Lue keskustelun säännöt.
Miksi pitää olettaa, että vanhus tarvitsee rollaattoria tai pyörätuolia??
04.11.2011 |
Minulla on vielä elossa kolme isovanhempaa, 15 vuotta sitten vielä neljäs isovanhempi ja kaksi isoisovanhempaa. Nämä kolme kuollutta kuolivat 72-96v iässä, eikä kukaan käyttänyt rollaattoria tai pyörätuolia. 72-vuotiaalla oli kävelykeppi, mutta liikkui ihan reippaasti itse ja ajoi autoakin.
Isovanhempani ovat nyt 80v, 84v ja 88v. Kaikki asuvat kotona ja ovat hyväkuntoisia. Nuorin (isoäiti) kävelee vähän kumarassa, mutta edelleen polkupyöräilee kylälle kauppaan - talvella menee potkukelkalla. 88v tekee edelleen vatsalihaksia joka aamu ja pelaa pingistä seniorikerhossa.
MInulla ei ole koskaan ollut raihnaista isovanhempaa. Muutkin sukulaiset ovat kuolleet suhteellisen hyvässä kunnossa ja kirkasjärkisinä.
En ymmärrä, miksi pitäisi pakottaa omia 60v vanhempia muuttamaan yksitasoiseen rollaattorikulkuiseen asuntoon.
Kommentit (31)
että asuu siinä KOKO LOPPUIKÄNSÄ. Vähän eri tilanne mielestäni, mutta toki sellaista voi olla hankala selittää ihmisille joiden sisälukutaito on puutteellinen.
maalta omakotitalosta. On nyt 62v ja ei kyllä varmaan voi asua siinä koko ikäänsä. Miten se nyt itsekkäästi voi kuvitellakaan, että sillä on oikeus asua tuollaisessa talossa yksin kun ei kuitenkaan pysty kuolemaan asti olemaan siinä. Joutuu kuitenkin muuttamaan kaupunkiin johonkin kunnan palvelutaloon tai rivariin niin vois kyllä vähän aiemmin jo varautua siihen, eikä jäädä asumaan isoon taloon kymmenen kilometrin päähän palveluista. Eihän se pysty ees autoakaan ajamaan vanhana. Myis senkin pois ja muuttaisi kaupunkiin rivariin valmiiksi odottamaan kuolemaa.
kun ei koskaan tiedä kuka sitä tarvitsee, niin JOS ostaa asuntoa 60 + vuotiaana sillä mielellä että aikoo asua siinä loppuikänsä niin onhan se hyvä miettiä liikkumista. Ja osahan ei käytä rollaattoria sisätiloissa, vaan ainoastaan ulkona. Moni joka ei tarvitse rollaattoria voi silti olla huono jaloistaan eli ainakin hissi olisi minusta hyvä olla olemassa. Joskus myös käy niin että hyväkuntoinen (fyysisesti ja henkisesti) vanhus esim. liukastuu eikä toivu.
Eli ei ole mikään pakko, mutta hyvähän se on miettiä näitä asioita eikä automaattisesti olettaa että jaksaa samalla tavalla kuin ennenkin ja etteivät esim. rappuset tule ikinä tuottamaan ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä suunnittele vanhuuttani. Enkä ole itse vielä hautaamassa edes anoppiani.
Elämässä on niin paljon muuttuvia tekijöitä, että ette millään pysty varautumaan kaikkeen. Kamalaa ajatella, että pitäisi elää elämä varautumalla koko ajan kaikkeen pahimpaan. Meillä on tosiaan se yksi elämä pelkästään. Nautitaan tästä päivästä mieluummin.
Mutta palstahan on täynnä ahdistuneita palstamammoja, jotka lappaa masennuslääkkeitä kourakaupalla naamaansa kun elämä on niin pelottavaa, eikä uskalleta elää kun ei tiedä, mitä huominen tuo tulleessan.
Mun appi oli lonkkaleikkauksessa ja sen jälkeen tarvi pyörätuolia vaikkei ole vielä kuin 65v. Mun mummo on liikkunut pyörätuolilla jo 10v vaikkei hänkään ole kuin 70v vasta. Mun toinen mummo tarvi myös pyörätuolia elämänsä loppuvaiheessa, oli tosin jo yli 80v. Mutta heidän asuntonsa vessaan hän ei enää päässyt, joten piti makuuhuoneeseen hankkia sellainen siirreltävä pytty. Oli hyvät tuoksut siellä :(
Mutta silti, eihän kenenkään TARVITSE varautua mihinkään jos ei halua ja kuvittelee itsensä kuolemattomaksi. Eikä sen toisen ketjun miniäkään ollut ketään pakottamassa ostamaan esteetöntä asuntoa, kunhan nyt oli maininnut asiasta. Kamalaahan se oli, eikö?!?
paikan laadukkaasta palvelutalosta. Näin minusta on parempi varautua tulevaisuuteen kuin jäädä kykkimään asuntoonsa ja odotella jos miniä joutaa auttamaan.
Fiksu mummi pistää rahaa sukanvarteen, eikä tuhlaa sitä kaikkea aikuisiin lapsiinsa, eikä lupaile heille perintöjä. Kun kunto menee huonoksi niin hups vain, palvelutaloon ja siellä maksaa ne palvelut, mitä tarvitsee.
