Lapsenhankinnalle ikäraja

Ei hoitoja. Mutta jos joutuu turvautumaan hoitohin, voisi olla 45v raja. Sitä ennen ilman hoitoja->antaa tulla vain.

lapsilla on ongelmia kuin liian vanhojen äitien. Teiniäitiys on riski sille lapselle...

Mutta en todellakaan mitään alaikärajoja -20-vuotiaiden lapset kun sentään ovat useimmiten luomuja ja jaksavien vanhempien kanssa. Sen sijaan luonnottomuutta lähentelevät liian vanhat äidit eivät ole edes lapselle hyväksi. Vieraantuneita lapsen maailmasta ja vanhuudenvaivat lähenevät ennen kuin lapsi on edes täysi-ikäinen. Lapsettomuushoitojen kuuluu ehdottomasti olla vain periaatteessa hedelmällisessä iässä olevien saatavilla. 56-vuotias ei luomuna enää raskaudu kuin joissain promilletapauksissa.

kerran odotin liikoja AV:n sarkasmin tajusta...

ja lastensaanti tulee kieltää alle 25-vuotiailta. Poikkeuksia voidaan sallia, mikäli vanhemmat osoittavat kyvykkytensä työntekoon ja lapsen elättämiseen yhteiskunnan sijaan.

hahahah mitä hemskuttia. :D

Olen oikeasti pahoillani jos tulit mielestäsi liian vanhana äidiksi. :)

Miksi ei kiellettäisi kaikilta ja kaikkien pitäisi todistaa kykenevänsä elättämään lapsensa? :D

Ei lievästi ole nyt jotain kostoa kateutesi aiheelle? ;)

Turha toivo, ilmeisesti monen kohdalla.

lapsilla on ongelmia kuin liian vanhojen äitien. Teiniäitiys on riski sille lapselle...

Riski on huomattu vain ja ainoastaan alaikäisten lapsilla, ei muillään +-20. Sen sijaan pienenä avioeron keskelle joutuneilla tai ilman toista vanhempaa kasvaneilla on huomattavasti korkeammat riskit. Riski oli sekä ala-ikäisillä äitien SEKÄ korkean iän omaavien kohdalla lähes samat, joten mihin mainitsemasi "ongelmat" perustuvat? (Lähde: Nuorisorikollisuus. Määrä, syyt ja kontrolli. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 221)

Perustuuko luulosi mututuntumaan.

Ja tuntuu, että kustannan yhteiskunnalle varsin vähän.



Olen yliopistossa, asun avoliitossa mieheni kanssa, joka on myös opiskelija. Tukia saamme opintotuen (jonka saa jokainen opiskelija), asumistuen (joka on määrällisesti sama kuin asumislisä, jota saa jokainen itsenäisesti asuva opiskelija) sekä lapsilisä ja kodinhoidontuki, joka tosin annetaan lasta mielellään hoitavalle isoäidille, jolle ensimmäinen lapsenlapsi viedään mikäli luennot tai demot sattuvat meillä päällekäin. Äitiyspäivärahat ja muut ovat minimissä. Valmistumiseni ei ole lykkääntynyt kuin puoli vuotta, sillä opiskelen tosissani. Miehellä ei ole lykkääntynyt lainkaan. Rahasta ei kuitenkaan ole puutetta, sillä meillä on mukavasti säästöjä.



Miten kustannan yhteiskunnalle enemmän kuin muut opiskelijat tai lapsiperheet? Enemmän maksetaan äitiyspäivärahoja ja muuta niille, jotka ovat jo työelämässä. Kyllä, pääsääntöiset tulomme ovat kyllä yhteiskunnan rahoja, mutta niin on jokaisella opiskelijalla. Ovatko opiskelijat yleisesti vain pummeja? Muutaman vuoden päästä meillä on molemmilla ammatit, joissa on työntekijöille tarve, joten mitään akateemisia työttömiä meistä ei toivottavasti tule. Emme kyllä muutenkaan ole nirsoja työn suhteen, aina tehdään mitä löytyy.



Enemmän kustantaa työtön/tuilla elävä yksinhuoltaja, ihan iästä riippumatta. Oman kokemuksen mukaan nuoret eivät ole niitä, jotka jäävät norkoilemaan kotiin tukien toivossa. Stereotyyppisempi tukien väärinkäyttäjä on keski-ikäinen pitkäaikaistyötön, joka ei viitsi tehdä mitään.



