Hyvämaineisella asuinalueella asuva, kehtaisitko ottaa perheeseen sekarotuista koiraa?

Tuntuu että kaikki naapurit kävelyttävät ylpeinä rotukoiriaan, mutta minä en löydä mieleistä rotua, mutta muutamista sekarotuisista pennuista olen pitänyt. Onko hölmöä ottaa sekarotuinen vaikka rotukoiran ottaminen ei ole rahasta kiinni? Näytelytkään minua ei kiinnosta.

Mitä syitä on valita rotu/sekarotuinen koira?

Minulla on sekä puhdasrotuinen että sekarotuinen koira. Molemmat ovat mukavia ja terveitä koiria. Kumpaakin kehtaan viedä ulos yhtä reippaasti. En ole ikinä edes ajatellut, että koiran olisi oltava puhdasrotuinen. Meidän koiran kasvattajan suureksi harmiksi en käy näyttelyissä, vaikka koira siellä pärjäisikin. Minulle koirat ovat perheenjäseniä, eivät egon jatke.

vaan otetaan vielä siihen hurja koira jota voi alistaa.

Itse asiassa aion ottaa seuraavaksi meille sekarotuisen, enkä ole edes ymmärtänyt hävetä asiaa :) Rotukoirien jalostuksesta olen nähnyt tarpeeksi.

eli koiran lopullista kokoa on hankala tietää etukäteen. Toinen on luonne.

Vähän sama kuin kysyisit: "Rikas ämmä, kehtaatko mennä ulos ovesta lukihäiriöisen lapsesi kanssa?"



Siis MISSÄ hyvämaineisella alueella ollaan noin hysteerisiä julkisivusta? Oman kokemukseni mukaan monia vakaavaraisia ei oikeasti ollenkaan kiinnosta, miltä heidän valintansa näyttävät ulospäin, vaan tuollaista "me ajetaan sillä ja sillä merkillä, meidän koira on sen ja sen rotuinen" -meininkiä on lähinnä keskituloisten pätemisen tarvetta potevien pyrkyreiden keskuudessa.



Toki "rikkailla" alueilla näkyy paljon rotukoiria. Mutta tämä johtunee siitä, että hyvätuloisilla ihmisllä on varaa koiraharrastaa. Näyttelytoiminta koulutuksineen, matkoineen ja trimmauksineen ei ole ihan halpa harrastus. Mitään arvolatausta näihin rotukoiriin tuskin kuitenkaan liittyy siinä mielessä, että jos koira otetaan puhtaasti seuraksi, ei näyttelykoiraksi, se voi tietysti olla jotain muutakin kuin rotukoira. - Juurihan otsikoitiin tutkimuksetkin, joiden mukaan sekaroituiset ovat terveempiä.



Itse en ole koiraihminen, mutta asumme arvoalueella ja meillä on sekarotuinen kissa, jonka haimme HESY:stä. Hyvä ystäväni asuu myös sekaroitusen koiransa kanssa Helsingin kalleimpia neliöitä. Ihan tosi, ei ketään kiinnosta, minkä merkkinen hurtta teillä on!

alueella- täällä on paljon koiria, ehkä n.1/3 sekarotuisia. Tuo on itsetuntokysymys- aika heikosti on asiat jos koirankin täytyy pönkittää statusta. Nousukkaat ja huonoitsetuntoiset kaipaa jotain "hienoa", itseään arvostavalle ihmiselle kelpaa tavallinen, esim koira, jossa statusta tärkeämpää on kiintymys, koiran luonne yms oikeesti hienot asiat. Ja tämä asia näkyy!!! Tietysti rotukoirassa on sitten enemmän mahdollisuuksia harrastaa. Mä katson koirissa aina paitsi sitä onko ne mun mielestä komeita/söpöjä, myös koiran ja omistajan vuorovaikutusta. koska se kertoo ihmisestä ja paljon.

käytökseen kuin rotuun? Näin ainakin kuvittelen.

Ei ole provo. Mies sanoi ettei hän kehtaa kävelyttää täällä mitään sekarotuista piskiä :(. Ja luonne on tosiaan tärkeä, samoin liikunnan tarve ja turkin hoitoon menevä aika yms. Olen löytänyt muutamia sekarotuisia koiria joissa olevat rodut olisi juuri sellaisia mistä olen pitänyt ja ulkonäkökin syötävän suloinen. Eikö sekarotuisten sanota olevan terveempiäkin?



ap

vaan sekarotuisen kodittoman tai suhteellisen alkukantaista rotua olevan koiran. Sekarotuistenkin kanssa on oltava tarkkana, ettei osta pentutehtailijalta.

Meidän naapurilla on mopsi, joka kärsii hengitysvaikeuksista rakenteensa takia. Itse en sellaista koiraa olisi kehdannut ottaa...

Noh moni kakku päältä kaunis. Älä ota koiraa ollenkaa, se ei ole egon jatke.

alueella :D Ei täällä kukaan kyttää mitä naapuri lenkittää, tosin täällä meillä ei asuta millään postimerkkitonteilla, eli en edes tiedä onko pikkasen kauempana asuvalla edes koiraa,saati minkä rotusta.



Ja periytyy ne rotu-ominaisuudet sekarotuseenki, riippuu siis mitä rotuja sillä on perimässä.

ja muuttakaa pois jos itsevarmuus ei hienostoa kestä. Nimimerkki Westendin rantatien sekarotuinen