♣♣♣ SYYS04 Tiistai-Böö! ♣♣♣

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=5563379&p=1&tmode=1&smode…



Menin nukkumaan klo 23, katsoin kelloa vielä 00.30 ja päätin häipyä alakertaan. Pikkurinsessa nukkui levottomasti, joten alakerrassa sain noin 6h unta ennen, kun aamu taas koitti.



Tänään on taas ärsyttävä päivä, kun on esikoisen puheterapia klo 13-14. Pikkurinsessa tulee mukaan, mutta toi on ihan uniaika jo. Ei ole kiva, jos nukahtaa matkalla kotiin. En vaan jaksa aina ruinata lapsenvahteja, kun sitä tarvetta on muutenkin ihan liikaa.



T: Ynis

Ensin valitusta: tytöllä alkoi eilen nuha, viime viikolla ääni oli jo käheä ja yöt levottomia. Soitin allergiasairaalaan ja sovittiin, että jätetään maito pois. Mistä hitosta tietää johtuuko nämä oireet maidosta vai onko vaan sattumaa? Kukaan muu perheestä ei ole kipeenä ja esto-ab menossa, joten epäilyttää. No, nyt sitten katotaan mitä tapahtuu ja kun tyttö on terve otetaan taas maito mukaan. Kyllä tämä varmaan josksu selviää. Onkin ollut ihana kuukausi kun tyttö on ollut terve.





Lila: Kuura Orvokki on suloinen nimi. Meillä mies ei hyväksynyt edes Helmi -nimeä ;)



SaanaM, ihania nimiehdotuksia. Teillä onkin lapsilla ihanat nimet.



Tealle vauvaonnea ja onneksi noita hurjia työpäiviä ei ole kovin usein.



Olen kuulemma ollut viime aikoinea hyvä vaimo. Miksi? Mies ei ole tehnyt pitkää päivää, olen harrastanut liikuntaa joka päivä ja kävin eilen kampaajalla. Tänään mennään miehen kanssa Ikean, lapset jää hoitoon. Siinä on monta syytä olla onnellinen :)



Meillä tuoksuu Davidoff, kun poika löysi sinisen vesipullon :))



Yhtä hymyä näyttää olevan tämä viesti...



Onnellista päivää kaikille.

Väsymyksestä on ollut puhetta viime aikoina ja itsekin olen sitä mietiskellyt, kun hyvin usein suustani pääsee lausahdus: ¿Mua väsyttää.¿ Onhan se tietty hyvä että lapsella on sitten terapiassa jotain kerrottavaa, mutta¿.

Seuraavaa olen pohtinut tai itsessäni havainnut.



Ajattelen, muiden luomien hienojen teorioiden pohjalta, että ihmisellä on kolme toiminnan aluetta, itsestä huolehtiminen, työ ja leikki/vapaa-aika. Näiden pitäisi siis olla hyvässä tasapainossa, jotta ihminen voi hyvin.



Tällä hetkellä pääasiallinen työni on lapsen hoitaminen ja kodin kunnossapito. Kun hoidan Mottia, on minulla alitajuinen oletukseni siitä, että¿ toiminnallani hän on iloinen ja tyytyväinen lapsi. Mutta yllätys, yllätys, näin ei aina ole. Motti käy läpi omia kasvukipujaan eikä silloin äidin tahdon noudattaminen ole edes tarpeellista, se hänelle suotakoon. Kun kuitenkin jokainen haluaa työnsä tulokseksi jotain positiivista ja niin usein kun lapsi sen minulle useita kertoja päivässä suo, väsyn silti kovin toisinaan.

Miksi?

