Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
9-vuotias valehtelee kamalia asioita
15.11.2011 |
Hei,
en enään tiedä mitä tekisin.
Ennen niin kiltti ja rehellinen tyttäreni on alkanut valehdella ihan kamalan paljon. Ensin se alkoi pienistä valeista vaikka jonkun annetun tehtävän tekemisestä tai tekemättömyydestä. Selitettiin monin tavoin miten valheesta seuraa pahaa ja kohta ei tosiakaan asioita uskota ja miltä tuntuisi jos äiti valehtelisi.
Luulin että meni perille ja sovittiin että ollaan rehellisiä.
Aika-ajoin valehtelua esiintyi taas ja valehtelusta sai rangaistuksen, jonkin pienen esim. sinä iltana ei kavereiden kanssa ulos tai pelikieltoa.
Nyt tyttö sitten sopan keitti, oli sanonut kahdelle kaverilleen kuinka "Äiti lyö häntä jokapaivä" ja "jos en keitä äitille kahvia niin saan köniin". Kun asiasta kuulin ja aloimme keskustella niin hän sanoi että keksi sen jutun koska oli suuttunut minulle. Suuttunut siitä kun jäi kerran valheesta kiinni kaverin aikana ja minä sitten ojensin häntä kaverin kuullen.
No nämä tarinathan ei selvinneet minulle ennen kuin siinä vaiheessa kun sain lastensuojelusta kirjeen, jossa lapseni koulukaveri oli kertonut asiasta äidilleen joka oli tehnyt ilmoituksen mahdollisesta lapsen pahoinpitelystä. Tyttäreni oli kaveriaan vannottanut että ei saa kellekkään kertoa.
No vyyhti lähti sitten purkautumaan kun alettiin asiasta jutella kotona, mutta siltikin tyttö valehteli minulle sitkeästi että ei ole kellekkään sellaista väittänyt. Käskin häntä kertomaan kavereilleen totuuden ja pyytämään anteeksi että on valehdellut.
Ilmeisesti näin ei kuitenkaan käynyt.
Toisaalta positiivista on se että häpeää valheitaan niin paljon ettei halua niistä puhua mutta minä kuitenkin haluaisin selvittää mistä hän on nuo jutut keksinyt, kun meillä ei todellakaan käytetä väkivaltaa lapseen, ei tukistusta, ei luunappeja, ei käydä käsiksi eikä tietenkään lyödä tai retuuteta.
Ollaan me joskus puhuttu että on sellaisia vanhempia jotka satuttaa lapsiaan ja jos sellaisista kuulee pitää heti kertoa vanhemmille, mutta en minä usko että siitä olisi asiaa keksinyt. Lapsi itse ei minulle kerro, sanoo vaan "jostain vaan keksin". Kun olen koittanut kysellä että miksi sinä sellaista sanoit, niin kertoo vaan että "mää vaan sanoin". Olen koittanut kysyä että halusiko hän kavereilta huomiota vai sääliä vai mitä mutta ei lapsi osaa kertoa.
No, nyt on meillä sitten edessä lastensuojelutarpeen selvitys. Tuntuu kamalalta ja loukkaavalta mennä "syytetyn penkille" lapsen ajattelemattomuuden takia. On myös ihan hirveää ajatella että joku oikeasti saattaa luulla minun pahoinpitelevän lastani. Asumme pienehkössä kylässä ja mietin vaan että miten saisin asian selvitettyä tämän perheen kanssa, kun en heitä tunne. Mikä olisi hyvä tapa lähestyä ja hoitaa asia ilman että he pelkäisivät että olen vihainen. Olisiko hyvä idea pyytää heidät vaikka kylään siten että tytöt voisivat leikkiä keskenään ja aikuiset jutella vai olisiko parempi laittaa lapsi itse kertomaan valheesta. Pahinta tässä on se että en tiedä miksi lapsi sanoi juuri noin. Olisi keksinyt vaikka jonkun "meillä on hevonen" jutun:( Painajaisissani nään jo kuinka lapsi viedään johonkin sijaiskotiin, ei oikein uni maistu.
