Avoin adoptio mahdollistaa köyhien lasten ryöstön perheistään.

Adoptiolakeja uudistetaan parhaillaan. Pelastakaa Lapset ry haluaa Suomeen mahdollisimman helpon tien avoimelle adoptiolle, jossa lapsi adoptoidaan pois perheestään uuteen, "parempaan" kotiin.



Avoin adoptio tuskin käynnistyisi lapsen vanhempien ehdotuksesta, vaan sitä ehdottavat kunnan sosiaalityöntekijät lapsen perheelle. Jos perhe ei suostu siihen, aina voi uhata kiireellisellä huostaanotolla ja edunvalvojan järjestämisellä. Lukuisia oikeusturvaongelmia sisältävä lastensuojelun edunvalvojaprojekti , jossa Pelastakaa Lapset ry on myös mukana mahdollistaa vanhempien sananvapauden romutuksen ja erottamisen lapsistaan mikäli nämä vievät (usein laittoman) huostaanottonsa julkisuuteen.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9652900



Kun lapsi on jo huostaanotettu, ja hänelle on jo määrätty edunvalvoja, avoin adoptio järjestyy pikaisesti. Lapsen vanhemmat eivät edes tajua prosessin lähteneen liikkeelle, kun lapsi on jo adoptoitu virallisesti uuteen perheeseen.



Mukavista, helpoista ja terveistä lapsista on suomalaisilla lapsimarkkinoilla koko ajan kova kysyntä.

Adoptiolakiehdotuksen 11 §:ssä laillistetaan lapsenryöstö:



"Adoptio voidaan kuitenkin erittäin painavista syistä vahvistaa, vaikka vanhempi on kieltäytynyt antamasta suostumustaan adoptioon tai peruuttanut aikaisemmin antamansa suostumuksen, jos harkitaan, että adoptio on ilmeisen ratkaisevasti lapsen edun mukaista."

http://www.om.fi/1290609328682

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9153259



Väitän, että suomalaisilla perheillä tulee olemaan todella vaikeaa taistella tuota lain kohtaa vastaan. Lapset rosvotaan perheistä, hups, nopeasti ja vaivattomasti. Jos mahdollisuus ryöstöön on, sitä koneisto myös käyttää.



"Suomessa huostaanotot tapahtuvat melko nopeasti ilman siirtymäaikojakaan ja mahdollisia avohuollon toimenpiteitä sivuutetaan kylmästi. Sen sijaan huostaanottojen purkaminen siinä vaiheessa kun niiden tarve on lakannut tai kun ne on todettu alunperin perusteettomiksi, on kummallisen vaikeata. Näissä tapauksissa annetaan virheellisesti painoarvoa sijaisperheen kiintymykselle lapseen, kun etenkin aiheettoman huostaanoton tapauksissa tällaisen argumentin käytön pitäisi olla ehdottoman kiellettyä. Sijaisvanhemmat eivät ole lapsen virallisia vanhempia, eikä biologisilla vanhemmilla ole velvollisuutta osoittaa taloudellisten tai muiden resurssien selvää paremmuutta heihin verrattuna, ainoastaan kykyä huolehtia omista lapsistaan vaarantamatta heidän turvallisuuttaan!



Nykytilanteesta ei voi syyttää pelkästään rahatilannetta tai resurssien puutetta, vaan osa lastensuojelutoimesta ja sosiaalityöstä on oikeasti rakenteellisesti viallista sillä tavalla, että tehtävissä työskentelee johtavissa asemissa henkilöitä, joiden nimenomaisena tarkoituksena ja henkilökohtaisista intresseistä johtuen on köyhien tai tilapäisten hankaluuksien eteen tulleiden perheiden hajottaminen.



Asian huomaa siitä, kuinka paljon on kirjoituksia ja lobbausta pienten lasten pakkoadoptioiden tuomiseksi suomalaiseen käytäntöön Ison-Britannian tapaan. Suomessa on valtavasti korkeakoulutettuja ja rikkaita, mutta toisaalta iän tai muun syyn vuoksi tahattomasti lapsettomiksi jääneitä aviopareja kansainvälisen ja kotimaisen adoption jonoissa. Etenkin kotimaisia adoptoitavia lapsia on kuitenkin tähän nähden erittäin vähän. Jotkut näkevät tällaisessa tilanteessa oikeutetuksi kyseenalaistaa esimerkiksi teinivanhempien, opiskelijoiden tai yksinhuoltajaäitien oikeuden oman lapsensa vanhemmuuteen taloudellisista syistä.



Hyvin läpinäkyvä esimerkki Suomesta, jossa oli ilmeisesti haluttu palvella jotakin tuttua kotimaista adoptiota odottanutta pariskuntaa etukäteen, oli muutama vuosi sitten Dragsfjärdissä, nykyisellä Kemiönsaarella sattunut tapaus, jossa raskaaksi tullut 16-vuotias tyttö haluttiin siirtää perhekotiin 100 km päähän Turkuun erilleen poikaystävästään, eli odotettavan lapsen isästä, ja vanhemmistaan, vaikka mitään kovin erityistä syytä tähän ei ollut. Tarkoituksena lienee ollut tahallaan romahduttaa läheisten turvaverkko ympäriltä ja lapsen synnyttyä pyytää nimiä adoptiopapereihin käyttäen verukkeena myös sitä, että vauvasta luopuminen auttaisi pääsyä sijoituksesta takaisin kotiin. Ilmeisesti runsaan iltapäivälehtinäkyvyyden ja huonon julkisuuden vuoksi huostaanottoa ei kuitenkaan toteutettu, vaikka siitä oli jo tehty alustava päätös."

( Mikko Nummelin)

Avoimelle adoptiolle olisi voitto, jos lapset huostaanotetaan mahdollisimman pieninä. Huostaanotto onkin huostaanottoklusterissa ja lapsikaupassa työskentelevien sosiaalirouvien etu.