Siksi että välillä toivon saavani aikaan jotain konkreettista, joka pysyy kunnossa edes hetkisen. Yhdessä Motin kanssa siivous, pyykkien laitto ym. tapahtuu kyllä, mutta samaan aikaan tapahtuu jotain muutakin ja lopulta äiti parka alkaa olla turhautunut. Silloin pienestä päästäni nousee pyyntö, että edes joskus saisin tehdä jotain rauhassa, loppuun asti. Konkreettinen toive voi olla vaikka se saunan siivous tai vaatekaapin järjestäminen. Minun toimintani ei kuitenkaan tuota taloudellisesti, toisaalta ei voi väheksyä sitä mielihyvän tunnetta koko perheelle, minkä siisti koti tuo tullessaan. Tietenkin minun toiminnan tarve siirtyy miehen työn edessä, mikä tuottaa taloudellisesti. En silti voi aina olla turhautumatta, jolloin mies tuntee olevansa jotenkin riittämätön ja ihmettelee, etteikö hän saisi tehdä töitä ollenkaan.



On myös sellaisia päiviä, että pelkkä itsestä ja Motista huolehtiminen riittää, mutta töihin kaipaan niinä hetkinä, kun haluaisin kuulla että olen jossakin hyvä.



Äitiyden myötä olen toisinaan viskannut omat tarpeeni vapaa-ajasta romukoppaan. Olen loistava keksimään tekosyitä siitä, miksi esim. kahdeksan aikaan illalla ei voi enää urheille. Nyt olen kuitenkin ottanut itseäni niskasta kiinni ja lähtenyt. Tuntuu paljon paremmalle tämä säännöllinen irtautuminen kodista. Lilaa lainaten, lenkki päivässä toimii minulle sen pulloharjan tavoin korvienvälissä. Eihän se kokonaan väsymystä vie, mutta on kivempi olla pää selkeänä ja fyysisesti väsyneenä.



Tällä hetkellä kuitenkin uskon, että paras asia meidän perheelle on se, että olen kotona. Välillä vain harmittaa, kun tekemäni asiat tuntuvat niin näkymättömille esim. miehelle, varsinkin kun itse kaipaa sitä konkreettista huomiota vähän turhankin paljon. Välillä meillä käydäänkin väittelyä siitä, tietääkö mies millaista kotona olo lopulta onkaan. Mielestäni sitä ei voi tietää aivan kokematta ja myönnän ehkä turhankin paljon muistuttavani häntä siitä, että ne asiat mitä teen nyt päivisin, ovat sitten töihin mennessä vastassa iltaisin.



Tällä hetkellä olen kuitenkin muuten yrittänyt olla kiistelemättä väsymyksestä ja sen määrästä. Positiivinen ajattelu on kyllä toiminut ja parisuhde voi myös hyvin. Ollaan kumpikin joustettu ja se näkyy myös arjen sujumisessa. Tämä aamukin aloitettiin aikaisin kynttilöiden valossa aamupalalla, suosittelen.



Paljon olen pohtinut myös sitä, että tunnen jaksavani tätä kotona oloa jotenkin huonommin kuin moni muu ja ollaan myös mietitty, olemmeko jotenkin huonommin jaksavia vanhempia verrattuna kaveripiiriimme, kun toinen lapsi ei ole edes haaveissa. Mies jopa totesi kerran, kun mietin että tuleeko sitä vauvakuumetta enää koskaan, että ehkä Motissa on meille sitten lasta tarpeeksi. Joskus vaan tuntuu että meitä katsotaan kovin pitkään, kun puhumme tuollaisia ääneen ja on ärsyttävää vastata ikuisiin vauva-uteluihin. Varsinkin vauva-palstalla näkee ihmeen paljon sellaista jaksamisen vertausta.



Rakas ja viisas siskoni totesi kuitenkin tuohon että ei ole ollenkaan huono asia haluta elämältä myös muita asioita kuin lapsia ja jokainen tekee tavallaan. Kun ei voi tietää toisen ajatusmaailmaan ja jaksamisen resursseja, on siitä huonommuuden tunteminen aivan turhaa.





Jaksamisen eväitä väsymyksen estoon kaikille teille arjessa kamppailevat, surun kanssa kulkevat, töissä ahertajat, remontin ja rakentamisen kanssa pähkäilijät ja muuton sekä pakkauksen kanssa taistelevat.





Aavis ja Motti



PS: Mielestäni myös Lila sulla oli hyvä nimiehdotus. Meidän tytöstä olisi tullut Aava-Liina:)

Ynksy oli löytänyt hienot kuviot aloitukseen.



