Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö päivähoidossa henkilökunnan ottaa huomioon "isättömät" lapset isänpäiväaskarteluissa?
07.11.2011 |
Jos lapsi ei ole isänsä kanssa missään tekemisissä syystä tai toisesta, pitääkö pk:n henkilökunnan automaattisesti ottaa tämä huomioon isänpäiväaskarteluissa esim. niin että korttiin kirjoitetaan "ukille", "papalle" tms.
Vai meneekö isänpäiväkortit isänpäiväkortteina huolimatta siitä onko sillä lapsella isää kuvioissa?
Kommentit (32)
Miksei voisi opettaa yleisesti vain korttien tekemistä? Jokainen tekisi kortin mitä tarkoitusta varten haluaa. Miksi pitää olla pakkomielle noista suomalaisen kalenterin juhlapäivistä. Kaikki eivät vietä jouluakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen verran pitäisi hoitopaikassa mielestäni olla selvillä ettei tee isänpäiväkorttia ikäänkuin turhaan, kai se on lapsestakin hämmentävää. korttia aloittaessakin olisi kai korrektia ylipäätään antaa saajavaihtoehdoksi joka tapauksessa sekä isä että isoisä...
lapsen perhetilanne pitäisi aina huomioida, oma lapseni sai eskarivuonna kasvattaa mm. pääsiäisruohot kahtena kappaleena eli kumpaankin kotiin omansa :)
Isäinpäiväkortin voi tehdä kenelle tahansa tärkeälle miehelle. Papalle, enolle, jopa naapurille.
... ainakin lesboparin taloudessa asuville lapsille... "Öö, mikä on isä? Kuka mun isä on?"
Isäinpäiväkortin voi tehdä kenelle tahansa tärkeälle miehelle. Papalle, enolle, jopa naapurille.
Lapsikin tajuaa, ettei ole kuin yksi isä. Ei siinä mitkään "henkiset isähahmot" lohduta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta on silti kiva tehdä kortti tärkeälle ihmiselle. Vai pitäisikö isättömät laittaa sillä välin päiväkodissa muihin hommiin?
Meillä lapset ovat tehneet korttinsa aina papalle -kerran jopa sille naapurin miehelle. 6-kymppinen pariskunta, joilla ei ollut omia lapsia, mutta pitivät minun lapsiani kuin omina lastenlapsinaan. Käyttivät heitä joka kesä mökillään ja jopa ulkomaan lomalla. Varapappa oli erittäinkin paljon kortin arvoinen.
Sen kortin voi lähettää isälle, viedä haudalle tai heittää maailman tuuliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja voin kertoa, että isäinpäivät oli vaikeita, kun pakosta piti askarrella jotain isälle :( Isäni ei ole kuulunut meidän perheeseen ja olen ollut hänen kanssaan vain vähän yhteyksissä. Silloin 80-luvulla eronnut perhe oli aika harvinaista. Olin meidän luokan ainoa lapsi, jonka vanhemmat olivat eronneet.
isä kuoli kun olin pieni, eikä ukitkaan olleet hengissä enää, joten tein isänpäivänä kortin äitiskälle eli omalle äidilleni.
Mielestäni päiväkodissa ja koulussa on hyvä huomioida ja ehdottaa voisiko kortin tehdä vaikka sitten papalle tms jos ei ole isää kenelle tehdä.
Kyllä muistan jokavuotisen helvetin kun itku kurkussa väänsin niitä kortteja ennenkuin huomasin, että teen sen sitten äidille, kun hän hoitaa sekä isän että äidin hommat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää ilman muuta. On julmaa pistää lapsi tekemään isälle korttia, jos isää ei kerran ole. Asioita voisi ajatella vaikka aikuisen kannalta. Olisi kuvitteellinen naisten kerho, jossa jonkun kerran ohjelmana olisi tehdä omalle lapselle kortti. Niidenkin, joilla ei olisi lasta ,olivatpa halunneet lapsen tai eivät, olisi pakko tehdä omalle lapselleen kortti.
Itse koulussa sanon, että teemme isänpäiväkortin, mutta jos sinulla on jo isälle kortti tai haluat tällä kertaa tehdä kortin isoisällesi tai jollekin muulle, voit sen tehdä. Ei ole pakko tehdä isälle.
Kai te nyt aivan ITSE selitätte tilanteenne siellä päiväkodissa?? Täällä nyt tulee sellainen kuva, että hoitotätien pitää pystyä päättelemään, ettei isä ole kuvioissa / on kuollut siitä, että äiti aina hakee lapsen ja mumisee jotain epäselvää!!
Jos haluatte sen kortin isovanhemmalle, niin laittakaa vaikka kirjallinen lappu mukaan päiväkotiin. Jos lapsia on 30 ja 15 vanhemmmat selittää pihalla eri juttuja kenelle se meidän Marja-Martin sulomussukka-kortti menee, niin arvatkaa vaan muistaako ne niitä kaikkia!?
Eikä ole muuten iso homma askarreilla kortit itse:) Mutta jokatapauksessa, ei ne ole päiväkodissa ajatustenlukioita! Varmasti ottavat huomioon jos esim. isä on kuollut, mutta jotkut saamattomat yh-vanhemmat vaan supisee jotain epäselvää tilanteestaan kun eivät tiedä sitä itsekään, niin keksipä siinä mitä korttien kanssa tehdään..
mieheni oli 7 vuotias ekaluokkalainen ja kesällä oli isänsä menettänyt onnettomuudessa. Opettaja kyllä tiesi tilanteen, mutta oli pakottanut tekemään kortin :(
Toivottavasti nykyään osataan ajatella vähän paremmin lapsen tilannetta.
Meillä lapset on monesti halunneet antaa äitien/isänpäivä lahjansa ukeille tai mummeille eikä meille vanhemmille. Mutta samahan tuo on kenelle tahtovat antaa.