Lue keskustelun säännöt.
Nyt kyllä hieman ärsyttää se että lapsen pitäis antaa itkeä
14.11.2011 |
Tai siis "vanhempi" kansa sanoo että ei se haittaa jos joskus itkeekin. En itsekään kuitenkaan mikään teini enää ole, kolmekymppinen.
Tämä siis tänään. Lapseni on perustyytyväinen. Itkee harvoin ja kun itkee niin itkee syystä. Hän on nyt ensimmäistä kertaa kuumeessa ja alkoi itkeä ihan kummallisesti kun meillä oli vieraita. Sukulaiseni otti hänet syliin ja itku vain yltyi ja vauva katsoi anelevasti minua. Pyysin saada hänet syliin ja tämä nainen sanoi että ei se nyt haittaa jos vähän itkee. Lopulta lapsen kummi sanoi sukulaiselleni, että älä viitsi huudattaa vaan anna lapsi äidilleen. Tämä kummi on ollut lapsen kanssa todella paljon. Lopulta sukulaisenikin myönsi ettei taida nyt asiat olla vauvalla hyvin.
Ihan sama juttu oli muutama viikko sitten kun miehen sukulainen piti huutavaa vauvaa sylissä. Sanoi vielä että me emme kestä kun lapsemme itkee.
Toki vauva saa itkeä, ei me sitä häneltä kielletä, mutta kyllä minä mielestäni erotan milloin vauva itkee oikeasti hätää ja milloin muuten vain huomiota tms. Ja mielelläni se olen minä tai mieheni joka siihen hätään vastaa lopulta.
Miksi vauvaa pitäisi huudattaa?
Kommentit (6)
jonka sylissä vauva rauhoittuu. Mutta älytöntähän tuo on, ettei anna vauvaa takaisin, kun äiti pyytää. Itsellenikin käynyt erään sukulaisen kanssa niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ootko antanut vettä, nyt sen on jano" on mun anopin lempilause. Muutenkin kaikki sukulaiset tuntuvat aina tietävän mitä vauva haluaa. Täysimetetty pikkunen ei tarvi janojuomia ja muutenkin ei lapsella AINA ole jano. Vaikka lapsi on ensimmäiseni, se ei tee minusta mitään idioottia äiteydessä. Vietän vauvan kanssa 24/7 joten uskoisin osaavani parhaiten lukea sen viestintää. Äiti tunnistaa erilaiset itkut. Rasittavaa tommonen kun ei annata oman äidin lohduttaa. Minun äitini koittaa ottaa joskus ottaa itkevää lasta minulta, ihan kun osaisi lohduttaa paremmin. Kivasti tehty ja en, en anna lasta.
Äiti ja anoppi molemmat viljelevät näitä neuvoja ja vielä ystävällisesti kertovat että olen opettanut 5kk lapseni "vaikeaksi", koska olen aina vastannut hänen tarpeisiinsa heti. Ja tämä kommentti siis siitä että lapsi itki hampaiden tekemistä.
En todellakaan edes halua tietää miten on kohdeltu vauvaa, joka ei itke kun sattuu. Että aivan älytön kommentti.
Sieltä se kumpuaa, omista kokemuksista ja opeista. Noilla vanhemmilla sukulaisilla on taakkanaan sellaisia opetuksia kuin "lasta ei pidä sylillä pilata" ja "ei itku pahaa tee" ja "kolmiviikkoiselle aletaan syöttää appelsiinia, porkkanaraastetta ja perunaa". Että ihan turha niitä kommentteja kuunnella, ette ole ollenkaan samalla sivulla, mitä lasten perushoitoon tulee. :)
Sitäpaitsi uusi vauva saa ihmiset yleensä ihan sekaisin ja suusta tulee täysin mitä sattuu. Tai tulee toimittua ihan pöljästi. Mm. oma mummoni on hyväkäytöksinen ja ihan fiksu, mutta kun vauva syntyi, kävi mummo ensi töikseen tisseihini kiinni, puristeli niitä ja kyseli, että "onko nää tulehtuneet, imetätkö sinä". Öö, niin mitä? :D Ihan kuin asia olisi hänelle mitenkään kuulunut, mutta jostain muistin syövereistä hänelläkin taisi nousta muistot rintatulehduksista, imetysvaikeuksista ja mistä lie - ja tuo oli lopputulos.
Hyvää ne vain tarkoittavat, mutta ovat tosiaan oman aikansa äitejä ja koittavat teitä ohjeistaa ja suojella, mutta ei se aina putkeen mene. Älä ota nokkiisi turhaan.
Ei tietenkään pidä antaa itkeä. Mutta sen olen huomannut itsessäni, että esikoisen kanssa sitä heti paniikissa piti saada vauva rauhoittumaan, tuntui että pasmat meni heti sekaisin jos vauva hetkenkin itki. Nyt kuopuksen kanssa olen huomattavasti lunkimpi, pieni itku ei vauvaa riko, kunhan pikimmiten pääsen rauhoittelemaan. Kun esikoisella on joku juttu keseken, vaikka pyllynpesu, niin vauva saa odottaa pari minuuttia.
Mutta toki sinä olet se joka määrää vauvasi hoitotyylin, kyllä se on aina parempi ettei vauvaa itketetä.
Minulla on 3 lasta enkä ole itkettänyt ketään heistä vauvana enkä isomapanakaan. En näe mitään syytä siihen ja lohdutan heti kun vain pystyn! Jos olen juuri pöntöllä niin pyyhin eka ja juoksen lohduttamaan. Täysin normaaleja ja ihania heistä on tullut!