Kuinka saan valehtelun loppumaan? On koitettu rangaista, on koitettu palkita rehellisyydestä, selitetty asia vaikka kuinka päin sadun ja tosielämän esimerkkien avulla. Kun olen epäillyt että lapsi valehtelee olen antanut toisen mahdollisuuden kysyen "nyt taisi käydä niin että lipsahti vale, kerroppas nyt totuus niin voidaan jatkaa leikkiä". Ei auta, tyttö valehtelee valheen päälle. Ollaan myös koitettu sitä että jos kertominen on hankalaa niin voi mennä omaan huoneeseen ja kirjoittaa paperille, sekään ei toimi.
Valehtelijaa ei uskota, sen olen koittanut tyttärelleni kertoa. Nyt pelottaa että entäs jos sosiaalityöntekijät ei enään usko valehtelijaa ja ovatkin sitämieltä että lasta on ihan varmasti lyöty? Toki ammattilaisilla keinoja on lasta jututtaa niin että totuus tulee selville. Mutta silti pelottaa että eivät enään usko kun on jo valehdellut ja valehtelee päivittäin kotonakin. Mitä jos lapseni tulkitaan jotenkin häiriintyneeksi ja minut huonoksi kasvattajaksi, saan lopun ikääni ravata tilittämässä meidän koti- ja perheasioita ventovieraille sosiaalitädeille?
Tiedän että lapset koittaa kaikkea, valehteluakin se kuuluu tiettyyn kehitysvaiheeseen mutta en ole kuullut että kukaan lapsi tekisi sitä näin systemaattisesti ja valheet olisi jotain noin kamalaa vaan ennemmin sellaista kotitehtävistä ja sellaisista valehtelua.
Osaisiko joku edes vähän auttaa. Olen jo varannut ajan koulukuraattorille mutta se on vasta kahden viikon päästä ja tämä asia vaivaa minua todella.
Kommentit (33)
Miksi olet niin tiukka sen suhteen mitä lapsi puhuu? Miksi ojennat häntä kaverin kuullen? Onko sinua joskus syytetty valehtelemisesta? Toisilla on vilkkaampi mielikuvitus, ei kaikkea aina tarvitse ottaa niin kirjaimellisesti, politiikassa valehdellaan jatkuvasti, eikö? Et ole jumalan sijainen maanpällä, eikä sun tartte niin tiukkaan punnita joka sanaa mtä lapses sanoo. Ilmiselvästi sä ahdistat sun lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, lapsella ON joku pahempi häiriö, ongelma tai miksi sitä nyt haluaakaan sanoa. Mutta, mikään ulkopuolinen apu ei sitä pyyhkäise tuosta vain pois, kaikki lähtee edelleenkin kotoa.
Ehkä antaisin tytön käydän jollain psykologilla tms, jotta saisin tietää että onko normaalien rajoissa oleva ihminen, mutta sen lisäksi ottaisin ihan perinteiset menetelmät käyttöön.
Sanoisin tytölle, että nyt on mennyt kaikki luottanut häneen ja se on ansaittava takaisin. Ja että se on VAIKEAA!! Kotiarestia, ei kavereitten luo pikään aikaan, myös puhelin pois. Vain koulussa saisi nähdä kavereita. Ei telkkaria, voit vaikka sanoa, että epäilet sen vaikuttavan tytön käytökseen. Siis ihan kunnon seuraamukset, että tyttö tajuaa kuinka vakava asia on luottamuksen menetys!
ja sepittää jos jonkinlaista tarinaa, on aina sepittänytkin. Milloin on paininut karhun kanssa, milloin ollut avaruusaluksen kyydissä.
Poikaa kiusataan kavereidensa taholta usein mutta jatkaa silti hulluja juttujaan. Mielikuvitus on hyvä joo mutta liika on liikaa. Poika tuntuu itsekkin uskovan juttuihinsa.
Isänsä on samanlainen, sillä vasta onkin lennokkaat jutut ja ihan koittaa muille aikusille selittää tarinoitaan ja kuvittelee että muut on niin tyhmiä että uskovat.
Valehteluun siis kannattaa puuttua heti ja kovin. Tämäkin poika on päässyt liian pitkälle, tarinaa tulee tarinan päälle, kaverit on kaikonneet ja nauraa ja luulen ettei poika parka tiedä enää itsekkään mikä on totta ja mikä ei. Heillä tosin kaikki johtuu pojan isästä joka on täysi pelle.