Lapsestamme tulee varmasti rikkinäinen hulttio? Me emme käytä alkoholia kuin ehkä lasillisen viiniä kerran vuodessa. Meillä on myös loistava tukiverkosto, jolta ei tosin koskaan pyydetä apua kun apua tulee joka tapauksessa. Isovanhemmat ja isoisovanhemmat ovat lähettyvillä ja aina halukkaita auttamaan. Asumme keskustan laidalla arvostetulla lapsiperheiden suosimalla asuinalueella vuokrakolmiossa. Emme asu pääkaupunkiseudulla, jossa slummiutuminen on mahdollista, vaan pienemmässä yliopistokaupungissa. Olemme molemmat lukeneet paljon kasvatuksesta jo alojemme puolesta ja olemme olleet paljon lasten kanssa tekemisissä. Emme ole juntteja, molemmat ovat tietenkin lukion käyneet ja minä puhun sujuvaa suomea, ruotsia, englantia ja suomalaista viittomakieltä kun taas mies puhuu englannin ja suomen lisäksi venäjää. Suhteemme on varsin vakaalla pohjalla, naimisiin menisimme jos rahaa olisi käyttää isompiin juhliin. Ei pettämistä tai salailua, olemme toisillemme parhaat ystävät.

Mutta tällä hetkellä kukaan ei saa lapsettomuushoitoja yli 50-vuotiaana, mikä on minusta varsin toimiva laki, eikä sitä tulisi mielestäni muuttaa. Harva yli 50-vuotias muutenkaan lasta ajatellen enää lapsia haluaisi, ihmisillä on yleensä järki mukana.



Onko vanhempien iällä lopulta niin paljon merkitystä, jos liikutaan luonnollisella akselilla? Jokaisessa ikäryhmässä on ne mädät omenat ja helmet, ikä yksisteen ei ole mikään peruste huonolle vanhemmuudelle tms. Tosin kehityshäiriöiden riski lisääntyy vanhemmiten, mutta eihän down-lapsi tarkoita huonoa elämää tai lapsuutta.

pitäisi olla lapsen saamisen K-25.

Yleensä liian alhainen. Ikärajan pitäisi olla sellainen, että vähintään omakotitalo on hankittu ja puolet asuntolainasta on jo maksettu, eihän lapselle muuten voi turvata kotia jos jää työttömäksi. Kerrostalolähiöt on juuri ne, joissa kasvaa niitä jenginuoria. Katsokaa Helsingin keskustan ongelmaisia. Kun on koko asuntolaina maksamatta tai asuu vuokralla, ei ole aikaa lapsille, kun pitää kustantaa elämistään.

Minun mielestäni pitäisi tehdä laki, että lapsia saa tehdä vain 25-34 vuotiaat. 34 v siksi, että lapsen synnyttyä on lähemmäs 35 ja se on ehdoton yläikaraja lapsien tekemiseen ja alle 25 v on kakara, ja mitä ilmeisimmin kouluttamaton. Kyllä lapsia tekevän ihmisen täytyy olla ylioppilas ja siitä sitten opiskelemaan kunnon ammatti - opinnot voi keskeyttää äitiyslomien ajaksi - tai sitten 25 ikävoteen mennessä on käyty ammatillinen koulu ja ammatti.



Laki olisi yksiselitteinen kaikille, eli vuosittaiset tarkastukset, pakollinen, esim. ihon alla asennettava ehkäisy tai kierukka tai molemmat, ja yli 35 vuotiaille sterilisaatio. Tämä niin naisille kuin miehillekin.



Ja jokaisen olisi tehtävä vähintään 2 lasta, kolmannen tai useamman lapsen tehneelle tulisi lapsilisä-bonus, jotta suomen väkiluku saataisiin nousuun ja pysymään korkeana. Adoptiot olisi myös sallittuja tuossa ikähaarukassa, adoptioilapsia saisi olla max 2 kpl, yhdelläkin selviää, koska kyseessä on kuitenkin adoptio.



Lapsettomilta perittäisiin vuoden lopussa lapsettomuusveroa, otettaisi vuosituloista joku prosentti verovuoden lopussa, sillä erolla veronpaluautussysteemiin verrattuna, että lapsettomilta aina peritään se tietty prosenttiosuus.



JOs joku hankkiutuu raskaaksi alle tai yli määrätyn iän, on kaksi vaihtoehtoa: pakkoabortti tai lapsen huostaanotto heti synnytyssairaalassa niin, ettei äiti näe lastaan, ei tiedä sukupuolta eikä tiedä, minne ja kelle lapsi on annettu adoptioon.



