Jos toinen vanhempasi on kuollut ja toinen elää, jaettiinko perintö?
Kommentit (43)
isä kuoli 11v. sitten. meitä sisaruksia on kaksi ja äiti siis elää. Kuka tahansa pesän jäsenistä voi lain mukaan vaatia jakoa milloin tahansa, mutta luultavasti jaetaan vasta äidinkin mentyä. Eikä sitä jaettavaa meillä nyt niin hurjasti olekaan. Mahdollisesti hyppäytetään lapsenlapsille sekin? Aika näyttää.
Isän tileillä olleet rahat ohjasimme myös äidille, että pärjää yksin ison talon kanssa. Kirjoitimme alle suostumuksen, että äiti saa hallita kaikkea rahaa miten tahtoo.
Hän tietää myös, että voi halutessaan myydä koko talon ja tontin, tulee saamaan siitä hyväksyntämme.
4 lasta
luultiin, että mitään jaettavaa ei ollut.
Pari vuotta myöhemmin eräs sisaruksista lipsautti, että olivat toisen sisaruksen kanssa salanneet yhden pankkikirjan, ja ostaneet niillä rahoilla tälle toiselle asunnon. Ja luulin aina sukuni olevan ihan tavallista ja rehellistä...
omaisuutta oli sen verran, että äidille jäi osituksessa talo, jossa asuu ja vielä reilusti varoja sen päälle. Toinen puoli eli isäni perintö jaettiin perillisten kesken. Perintöveroja jo tuli sen verran, ettei yksikään perillinen olisi niitä ilman perintöosuuttaa kyennyt maksamaan.
luultiin, että mitään jaettavaa ei ollut.
Pari vuotta myöhemmin eräs sisaruksista lipsautti, että olivat toisen sisaruksen kanssa salanneet yhden pankkikirjan, ja ostaneet niillä rahoilla tälle toiselle asunnon. Ja luulin aina sukuni olevan ihan tavallista ja rehellistä...
Miten tuollainen ei tullut ilmi, kun vainajan omaisuudesta otettiin perukirjaa varten selvää? Tekikö sen joku läheinen vai ulkopuolinen esim. lakimies? Veronkiertohan tuossa on myös huomattava sen lisäksi, että perintö ei mennyt lapsille tasan.
Enkä tiedä ketään jonka perheessä olisi jaettu. Kyllä lesken annetaan yleensä jatkaa elämistä entiseen tapaan. Harvallahan on niin paljon omaisuutta, että perintö voitaisiin jakaa myymättä lesken kotia.
... eräs sisaruksista lipsautti, että olivat toisen sisaruksen kanssa salanneet yhden pankkikirjan, ja ostaneet niillä rahoilla tälle toiselle asunnon. Ja luulin aina sukuni olevan ihan tavallista ja rehellistä...
Miten tuollainen ei tullut ilmi, kun vainajan omaisuudesta otettiin perukirjaa varten selvää? Tekikö sen joku läheinen vai ulkopuolinen esim. lakimies? Veronkiertohan tuossa on myös huomattava sen lisäksi, että perintö ei mennyt lapsille tasan.
Taitaa olla keksitty juttu, tai sitten tapahtunut joskus kymmeniä vuosia sitten. Nykyäänhän ei saa edes omalta tililtään nostaa isoja summia ilman että tutkitaan mistä ovat peräisin ja minne menossa.
tapahtui vähän ennen kuin noita lakeja rahanpesun ym. suhteen on kiristetty.
En itsekään ymmärrä, että miten se oli mahdollista, mutta ehkä pikkukaupungin pankki ja tutut ihmiset siellä auttoivat eteenpäin. Perunkirjoituksessa tämä yksi pankkitili ei meille tietämättömille tullut missään vaiheessa ilmi. Ja kyllähän nyt isä olisi saanut jakaa rahansa miten parhaaksi näki, mutta jos nyt edes sen testamentin kautta. Ja kun mitään paperisia todisteita ei ole, niin emme tienneet, että miten asiaa voisi ajaa eteenpäinkään. (Ja toisaalta äidin puolesta harmittaa, enkä haluaisi rasittaa tällaisilla asioilla jo muutenkin sairasta ja väsynyttä ihmistä.)
Osaammepa sitten vaatia ulkopuolista perunkirjoittajaa kun toinen vanhemmistamme jossain vaiheessa kuolee.
Mutta niin. Pakko tuosta oli vain päästä yli, eikä kyse ollut NIIN isosta rahasummasta, verrattuna ehkä keskimääräisiin suomalaisiin perintöihin. Enemmän halusin sanoa tämän sen takia ääneen, että muutkin osaisivat ottaa aina ulkopuolisen henkilön perunkirjoitukseen ja muutenkin varmistaa itse, että asiat menevät lain mukaan.
Mutta
Miehen isä kuoli liki 18 vuotta sitten, perintöä ei jaettu. Tai osa oli jaettu jo aikaisemmin, sukupolvenvaihdoksessa.
Nyt anoppi on hoitokodissa, niin perintö jaetaan.
Kohta olemme velattomia:)
ja me lapset lakiosan. Vuoden kuluttua isän kuolemasta äiti lahjoitti siskolleni kaiken.
Äiti asuu talossa niin kauan kuin pystyy. Metsät on jakamatta ja niin pysyy kaikki muutkin kunnes äidistä aika jättää. Toivottavasti vasta hyvin hyvin monen vuoden päästä.
Äiti asuu talossa niin kauan kuin pystyy. Metsät on jakamatta ja niin pysyy kaikki muutkin kunnes äidistä aika jättää. Toivottavasti vasta hyvin hyvin monen vuoden päästä.
Tasan sama tilanne täällä. Katsotaan sitä jakoa sitten kauempana tulevaisuudessa sisarusten kesken. Äippää ei viitsi kiusata enempää.
Eipä tuossa juuri jakamista ollut. Hallintatestamenttikin oli. Valtio nyt toki laskutti perintöverot.
en ole koskaan kuullut, että omaisuusjaetaan vielä tässä vaiheessa. Varmaan sellaistakin on. Mutta kellekään isovanhemmistamme, sukulaisistamme yms ei ole tehty jakoa toisen puolison eläessä.
Toinen kuoli 1982 ja toinen 2008. Vasta kun molemmat olivat kuolleet oli perinnönjako.
Heillä oli avioehto, jonka mukaan kummallakaan ei ollut mitään oikeutta toisen omaisuuteen.
osuutta. Useimmilla kuitenkin ihan käteistäkin säästössä. Kotihan on eri asia
perintö jaettiin, mutta saajia oli vain yksi. Vanhemmillani kun oli keskinäinen testamentti.