Mistä se teillä johtuu... on hyvä selvittää ajoissa.
Joo, lapsella ON joku pahempi häiriö, ongelma tai miksi sitä nyt haluaakaan sanoa. Mutta, mikään ulkopuolinen apu ei sitä pyyhkäise tuosta vain pois, kaikki lähtee edelleenkin kotoa.
Ehkä antaisin tytön käydän jollain psykologilla tms, jotta saisin tietää että onko normaalien rajoissa oleva ihminen, mutta sen lisäksi ottaisin ihan perinteiset menetelmät käyttöön.
Sanoisin tytölle, että nyt on mennyt kaikki luottanut häneen ja se on ansaittava takaisin. Ja että se on VAIKEAA!! Kotiarestia, ei kavereitten luo pikään aikaan, myös puhelin pois. Vain koulussa saisi nähdä kavereita. Ei telkkaria, voit vaikka sanoa, että epäilet sen vaikuttavan tytön käytökseen. Siis ihan kunnon seuraamukset, että tyttö tajuaa kuinka vakava asia on luottamuksen menetys!
herttinen sentään, mikä asenne. Kaikki todellakin lähtee kotona, mutta ota nyt huomioon, että tässä tapauaksessa nuo perinteiset menetelmät on nimenomaan jo johtaneet ongelmiin... Kannattaako niillä siis varmasti jatkaa, vai tarvittaisko sitä ulkopuolista apua kuitenkin kertomaan, että MITÄ siellä kotona kannattaa tehdä? (Eikä tämä oikeasti ollut kysymys.)
Mä en nyt muuten osaisi sanoa asiaan, mutta mä kävisin kyllä itse selvittämässä tilanteen sen kaverin vanhempien kanssa. Jos koet puhumisen vaikeaksi, niin kirjoita kirje. SIsältö suurin piirtein sama kuin viestissäsi.
Mä kyllä myöskin kysyisin niiltä kavereiden vanhemmilta ovatko he huomanneet valehtelua tai jotain mikä selittäisi sen.
Voiko kyseessä olla itsetuntoasia? Lapsi hakee huomiota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis tietoisen valehtelun ja ihan pienistäkin asioista. Tähän puututtiin heti laittamalla tyttö jäähylle valehtelusta. Ja juttelemalla jäähyn jälkeen siitä, miksi valehttelu on väärin. Muutamia kertoja teki vielä, mutta jäähy ja juttelu oli niin tehokas keino, ettei ole enää valehdellut.
Niin siis kuten tarkkanäköisimmät huomasivat, olemme hakeneet apua ja lapsi pääsee kyllä psykologille tarvittaessa ja aika koulukuraattorille on varattuna. Nyt vaan minun tarvitsisi oikeasti auttaakseni häntä saada selville mikä on se syy, valehteluhan on vain seuraus.
En ole jumalan sijainen maan päällä enkä kuvittele olevani täydellinen äiti ja provosoidun kyllä tässä tunne tilassa tuollaisesta varmasti. Ja kyllä, voin olla liian ankara tai jopa täydellinen "koti-hitler" koska en siedä valehtelua omille vanhemmille. Minulle ei valehdeltu lapsena enkä valehdellut vanhemmilleni, enkä valehtele vieläkään. Olen aina kelvannut ja kelpaan virheineni kaikkineni heille.
Sanoin kaverin kuullen koska asiasta oli juuri tuntia aikaisemmin taas lapsen kanssa keskusteltu. Vaikka se oli lapselle noloa niin uskokaa tai älkää, ovat ihan edelleen ystäviä ja samatyttö käy meillä melkein päivittäin:)
Soitelin aamutuimaan opettajalle, koulu sujuu ja on hoitanut hommansa mallikkaasti tehtävien ja muiden suhteen ja kuulemma kavereita riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olet niin tiukka sen suhteen mitä lapsi puhuu? Miksi ojennat häntä kaverin kuullen? Onko sinua joskus syytetty valehtelemisesta? Toisilla on vilkkaampi mielikuvitus, ei kaikkea aina tarvitse ottaa niin kirjaimellisesti, politiikassa valehdellaan jatkuvasti, eikö? Et ole jumalan sijainen maanpällä, eikä sun tartte niin tiukkaan punnita joka sanaa mtä lapses sanoo. Ilmiselvästi sä ahdistat sun lasta.