Mitäs meillä? Hoitelin lapset taas eilisen päivän yksin. Onneksi, onneksi Kukkanen nukahti seitsemältä ja nukkui aamukahdeksaan. Poikanenkin nukahti säälliseen aikaan ja ehdin lueskella lehtiä ja maata sohvalla.



Kaverini oli synnyttänyt pojan sunnuntaina. Suloista. Pääsen nuuhkimaan vauvan tuoksua.



YöG: Yl. terällinen yöpuku, laitan peittoa jos havahdun. En kyllä ressaa siitä, koska ajattelen, että Kukkanen ei viihdy peiton kanssa kun potkii sen pois. Käännän Kukkasen yleensä ympäri, jos neiti on pää kohti varpaita.



Kukkuu

Näin lukee puhelimessa, kun laitan sen äänettömälle. Ja nyt siinä siis lukee niin.



Kuten arvata saattoi, tänään ei nukuttu kasiin, eikä seiskaan vaan kuuteen. Taisi havahtua miehen kellonsoittoon. Yleensähän tähän asti Onni on raivonnut jos olen nostanut viereen. Nyt meinasi jo nukahtaa mutta sitten valpastui. Eli heräsi kesken unien. Mentiin kaverin kanssa ulos sitten yli tunniksi ja nyt Onni nukkuu.



Voi Aavis, kirjoittelit viisaita. Aamiainen aikaisin kynttilän valossa kuulostaa hienolta. Ihanaa, että toiset jaksaa... Minä myönnän suoraan, että tällä hetkellä en jaksa tehdä mitään ylimääräistä pientäkään parisuhteen eteen. Ensin pitäs vaan alkaa puhuun, siitä pitäs meillä lähteä. Tässä nyt vaan taas ollaan ja käydään vuoroin töissä kummatkin.



Sanoista on ollut puhe ja nyt on pakko kertoa. Onni sanoo kukkuu ja sehän on ihan oikea sana, jopa nimi;) Huulet tötteröllä hokee sitä ja kurkkii mua. Aikasta suloista.



Voihan stressi. Isänpäiväkin tulossa. Mitäs sitä keksii..? Pitäs ainakin muistaa omalle isälle kortti laittaa. Kai sitä miehellekin jotain pitää. Vai pitääkö? Kakun jos tekee niin on siinä vähän liikaa kahdelle syötävää.



Mua väsyttää, yllättäin. Onneksi vapaa ilta, pääsee ajoissa nukkumaan, toivottavasti.



T-P

Onko iäsinpäivälahjaideoita?????



KOrtit tuli tehtyäaamulla seurakunnan kerhossa papalle,isille,isopapalle, äiti pääsi askartelemaan ja Vilho ekaa krtaa kerhoilemaan. POju suosutui jopa syömään kerhoilun päälle ja nukahti kotimatkalla,kipii.......

Taaperon kanssa elämä on ihanaa, ja kotonaolo kanssa. ei sillä etteikö väliin väsyttäis,hienosti jarehellisesti Aavis kirjoitit aiheesta.



miehen sisko sai toissapäivänä ihastuttavan tyttösen,ja ajatelkaa.mies ajoi lahteen 100 km sitä katsomaan eilen(no,palautti samalla peräkärryn,se oli reissun pääasiallinen syy kuulemma).totesi että oli vauveli ihan käsittämättömän pieni (V oli syntyessään 100g kevyempi). saattaa mies olla lämpiämässä pikkuhiljaa. heh,ollaan jo ajoittain luovuttu ehkäisystä..... tästäpä aasinsilta...tealle edeleen peukutteluja.



T-P ja T@hti! Suunnittelen tuloa kokkolaan V:n kanssa lähiaikoina,ehkä ensi viikolla. Mun vahemmat on muuttaneet sinne Kannuksesta. Tapaaminen vihdoin?



pah,terassilta kuuluu ininää,moro taas



tiivii

Jee, tule vaan ihmeessä! Ens viikko olis ihan hyvä, seuraavakin. Ens viikolla ei ole töitä sekoittamassa kuvioita arkena, seuraavallakin vasta loppu viikosta. Olispa kiva nähdä!!! Tai no ens tiistaina on ihopolille meno Onnin kanssa, ei muuta pakollista.