Miksi ei onnistuisi suomessa? Onnistuihan salmiakki-kossun poisvetäminen aikoinaan alkosta ja nopeasti, kun poliittista tahtoa on tarpeeksi . Ja onhan kiinassakin yhden lapsen väestöpolitiikka onnistunut erinomaisesti.



Näin taattaisi terveitä lapsia terveille jaksaville vanhemmille!

Alle 30 vuotiaiden ei saisi hankkia. Menevät kuitenkin uudelleen naimisiin ja sitten tehdään taas toinen kierros lapsia kärsimään.



Alle 30 v ovat myös huonoja äitejä. Ajattelevat vain itseään ja menojaan. Eivät osaa kasvattaa, ei ole elämänkokemusta tarpeeksi. Ja parisuhde, huh. Sitä ne eivät varsinkaan osaa ja sehän on lasten kannalta olennaista, että toimii.



Eli alaikäraja, ehdottomasti. Vaikka jollain bonussysteemillä sitten siihen kannustettaisiin!

Miksi tuo uutisen nainen syyttää erostaan sitä, että sai lapsen noin vanhana? Sellaista voi tapahtua nuoremmillekin, ettei parisuhde kestä lapsen tuloa. Ihmetyttää myös se, että nainen näyttää päättäneen kuolla jo viimeistään 70-80-vuotiaana. Ei sitäkään voi tietää etukäteen. Myös nuori vanhempi voi kuolla. Jos käy hyvä onni, niin hänen lapsensa perheellistyy jo parikymppisenä ellei aiemminkin.



Nykyään monet parikymppiset AIKUISET käyttäytyvät kuin pikkupennut, koska heiltä ei edes odoteta parempaa. Isi ja äiti maksavat ja tekevät kaiken näiden puolesta. Tällaiset ihmiset kauhistelevat sitä jos joku on jo naimisissa ja perheellinen 18-vuotiaana, vaikka tämä on ihan täysi-ikäinen aikuinen. On se vaan kumma, miten jotkut pystyvät itsenäiseen elämään nuorena ja toiset ei millään.



Uskallan provota vielä senkin, että monet pelkän amiskan käyneet ovat henkisesti paljon edellä saman ikäisiä lukiolaisia. Monet amiskalaiset asuvat itsenäisesti paljon aikaisemmin ja hankkivat itse elantonsa jo 19-vuotiaana valmistuttuaan ammattiin!

teiniäidit useammin ovat "huonoja" äitejä. Tämä on ihan tutkittu juttu ja vahvistaa oikeastaan sen, minkä kaikki muutenkin tietää. Tämä ei tarkoita, että kaikki teiniäidit olisivat surkeita luusereita, mutta eiköhän jokainen voida myöntää, että valitettavan usein häiriintyneet lusmut alkaa tehdä lapsia liian nuorena, eivätkä ne fiksut ja kypsät ikätoverinsa.



Sinänsä olisi toivottavaa, ettei lapset lisääntyisi. Kun on itse aikuistunut ja valmis kantamaan itsestään ja elämästään vastuun, niin siitä vaan lapsenteolle niin kauan kuin on mahdollista. Luonto laittaa jossain vaiheessa stopin.

Ei ihmiskunta kuole sukupuuttoon, vaikka kaikki eivät omia lapsia saisikaan. Voi adoptoida, alkaa sijaisvanhemmaksi, tukivanhemmaksi... Ei kaikkien lasten tarvitse olla omia sanan täydessä merkityksessä.

esim. sitä, että lapsilisää ei maksettaisi alle 25-vuotiaina synnytetyistä lapsista. Eihän sitä teiniäitiyttä voi kriminalisoida, mutta sanktioilla voitaisiin opastaa hyvään ehkäisyyn.

että yli 30v synnyttäneille ei missään nimessä makseta lapsilisää. Ja oikeastaan voisivat maksaa jotain sanktiota, kun ovat niin pitkään viivytelleet...

Nuoret äidit vaikuttavat olevan kannattavampia; miksi muuten yritettäisiin keksiä kannustimia hankkimaan lapsia nuorena. Tällä hetkellä yleinen linja on se, että synnyttäjien keski-ikää on laskettava. Eli ehkä korotettu lapsilisä alle 25-vuotiaille äideille, jonka kaltaista muuten tässä käsittääkseni on kaavailtukin.