Ei hän lasta saa mistään ojentaa, voi tulla vaikka paha mieli... Oijoijoi.
sinne sosiaalityöntekijän luo. Anna tytölle itselleen mahdollisuus nähdä mitä seurauksia valehtelusta voi olla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
keksii lähes joka välitunnin jälkeen juttuja muista lapsista, milloin kiusasivat pojat, milloin taas joku tyttö teki jotain tai jätti tekemättä. Aina kuulee jonkun kiroilevan, tönivän tmv. ja kertoo opettajalle.
Opettaja on tunnollinen ja kunnollinen ja kuuntelee ja uskoo. Hän myös saattaa kertoa aivan uskomattomia juttuja toisten kotoa esim. nähneensä seksileluja tai että vanhemmat uhkailleet hänen kaveria tai mitä milloinkin...Tarkoituksella ikäviä juttuja toisista solkenaan. Ja muut joutuvat hankaluuksiin tämän tytön takia.
Esim. oli nähnyt luokkakaverinsa kaupan kanssalla ja kertoikin kotona ja koulussa, että näki tämän varastavan energiajuomaa ja sipsejä...
Hän tulee perheestä, joka tunnetaan hyvin ja tiedän, että kotona asiat ovat todellakin paremmin kuin useimmilla.
Raskasta perheelle ja ympäristölle. Hyvin moni lapsi joutuu sijaiskärsijäksi näin toimeliaan valehtelijan toimesta. Ja vähintää epäilyksen alle, kurittavatko vanhemmat, varastiko jne....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varsinkin tuosta lyömisestä valehtelelusta, että siitä voi oikeasti seurata se, että lapsi ei saa enää asua kotona, vaan joutuu huostaanotetuksi. Luulisi sen säikäyttävän vähän lasta ja laittavan miettimään mitä voi seurata jos valehtee noin vakavasta asiasta.
Samoin kertaisin vielä senkin, että valehtelu rikkoo aina suhteita. Valehtelusta jää yleensä aina kiinni, eikä kukaan halua olla kaveri valehtelijan kanssa. Lisäksi tietty rangaistukset ja laittaisin lapsen itse kertomaan kaverille/kaverin vanhemmille että oli valehdellut.
Sossut aivan varmasti haluavat jututtaa tyttöä. He kuulustelevat, jututtavat, ja jos tyttö sielläkin kertoo miten äiti hakkaa ym. , mitä muuta ajattelet kuin että he uskovat tyttöä! Mieti hetki, mitä tapahtuu lapselle, joka kertoo, että häntä hakataan liki päivittäin kotona ja kuvailee tapahtumia? En tiedä päästävätkö lasta siitä enää kotiinsa, vai päätyvätkö kiireelliseen huostaanottoon.
Suosittelen, että sanot tytölle tämän ihan suoraan, kaunistelematta: " muut ihmiset ottavat tosissaan hänen juttunsa. Kukaan ei voi tietää, että hän jutelee omiaan. Kukaan ulkopuolinen ei tiedä, mikä on totuus. He uskovat totuutena sen, mitä tyttö kertoo.
On perheitä joissa lapsia oikeasti hakataan vaikkapa siitä syystä, ettei lapsi keitä kahvia äidille. Jo laki kieltää lapsen fyysisen kurittamisen. Jos vanhemmat lyövät lapsiaan, parhaassa tapauksessa lapsi otetaan perheest pois, sijoitetaan lastenkotiin tai toiseen perheeseen. Jos hän juttelee satuja sossutädeillekin, hän saattaa itse aiheuttaa sen, että joutuu kotoa pois. Sossutädeille on oltava rehellinen.. jne voit ja saat jutella niin paljon kuin haluat, mutta vain sellaisia asioita, mitä on oikeasti tapahtunut. "
Asutte pienessä kylässä.
Juorut elää siellä omaa elämäänsä.