Ei tarvitse miniän autella anoppiaan, eikä tarvitse edes käydä katsomassa koskaan vaan voi murjottaa loppuelämänsä rauhassa kun anoppi ei laittanut sellaista kotia, missä olisi voinut asua kuolemaan asti. Onhan se harmi kun näin menee perintö ohi suun kun anoppi tuhlaa rahat hyvään vanhuuteensa.
Mun appi oli lonkkaleikkauksessa ja sen jälkeen tarvi pyörätuolia vaikkei ole vielä kuin 65v. Mun mummo on liikkunut pyörätuolilla jo 10v vaikkei hänkään ole kuin 70v vasta. Mun toinen mummo tarvi myös pyörätuolia elämänsä loppuvaiheessa, oli tosin jo yli 80v. Mutta heidän asuntonsa vessaan hän ei enää päässyt, joten piti makuuhuoneeseen hankkia sellainen siirreltävä pytty. Oli hyvät tuoksut siellä :(
Mutta silti, eihän kenenkään TARVITSE varautua mihinkään jos ei halua ja kuvittelee itsensä kuolemattomaksi. Eikä sen toisen ketjun miniäkään ollut ketään pakottamassa ostamaan esteetöntä asuntoa, kunhan nyt oli maininnut asiasta. Kamalaahan se oli, eikö?!?
Tietenkään sun ei ole pakko pakottaa.
Se nyt vaan sattuu olemaan hitosti järkevämpää muuttaa vanhetessaan rollaattorikulkuiseen kämppään ajoissa, koska koskaan et tiedä iskeekö dementia (jonka jälkeen muuttaminen on melkeinpä mahdotonta kun ei enää esim. opi missä kohdassa se vessa sattuikaan olemaan) tai tuleeko fyysisiä vaivoja, joiden takia et sitten enää pärjää itsenäisesti omassa kodissasi vaan joudut laitoshoitoon (ja yksitasoisessa olisit vielä pärjännyt).
Tilastollisesti harva kuolee täysin toimintakykyisenä vanhuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
palvelutaloon vaan anopin pitää pyöriä yksin dementtisenä kotonaan:)
Kaikkea se rahanahneus teettää, ettei päästä anoppejaan edes laadukkaisiin palvelutaloihin kun pelkää, että perintö menee sinne.
Tietenkään sun ei ole pakko pakottaa.
Se nyt vaan sattuu olemaan hitosti järkevämpää muuttaa vanhetessaan rollaattorikulkuiseen kämppään ajoissa, koska koskaan et tiedä iskeekö dementia (jonka jälkeen muuttaminen on melkeinpä mahdotonta kun ei enää esim. opi missä kohdassa se vessa sattuikaan olemaan) tai tuleeko fyysisiä vaivoja, joiden takia et sitten enää pärjää itsenäisesti omassa kodissasi vaan joudut laitoshoitoon (ja yksitasoisessa olisit vielä pärjännyt).
Tilastollisesti harva kuolee täysin toimintakykyisenä vanhuuteen.
jo hatara. Muutto on iso homma ja voi olla iso shokki. Monet vanhukset jopa laskevat askeleensa ja tietävät kulkea kodissaan ihan sokkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka niillä olis pelkkää esteetöntä huonetta se koti:)
Kyllä siinä vaiheessa mummot on jo viety dementiakotiin jos ei ole uskaltanut tuhlata rahojaan ja lähteä palvelutaloon asumaan.
Jonkin verran on tullut joskus kotihoidossa työskenneltyä:)
jo hatara. Muutto on iso homma ja voi olla iso shokki. Monet vanhukset jopa laskevat askeleensa ja tietävät kulkea kodissaan ihan sokkona.
Sitten, kun oli jo pakko, niin ei enää päässyt. Sairaalaan oli taas liian hyväkuntoinen.
Pärjäsi kaikesta huolimatta yksin, mutta meille muille se oli aikamoisen rasittavaa aikaa. Huolehtimista ja auttamista.
T. vanhankoidissa työskennellyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellista elämästä ja kuolemasta vieraantumista. Ihan jokainen meistä vanhenee ja kuolee. Ei se ole vaihtoehto, vaan fakta, jolta ei voi välttyä tahdonvoimalla.
Näitä mummoja on nähty, jotka eivät voi tunnustaa tarvitsevansa rollaattoria. Makaavat jo sängyn pohjalla liikuntakyvyttöminä, mutta heristelevät keppiä, jos joku uskaltaa väittää, että tarvitsisivat muuta apuvälinettä.
Ongelman ydinhän on siinä, että niin monet meistä eivät enää PYSTY muuttamaan paremmin tarpeisiinsa sopivaan asuntoon siinä vaiheessa, kun TARVITSEVAT sitä. Muutokset on tehtävä jo paljon sitä ennen. Ei ole lainkaan liioiteltua ottaa myöhäisvanhuutta huomioon jo ennen eläkeikää.
Mutta ei, kun mieluummin ajetaan laput silmillä suoraan rotkoon.
Sillä pääsee jo aika pitkälle...