Musta tuntuu usein että pärjäisin kavereiden vauvojen kanssa

mutta en silti kuvittele, etteikö tilanne olisi eri, jos lapset olisivat omiani tai jatkuvasti hoidossani.

Sinä olet ulkopuolisena rauhallisempi noissa tilanteissa ja lapsi vaistoaa sen. Oma äiti saattaa olla väsynyt, stressaantunut ja epävarma ja se heijastuu lapsen käytökseen. Kierteenomaisesti äiti hermostuu lisää, kun lapsi hermostuu ja "temppuilee" jne.

Olet ehkä varmempi ja rauhallisempi ihminen ja ehkä jopa autuaasti unohtanut esikoisen kohdalla tapahtuneet ongelmatilanteet. Monasti kokemus tuo varmuutta ja tilanteet sujuvat. Elämäntilantteesi on ollut ehkä erilainen kuin kavereillasi, olet saanut levätä tarpeeksi+ monta muuta voimia-antavaa asiaa ja siksi olet pärjännyt paremmin. Ja lapsetkin ovat yksilöitä, samoin heidän tapansa reagoida ulkomaailmaan

jonka äitiyttä nyt kyseenalaistat.

paremmin kuin kaverit itse. :D Mutta minä koen noi vastaavat tilanteet niin, että äidillä vaan alkaa olla mitta täysi, ja minä siinä yleisönä hermostutan häntä vielä lisää. Itse ainakin hermostun, jos on pitänyt rauhoitella lasta ja samalla rupatella vieraan kanssa. Liian monta asiaa mihin keskittyä.



Lisäksi omat lapseni ovat saaneet rauhassa joskus parkuakin jos ovat sillä päällä. En mä ole siitä stressannut, kun tiedän että lapsella ei oikeasti ole hätä, ovat vaan kiukkuisia. Totta kai, kun olen itse rauhallinen, lapsikin rauhoittuu kun näkee ettei tästä nyt mitään tullutkaan. Tiedän että on äitejä jotka ei vaan kestä sitä parkua, ja minusta se on vaan hyvä asia. Yleensähän heillä on lapseen muuten tosi hyvät välit, vaikka ottaisivatkin yhteen ja lapsi protestoisi usein.

kuin edellisetkin vastaajat. Helppohan sitä on rauhoittaa parkuva vauva silloin, kun tietää että sitä ei tarvitse kuunnella 24/7 ja voi aina lähteä pois.



itse olen hoitanut kaverin koliikkivauvaa yön, että äiti saa nukkua. ei se kirkuminen silloin ahdistanut ollenkaan, toisin kuin oman koliikkivauvan kanssa.

kai se vauvakin vähän hämmästyy kun on vieras ihminen pitelemässä. Melko omahyväiseltä kuulostat. Itse olen saanut kyllä omat lapseni rauhallisiksi ongelmitta mutta en todellakaan lähde retostelemaan "paremmalla äitiydellä" muitten lapsien suhteen. Lapsikin, vauva tai vanhempi lapsi, purkaa pahaa oloaan ja muita tunteita juurikin sille kaikkein rakkaimmalle ja läheisimmälle ihmiselle - jota sinä et todellakaan ole jonkun muun vauvalle. Ja totta, kukapa sitä väsyneenä jaksaa 24/7 olla niin tyyni kuin sinä ilmestyttyäsi paikalle piipahtamaan. Mutta näinhän se on tässä kulttuurissa aina ollut että parhaita kasvattajia ovat ne jotka eivät itse lasta kasvata tai jopa ne joilla ei ole lapsia ollenkaan.

että lapset ovat erilaisia?



Jos sinun lapsesi ovat olleet helppoja ja pehmeämpiluonteisia, niin et voi olettaa että kaikki lapset olisivat.



Nooh, ehkäpä senkin vielä opit :)

kaveri, joka on mielestään erinomainen äiti ja osaa hoitaa muiden vauvat paremmin. Huoh.



Vauva on vaan hämmästynyt, kun vieras henkilö ottaa syliin. Ja tätä hämmästystä ja hiljentymistä kestää yleensä vain ihan vähän aikaa.



Kyllä munkin kaverillä meni sitten pasmat sekaisin, kun ei kaikesta yrittämisestä huolimatta saanut oikeasti mun vauvaa nukkumaan sängyssä makuultaan (myöhemmin todettiin refluksi, siihen asti olin vain ylireagoiva hysteerikkoaäiti)

yhteystietos, pääset vaikka heti rauhoittelemaan meidän vatsavaivaista vauvaa. Syöttää et tosin saa.

kaveri, joka on mielestään erinomainen äiti ja osaa hoitaa muiden vauvat paremmin. Huoh.

Vauva on vaan hämmästynyt, kun vieras henkilö ottaa syliin. Ja tätä hämmästystä ja hiljentymistä kestää yleensä vain ihan vähän aikaa.

Kyllä munkin kaverillä meni sitten pasmat sekaisin, kun ei kaikesta yrittämisestä huolimatta saanut oikeasti mun vauvaa nukkumaan sängyssä makuultaan (myöhemmin todettiin refluksi, siihen asti olin vain ylireagoiva hysteerikkoaäiti)

Mullakin on lapseton kaveri joka "tietää" kaiken vauvoista. Ilmoitti mulle, että kaikki vauvat nukahtavat yksin sänkyynsä, kun ne vain sinne laittaa. Menetti sitten täysin hermonsa, kun ei saanut mun allergikko- ja refluksivauvaa sekunnissa nukahtamaan. Pitää sanoa, että olin hiljaa mielessäni vahingoniloinen.

Itse olen taatusti omien lasteni paras rauhoittaja, syöttäjä, nukuttaja jne. Siltikään nämä asiat eivät ole meillä aina ongelmattomia. Jos tulisit,Ap, meille, ei vauvani suostuisi vapaaehtoisesti syliisi pitkään aikaan. Olitpa miten ihana ja taitava tahansa. Jos vauva olisi jotenkin hermostunut, se saattaisi liittyä siihen, että hän vaistoaisi sinun aiheuttamasi ärtymyksen minussa. Nimittäin huomaisin varmasti, jos näyttäisit katselevan toimiani nenänvarttasi pitkin.



Kolme poikaani ovat olleet ujoja ja erittäin kiinni minussa. Kaksi on jo kasvanut rohkeaksi ja erittäin pärjääväksi. Kaikki rakastavat minua kuin hullu puuroa. Kukaan ei voisi todella tulla väliimme. Ja minä ymmärrän heitä parhaiten maailmassa. Isä on myös heille läheinen.