Olisikohan tämän ystäväperheen äiti kertonut muillekin tuttavilleen, että lapseni kertoi, että hänen ystäväänsä "tiinaa" hakataan kotona , tein heistä lastens.ilmoituksen"
Se, mitä ilmoituksen jälkeen tapahtuu, ei näy eikä kuulu muille, eli vaikka sossut saisivat selville, että et hakkaa lastasi, heitä sitoo vaitiolovelvillisuus ja he eivät kerro ilmoittajalle, mihin lopputulokseen ollaan tultu.
Juoru siis jää elämään ja paisuu entistä suuremmaksi ja on vain ajan kysymys, kun teistä tehdään toinen ja kolmas ja neljäs ilmoitus. Syyksi riittää vaikkapa se, että komennat lasta vihaisesti kaupassa tms. ja joku saa päähänsä että kotona sitten hakkaat aivan varmasti. Tai jos lapsellasi on mustelma tms., joku ulkopuolinen huomaa sen, kertoo toiselle, tämä muistaa että ai niin.. äiti se varmaan sen aiheutti.. jne.
Näin kävi meille, suunnilleen: meistä lähti aikoinaan kulkemaan täysin perätön juoru, jonka mukaan olen väkivaltinen lapsiani kohtaan, uupunut ja yksinäinen ja väsynyt lapsiini ja tässä käsityksessä pienen pitäjän asukkaan olivat kaiken aikaan. Sossu tarkisti perheemme kahteen otteeseen, ja kolmannella kerralla - vaikka huostaanottoa ei valmisteltu, ainakaan minulle ei niin kerrottu - ilmoitus sisällöllisesti ja sossujen selvittelytoiminta sisällöllisesti oli sellaista, että aidosti pelkäsin että lapset viedään.
Kun kylällä yleisenä juoruna kulkee "tieto", että tuo äiti hakkaa lapsiaan, niin kyllähän se sossujenkin korviin jostain kunnantalon kahviosta kantautuu..
Joten jos haluat, että juorut katkiaa, ota yhteys perheen äitiin. Tuskin hän kylään luoksesi suostuu tulemaan !! Sinähän olet väkivalainen ihminen !! joten mene itse hänen luo, ja kerro mistä on kyse!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinne sosiaalityöntekijän luo. Anna tytölle itselleen mahdollisuus nähdä mitä seurauksia valehtelusta voi olla!
Luulen, että tämä saattaisi jopa lopettaa valehtelun kokonaan.
että saa nauraa kun mammat vauhkoaa sitten suu vaahdossa vuoden vanhoja viestejä?
mutta pitäähän tähän osallistua, on niin hauskaa. jos se lapsi huostaanotettaisiin niin siltähän voisi sitten vuoden päästä kysyä että onko siellä kivempaa?
Veikkaan, että viha yms tunteet on kiellettyjä.
että saa nauraa kun mammat vauhkoaa sitten suu vaahdossa vuoden vanhoja viestejä?
mutta pitäähän tähän osallistua, on niin hauskaa. jos se lapsi huostaanotettaisiin niin siltähän voisi sitten vuoden päästä kysyä että onko siellä kivempaa?
enpä huomannut, että ketju on aloitettu vuosi sitten. Ihmettelen, miksi ylläpito pitää tuolla jossain arkistoissaan näin vanhoja viestejä? Ehkäpä ylläpito voisi poistaa tämänkin kummittelemasta? Ja mistä nämä ihmiset kaivaa nämä ikivanhat viestit tänne ???
eräs ketju oli, jossa äiti kyseli mitä tehdä 2 v lapse kanssa kun lapsi oli sitä ja tätä, ja sitten joku huomasi: viesti oli aloitettu monta monta vuotta aikaisemmin, kirjoitti että ko, lapsi on nyt 8 v (tai jotain) ...
