikään kuin vuokralaisena sinun omistamassasi kämpässä (tarkoitan sitä, ettei hänen tarvitse maksaa normaaleita asumiskuluja, vuokraa tai lainanlyhennystä, ollenkaan), eli hänen asumismenonsa pienentyvät muutossa huomattavasti ja hän hyötyy sinun maksamastasi omaisuudesta. Eihän kenenkään muunkaan talossa asuta ilmaiseksi, miksi siis toinen saisi asua "ilmaiseksi" kumppanin talossa, jos kerran asumiskuluja (vuokraa tai asuntolainaa) ei jaeta?



Kun vielä huomioi tuon 90 euroa, jonka sinä "häviät" yhteenmuuton takia, tuntuu äkkiseltään siltä, että mies hyötyy tilanteesta paljon sinua enemmän ja voisikin osallistua enemmän YHTEISESTI JAETUN kodin yhteisiin kustannuksiin, vaikka se sinun omaisuuttasi onkin.



Minusta reilua olisi esim. että sinä maksat lainan lyhennykset, mutta maksatte puoliksi kaikki muut asumiskulut eli vastikkeen, korot, veden, sähkö ym. Lisäksi mies voisi "maksaa" (eli hänen asumismenoihin voisi lisätä) puolet siitä 90 eurosta, jonka sinä avopuolisona "menetät" verrattuna siihen, että asuisit omillasi.

tottakai sinä maksat lainan ja siihen liittyvät kulut yksin jos kerran laina on yksin sinun. Muut asumiskulut luonnollisesti puolitatte. Eihän tuossa edes pidä hakea mitään 50/50 maksusuhdetta, koska sinä maksat omistamaasi asuntoa (kerrytät siis omaisuuttasi) - miksi ihmeessä miehen pitäisi osallistua sinun omaisuutesi kerryttämiseen?



Et myöskään voi maksattaa miehellä menettämääsi yh-korotusta, se nyt vain on niin, että jos ei ole ainoa aikuinen talossa niin sitä ei saa - ei se sen avopuolison vika ole :)



Ihan reilulta kuulostaa tuo järjestely.

onhan miehellä tosi halpa asuminen. nainen maksaa lainan, ja mies elää liki ilmaiseksi. Jos muutan jonkun asuntoon, niin silloin maksan vuokraa. Avioliitto on eri asia, mutta näin mun mielestä on ihan reilua. Kuka asuu 108 e kuukaudessa, jos ei omista asuntoa?

kuulostaa reilulta "aluksi". Ei varmaan kannata hirveästi miettiä paljonko kummallakin jää käteen - miehellä ei ole velvollisuutta kuitenkaan elättää lastasi ja hänellä on varmaan ttekemistä että saa elaritkin maksettua. Varmaan suhteen jatkuessa, syventyessä ja tiivistyessä tulonjako tasaantuu, jos huomaatte, että toisen elintaso on paljon korkeampi kuin toisen.



Ehkä mies voisi tosiaan maksaa puolet koroista? Ja tietysti sähköstä ja vedestä oman osuutensa ja netti, sanomalehti, tv-lupa ym. puoliksi.

Ja tietysti maksaisi sitä?

Miehen asuminen on suhteessa kohtuuttoman halpaa. Kuitenkin sinulle taas jää asunnon muodossa rahaa säästöön. Ehdottaisin, että mies maksaa puolet myös korosta, niinkuin joku ehdotti.

Tuo, että nainen maksaa lainan ja lyhentää talon ja mies loput on mielestäni taas todella epäreilua miestä kohtaan. Lopulta naiselle jää iso omaisuus ja miehelle ei mitään. Yleensä näin huijataan muuten naisia..

Yksi vaihtoehto olisi se, että mies ostaa sinulta osan asunnosta ja maksaa sitten siitä oman lainansa. Esim. puolet jäljellä olevasta osasta. Näin molemmat maksaa saman, mutta molemmat myös saa omaisuutta. Tuossa kannattaa kuitenki tehdä joku pakkolunastus tms. pykälä. Eli että sulla on eron sattuessa mahdollisuus lunastaa miehen osuus samaan hintaan, ku mitä mies on ostanu. joku lainoppinut osannee kertoa paremmin.

Joka tapauksessa tuo puolet vastikkeesta ei ole reilua. Varsinkin kun häviät myös noissa yh-korvauksissa.

Sinulle karttuu omaisuutta ja miehesi saa asua kohtuu edullisesti nyt. Molemmat voittavat.

En tosin vieläkään ole päättänyt otanko tämän puheeksi vai en. En mä mitään 50/50 tilannetta todellakaan hae eikä miehen tarvitse minun lainojani maksella. Silti tuntuu hassulta, että hänellähän asumismenot pienenevät entisestä (nyt vastike on pienempi mitä hänen asunnossaan oli) ja tulot taas kasvavat, koska laittaa oman asuntonsa vuokralle.

Mulla taas tulot pienenevät sen 90 € verran ja "hyödyn" vain tuon miehen vastikkeen verran eli 108€. Sähkö ja netti laitetaan puoliksi.

Älkää nyt käsittäkö väärin, että yrittäisin hyötyä tästä, mutta olisi kiva, jos homma menisi reilusti kaikin puolin.

Sinulle karttuu omaisuutta ja miehesi saa asua kohtuu edullisesti nyt. Molemmat voittavat.