T-P

Huono yö, huono aamupäivä... Nyt viimein sain Typyn rauhoittumaan unille. Yöllä herättiin ainakin neljä kertaa, mutta syystä ei tietoa. Typy ei ole edes tautinen. Ehkäpä vaan pahoja unia tai masukipua.... arvaillaan.



Aamulla Pikku-Touho veti hurjannäköiset lipat, oikein Aku Ankka-voltin, mutta selvisi ilmeisesti pahemmitta kolhuitta. Pelästyttiin kyllä kummatkin kauhiasti, mutta rauhallisesti otin syliin parkumaan enkä näyttänyt miten pahasti itse pelästyin.



Päivällinen tällä kertaa uunissa hautumassa. Koitetaan selviytyä iltapäiväkävelylle, jos vaan aurinko armollisena näyttäytyy vielä unien jälkeen.



Lila: Kuura olisi tosi hyvä. Onhan sulla joku hetki vielä käytettävissä miehen käännytykseen :-)



Omaa aikaa!!! Jos vaikka keittäis kahvit ja lukis lehden, yllätysyllätys.



Keilin & Typy

ollrait,alan suunnitella ens viikkoa, täytyy miettiä mikä päivä tultais,olaan joka tapauksessa useampi päivä,niin eiköhän ehditä tavata.muita mukaan tapaamiseen?

Hohhoijaa. Miten voi näin väsyttää vaikka viikonloppuna sain nukkua pitkään? Ehkä se moodi jäi päälle enkä enää suoriudu arkiaamuista. Tai sitten pitäisi suoriutua illalla ajoissa nukkumaan ja Lillin pitäisi olla yöt huutamatta. En tiedä miten mies jaksaa, kun tekee työpäivän päälle illat remonttia kymmeneen asti, tulee kotiin, viettää aikaa minun kanssani remontin seuraavaa vaihetta suunnitelleen, puolenyön aikaan nukkumaan, herää yöllä kun Lilli karjuu, ja aamulla ennen kuutta soi taas kello ja joutuu lähtemään töihin... Joten minun ei pitäisi valittaa mitään, miehellä on paljon kurjempaa eikä hän valita yhtään.



Aavis, kirjoitit viisaita sanoja.



NukkuGee: Lilli nukkuu lyhythihaisessa ja lyhytlahkeisessa unihaalarissa ilman peittoa (potkii sen pois). Meillä on yläkerrassa tosi lämmin, 23-25 astetta, puuh. Uudessa kodissa on viileämpi, joten luultavasti vaatetta lisätään yöksikin. En ikinä pitele Lilliä yöllä etten vaan vahingossa herättäisi. Lillihän ei ole ikinä viihtynyt perhepedissä (vaikka minä viihtyisin) joten Lilli nukkuu omassa sängyssään, meidän sängyn vieressä. Remontin valmistuttua (ehkä joskus kesällä...) Lilli saa oman huoneen uudessa kodissa.



Tänään olen käynyt seurakunnan perhekerhossa, saattanut ja hakenut pojat, käyttänyt heitä parturissa, pakannut häkkivarastosta tavaraa auton täyteen (kolme laatikkoa jäi vielä, sitten uusi asukas saa tuoda sinne omia tavaroitaan). Jos vaikka nyt ehtisi lukemaan lehden.



Lemppari, Pönksylle ilmeisesti teki putket ihan hyvää, kun on nyt ollut terveenä? Oletko ollut tyytyväinen putkiin? PiLe, et varmaan ole ajatellut käyttää tyttöä uimassa Levillä? Minä mietin, josko ostaisin sellaisen pannan ja silikonit korviin niin pääsisi uimaan siellä. Taitaa kuitenkin olla varmempi viedä tyttö tenavatokkaan siksi aikaa ja käydä vain pojan kanssa uimassa. *miettii*



T. Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Mun järkevä on muutenkin sohvalla makoilua:) Enkä edes muista mitä piti kirjuutella, joten



BÖÖ○○○



T: Ynis♥

Ihanaa lukea, että sohvalla makoilu on Järkevää. Komeat aplodit kiitokseksi :-)



Keilin & Typy

Velipoika ok,toipuu leikkauksesta.