Minua kiinnostaisi, millainen tilanne lapsellasi on ystäväpiirissä? Onko ystäviä, vai tuntuuko lapsesta, että ei ehkä ole niin suosittu? Minulle nimittäin tuli mieleen, että nuo valheet kavereille siitä, että häntä lyödään yms. voisivat olla huomion- ja myötätunnonhakua juuri niiltä kavereilta. Ehkä lapselle ei tullut edes mieleen, että niistä voisi tulla tällainen soppa ja hän vain halusi herättää kavereiden mielenkiinnon. Itse muistan lapsuudesta muutamia lapsia, jotka olivat epävarmoja asemastaan kaveripiirissä ja kehittivät aika hurjiakin tarinoita, jotta heitä olisi pidetty mielenkiintoisempina yms. Ja nykyisen emo- ja fanfiction-muodin aikana lapsille ei välttämättä tule mieleen, että tuollaisilla asioilla ei kannata leikkiä. Eivätkä ainakaan ymmärrä, että kerrotusta ahdistuneet kaverit tietenkin kertovat äidille, joka toimii, kuten aikuisen pitää ja ilmoittaa viranomaisille. Lapsi saattaa juuri nyt olla kauhuissaan, kuinka hänen viattomaksi kuvittelemansa tarina aiheuttikin tällaisen tilanteen, eikä edes uskalla myöntää mitään.
Itse muistan samassa pari vuotta vanhempana myös valehdelleeni itseni todelliseen liemeen. Olimme vartiokavereiden kanssa bussilla käymässä lähikaupungissa. Olin saanut kotoa rahaa bussilippuihin ja jäätelöön tms. ja hiukan ylimääräistä, jotka piti tuoda kotiin. Käytin ylimääräiset karkkiin ja kotona valehtelin, että bussikuski ei uskonut, että olen alle 12-vuotias, eikä myynyt lastenlippua. Millään en halunnut valhettani myöntää, mutta älysin taipua siinä vaiheessa, kun äitini 'aikoi' soittaa bussiyhtiöön tehdäkseen valituksen. Yhtä hyvin olisin typeryyksissäni saattanut silloinkin pitää valheesta kiinni. Ja en usko, että olin häiriintynyt lapsi, ennemminkin normaali, kiltti tyttö.
Muutenkin minusta nuo lapsesi aiemmat valehtelut kuulostavat hyvin iälle tyypillisiltä ja normaaleilta, niistä en olisi yhtään huolissaan.
Alue: Aihe vapaa
sosiaalityöntekijät mitenkään todennäköisesti eivät usko, että olet lasta lyönyt, jos itse käyttäydyt täyspäisesti keskusteluissa heidän kanssaan ja selität - uskottavaasti ja järjkevästi - ettet muutenkaan ole sellaisten kasvatusmenetelmien kannalla.
Toisaalta nyt on kyllä niin, että lapsesi ON "jotenkin häiriintynyt" - vaikka valehtelu on tosiaan osa lasten luonnollista kehitysprosessia, se ei yleensä mene noin pahaksi ja loppuu jo aikaisemmin. Sulla ja sun lapsellasi ON ongelma, johon te tarvitsette apua. Ota se vastaan. Ja valitettava tosiasia on, että lapsesi valehtelee jostain syystä, vaikkei sitä sinulle osaakaan (tai halua?) kertoa. Pitäisi saada se syy selville, jotta siihen voisi puuttua. Toivotaan, että lastiksen psykologit tai koulukuraattori osaavat siinä auttaa, mutta koska he ovat ulkopuolisia, sun täytyisi ensin antaa heille oikea ja tosi kuva teidän elämästänne ja lapsen koulunkäynnistä. Älä siis itse peittele ja kaunistele, vaikka niin tekisikin mieli tehdä. He ovat tosiaan ventovieraita, jollet anna heidän tutustua teihin.
Mitä tulee siihen perheeseen, joka lastensuojeluilmoituksen teki, en itse tekisi mitään, vaan antaisin asioiden edetä omalla painollaan. Kyllä heillekin aikaa myöten selviää, ettei pahoinpitelyjä oikeasti ollut - pienten kylien huono ja hyvä puoli kun on siinä, että kaikki leviää, myös se totuus. Mutta jos se sua oikeasti häiritseen niin paljon, että keskityt mieluummin siihen kuin oikean ongelman ratkaisuun, niin kay yksinkertaisesti soittamassa ovikelloa, hymyile ja sano ihan asiallisesti että "teillä on kuulemma ollut huoli meidän perheestä. On hyvä että välitätte, ja juuri siksi tulin nyt sanomaan, että vaikka meillä on kaikenlaista, nin pahoinpitelyjä meillä ei ole - enkä tiedä, miksi tyttö niin sanoi. Voitte kuitenkin olla ihan rauhassa, asia selviää." Sitten hymyilet, sanot näkemiin ja kävelet kotiisi.