Lue keskustelun säännöt.
Mitä mun pitää tehdä? Suostuisitko tähän? Miehelläni
06.11.2011 |
on paljon työstressiä. Hän haluaa, että kotielämä on siksi stressitöntä, hänelle. Hän kohtelee minua usein ikävästi, työntää syrjään, tekee asioita toisin kuin on sovittu jne.
Itse asiassa minun asemani kotona on siivota, antaa seksiä, viihdyttää miestä kevyillä jutuilla ja kuunnella hänen työjuttujaan. Kokonainen tunteva ihminen en saa olla. Mies on tunnustanut itsekin tilanteen. Hän sanoo rakastavansa minua eikä halua menettää minua tai perhettämme, mutta se ei riitä minulle.
Jos haluan puhua asiat selväksi, mies hermostuu, korottaa äänensä ja hiljentää minut tai kävelee pois luotani. Hän ei kuulemma jaksa vääntää asioista vaan haluaa olla rennosti.
Pitääkö minun tyytyä tähän? Hyväksyä asemani tai jäädä yksin? Mitä sinä tekisit minun tilanteessani?
Kommentit (45)
liitostamme, vaikka jonkinlaisen uhkavaatimuksen miehelleni annoinkin. Ei vain ole mitenkään varmaa, että kestän vastoinkäymisiä kovin kauan. Pettymys toisensa perään ja niiden hiljaa nieleminen, toisaalta riitely, on hyvin kuluttavaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että miehen sanat tai tekemiset loukkaavat sua! Jos toinen käyttäytyy loukkaavasti, on ihan ok suuttua tai pettyä tai loukkaantua. Ei sellainen parisuhde ole mikään parisuhde, jossa toinen ei saa tuntea, ettei toinen vain ahdistuisi.
Nuorempana pyysin aina anteeksi, että olin ollut vihainen ja surullinen miehen tekemisistä. Nyt kun itsetuntoni on parempi, en enää tee niin ja siksi meillä on ongelmia. ap
Älä nyt hyvänen aika uhkaile mitään kun et tarkoita sitä. Tosi lapsellista ja nolaat vaan ittes!
Sitäpaitsi sinähän olet jo opettanut miehesi tavoille -oletko ajatellut sitä? Olet opettanut hänet siihen että sinä nielet kaiken ja nyt et sitä tekisikään. Se on iso juttu, jota mielestäni et yksin osaa kuitenkaan vielä läpi!
Ehdottaisin sulle terapiaa kokeneen terapeutin kanssa ja vasta sen jälkeen käy käsiksi asiaan. Lisäksi ehdottaisin ettet kertoisi miehelle mahdollisesta terapiastasi mitään! Hae siis apua itsellesi!
Älä nyt hyvänen aika uhkaile mitään kun et tarkoita sitä. Tosi lapsellista ja nolaat vaan ittes! Sitäpaitsi sinähän olet jo opettanut miehesi tavoille -oletko ajatellut sitä? Olet opettanut hänet siihen että sinä nielet kaiken ja nyt et sitä tekisikään. Se on iso juttu, jota mielestäni et yksin osaa kuitenkaan vielä läpi! Ehdottaisin sulle terapiaa kokeneen terapeutin kanssa ja vasta sen jälkeen käy käsiksi asiaan. Lisäksi ehdottaisin ettet kertoisi miehelle mahdollisesta terapiastasi mitään! Hae siis apua itsellesi!
linjoilla minäkin. Perheenne vaikuttaa varakkaalta, sinulla olisi varaa mennä terapiaan ja hoitaa itsesi. Miksi lapsien pitäisi kärsiä erosta, kun ongelma tuntuu olevan sinulla itselläsi. Vaikutat turhautuneelta. Mene terapiaan ja ala keksiä itsellesi jotain omaa. Työ, harrastukset ja ystävät. Kun elämässä on muuta sisältöä, ei tarvitse jatkuvasti märehtiä omaa suhdetta.
Sori jos on tiukka tekstiä, mutta minä olen tämän tien itse käynyt lävitse ja tiedän, mistä puhun.
annan hänen mennä, päästän hänet, jos hän niin haluaa. Hän ei halua missään nimessä lähteä, vaan sanoo rakastavansa minua.
Nuorempana pyysin aina anteeksi, että olin ollut vihainen ja surullinen miehen tekemisistä. Nyt kun itsetuntoni on parempi, en enää tee niin ja siksi meillä on ongelmia.
ap