Kaikki hyvin!Onneksi!!

Kaksi niska nikamaa leikattiin,tai siis sinne väliin laitettiin joku " hylsy" ,ne oli murtunut.



Ja me saatiin jättestor pankkilaina eli muutto ois uuteen kotiin helmikuussa!!Ihan ihqu ihana asunto,eilen taas käytiin kattoo.



Pelkkää omaa napaa shorry,koulutehtävät kutsuu

On ollut vähän huonolla mallilla tuo keskittyminen.



ramika

ja hilma tuo ihanainen :)

Pää takussa. (Siis ajatukset, no kyllä hiuksetkin aika usein, kun Pekka niitä nykkii).



Ankkikselle piti sanoa, että ihan hyvä ihdea kirjoittaa ruotsiksi ja " herätellä" meitä muita. Mun puolsta saat kyllä kirjoittaa josku muulloinkin. Tavalliset jutut luulisin ymmärtäväni, mutta tuottamispuolen kanssa tökkisikin sitte pahemman kerran.



YökkäriG: Pekalla päällä mitä sattuu olemaan puhtaana. Usein terätön kokohaalari, mutta joskus potkarit ja pitkähih paita tai kaksiosainen sasu ja housuvaippa. Laitan nukuttaessa peiton päälle ja silloin, kun itse menen nukkumaan, mutta ne nää yöllä. Pinniksessä en myöskään ylensä korjaile asentoa. Meidän sängyssä pitää varoa putoamista (jos on mönkinyt jalkopäähän) + muuta populaa.



Tiivii. Vai että Kokkolassa asuvat. Ei taideta ens viikolla päästä, mutta en toisaalta osaa luvata muutakaan parempaa aikaa. Jotenkin ihmeellisesti meidän kalenteriin on ruennu ilmaantumaan menemisiä. Kylläkin ihan mukavia sellaisia. Ti on esikoisen 5v kerho ja ke äiti-lapsikerho (joka taas on keskimmäiselle tärkeä). To tullaan sattumalta " työporukalla" (mähän en töissä oo) elokuviin ja syömään Kokkolaan. Ja nyt pyhänä on muun isänpäivähässäkän lisäks kirkkoon meno, kun kerholaiset avustaa. Joten ei taida mun voimavarat riittää siihen, että pakkaisin koko poppoon autoon ja ajelisin 80km suuntaansa. Harmi :(

Mutta pitäkää hyvä tapaaminen T-P:n kanssa ja eihän sitä tiedä, vaikka joskus toiste pääsisinkin.



Aavikselle piti kommentoida jotain, mutta en tiedä, osaanko asetella sanojani. Eka vuosi ekan lapsen kanssa on varmaan useimmille aika rankka ja teillä vielä on ollu lisänä Motin allergiat ja muutakin hässäkkää. Ajan myötä mieli voi kuitenkin hyvinkin muuttua. Tai sitten ei. Jokainen perhe tekee valinnat niin kuin itse parhaaksi näkee, olkoot muut mitä mieltä tahansa. Ja milloinpa esim. lapsiluku ois muitten mielestä " oikea" . Aina löytyy sanomista puoleen tai toiseen.



Tea. Harmi, ettei tärppi käynyt. Jospa tällä kerralla sitten.



Mulla ei oo kuukautiset vielä alannu ja kovasti väsyttää. Mutta toisaalta mulla ei ees ollu mitään selviä ovulaatiotuntemuksia tässä kierrossa, joten...



Pekka on jo paljon paremmassa kunnossa. Kävelee kuin mikäkin pikkuisäntä kädet housunkauluksessa ja naurelee. Mutta tahtonsa ilmaisee karjumalla.



Toivottavasti mitään kovin olennaista ei unohtunu.



Jaksamisia!



T@hti



ps. Mies osti jo itelleen isänpäivälahjan ja lisäksi lapset tekee kortit + annetaan runokirja " Olet minulle rakas" . Appiukolle ostetaan miehen veljien kanssa yhdessä puukko ja mun isälle siskoni hommasi meiltä yhteisenä liput Vesa-Matti Loirin konserttiin ja paitapuseron.

Hyvä, että veljesi on paranemassa.



Onnea asuntokaupoista!

..tänään sille tuli stoppi. :-( En enää pysty osastotyöhön tämän asukkini kanssa, alkoi verenpaineet laskea liikaa ja silmissä mustua ja juupelin kovat liitoskivut tuli päälle. Peruin osastovuoroni ja menen vain hoitamaan poliklinikkavuoroni, joita on vain muutama sopivin väliajoin. Poliklinikan kevyessä työssä pärjään kyllä, en osaston tappotahtiraadannassa. Pomo otti asian ihanasti, onneksi, ja lomittajakin järjestyi. Oltaisiin kyllä tarvittu rahat tuosta keikastani. Mieshän on nyt vielä työttömänä hetken ja kun juuri jäi työttömäksi niin liitolta kestää jonkin aikaa korvausten tulo. Onneksi tulee veronpalautukset. Olin suunnitellut ne rahat sisustukseen ja puutarhaan yms. mutta nyt ne menevät elämiseen. Tylsää!



Tiiville ja Ramikalle onnittelut pankin talonmiehiksi pääsystä! Tervetuloa pitkäaikaiseen pestiin! :-D



Mimmu, herne nenässä olisi täälläkin jos joutuisin " työleskeksi" . Tiedän että jotkut vaimot hoitavat pesueensa ja mies toisellla paikkakunnalla työnsä, mutta sellainen järjestely ei sopisi minulle. Hatunnosto niille joille se sopii!



Ayap, mukavaa kun saitte " laatuaikaa" . *Haaveilee*



Jatu, kait sinulla on numeronäyttö? Kuka käskee vastata puhelimeen jos se soi huonolla hetkellä? Tunnustan, en vastaa aina puhelimeen silloin kun tiedän että luurissa menee aikaa n.1h.. Soitan myöhemmin takaisin minulle sopivampaan aikaan. ;-)



Tea, mielessä on useasti ollut että onkohan teillä tärpännyt... Harmi ettei vielä niin käynyt. Täällä peukutan, niin varpaillA kuin peukuillakin ja toivon kovasti raskautumissäteitä sinnepäin! ---*----**----***---->



Saamuskalle kiitos nimiehdotuksista (panen korvan taa..) ja mukavaa ettei se Kuura Orkidea ollut muidenkaan mielestä ihan seko ajatus! :-)



Aavis, fiksuja olet taas miettinyt. Itsekin kaipaan aikaa jolloin sai aloittaa jonkin projektin kotona ja jatkaa sen kertaakaan keskeytymättä loppuun saakka... Joskus vielä kaipaamme aikaa jolloin pienet pulleat kädet sekasivat Kaikki Touhumme.. T@hti jo kiteyttikin myös minun mietteeni tuosta lapsiluvusta.



Sinin yög. Olen nukkunut heti kotiin tultuani omassa sängyssä, omassa huoneessa. Äiti pukee minulle kokopotkuhousuyöppärit, joissa ei ole teriä. Äiti yrittää pitää minulla äitiyspakkauksen peittoa, mutta minä tykkään potkia sen samantien pois päältäni. Kummallista kuka nöille äideille sanoo että peitto päällä on nukuttava?? Yön nukun kotona sikeästi joskus herään noin. klo 5 etsimään tuttiani, tutin löytämiseen tarvitsen usein vanhempieni apua. Nukahdan tyytyväisesti kunhan sen tutin minulle löytävät. Yökyläillessä valvon yleensä klo 2-4. Ei kait sitä kylään nukkumaan mennä! T. Sini



Taas tuli romaanin tynkää! Jätän tilaa muillekin!



Lila75

saapa nähdä, nukkuuko t.... pullollinen maitoa ja omaan sänkyyn, pientä jutustelua vielä kuuluu, mutta toiv kohta hiljenee. meillä oli super-loistava yö viime yönä, 12 tuntia yhteen putkeen ilman mitään herätyksiä. mutta en kehu, ettei vain kostaudu ensi yönä.



Saamuska oli kyllä eilen illalla keksinyt ihquja nimiä vauvelille. Lila: Kuura nimi on aivan ihana, meilläkään mies ei lämpene millekään noin " erikoiselle" , hänen mielestään esimerkiksi Helmi, Siiri, Kerttu eivät sovi vauvalle, vaikka minä voisin laittaa vaikka joka ikisen nimen omalle lapselleni, jos se olisi vain tyttö :) ja Lilalle vielä sen verran, että otahan töissä rauhallisesti, sinun jaksaminen sekä vauvan hyvinvointi on nyt tärkeintä!!!



mitä muuta, jotain piti kommentoida... miehen kanssa nyt jonkinlainen aselepo menossa eli suomeksi tarkoitettuna hänen työasiastaan ei puhuta, niin ongelmaa ei ole. nooh, olen varmaan nalkuttanut muutaman päivän ajan niin paljon, että antaahan sulatella välillä.



tänään sain nukkua 2 tuntia päiväunia, ihanaa oli. saas nähdä riittääkö yölle unta. mutta nyt iltateen keittoon ja leivän syöntiin.



pupu-unia kaikille! mimmu ja t, kohta jo 1v2kk (kyllä se tuo aika menee nopeaa)



ja vielä kaikille remontti ja rakentaja-mammoille jaksamista! on se kaiken sen vaivan arvoista! eli lopussa kiitos seisoo!

Jep, totta se on. Sillä on julmetun kokoinen maha ja kovasti potkii tuolla paidan alla. Kova on vauva myös nauramaan, hirmu kiherrys kuuluu koko ajan. Ja isi valittaa että on kuuma:D :D



Motti keksi kiva uuden leikin, mies istuu jumppapallon päällä ja Motti pienellä kippuralla sylissä paidan alla, eikä suostu tulemaan pois:)



Niiin, en ajattele tätä vauva- asiaa sillä lailla että ei koskaan. Joskus vaan tuntuu että omassa kaveripiirissä ollaan ainuat, jotka näin ajattelee (siis että pidempää ikäeroa tai sitten ei ollenkaan) ja se tuo minulle (joka olen liian kova pohtimaan kaikkea outoa) jotenkin huonomman äidin olon. Hmm, en taida osata selittää:) En kyllä ole koskaan kuvitellut että olisi vain yksi lapsi, muutama nimikin käyttämättä. Esim. Hilla-Maaria olisi ihana tai Fanny Alexandra. Pojasta tulisi Rudolf:)



T@hdellekin toivomma kovasti plussaonnea!



Ja Lila, otahan nyt rauhassa, vaikka ymmärrän kyllä että harmittaa nuo veronpalautuksen. Ne olisi niin kivaa ylimääräistä.



Aavis ja hassut poijjaat

" Äiti, onkohan se totta, mitä ope luki yhdestä kirjasta, miten lapset syntyy.." kysyi esikoinen, 7v, tänään naama punaisena. " Hmmm..mitähän se ope oikein kertoi?" kysyin minä sydän väpättäen ja sieltä se sitten tuli: " Vauva kuulemma syntyy, kun isi laittaa pikkelinsä äidin pimppiin ja sieltä tulee se sii-´joku- tai siittiö ja niitä on tyttöjä ja poikasiittiöitä ja sitten siitä kasvaa lapsi.." . Olinpa tosiaan yllättynyt siitä, että nykyään jo ekaluokalla lapsia valistetaan lapsentekoasioista, mutta mitäpä muuta siihen saattoi sanoa, kuin että tottahan tuo on. Ja eskarilainen pikkusiskokin ihmetteli silmät suurina vieressä..Tulipa hiki..



Viime yönä heräsi Antsa klo 04 ja huusi siitä sitten yhteen menoon klo 06 asti ja nukahti lopulta kainalooni. Kuumetta ei tuntunut olevan ja puoli seitsemältä kellon herättäessä (olin muuten aika tuore) oli poika taas yhtä aurinkoa. Taitavat poskihampaat ottaa aika koville. Tänään oli yläoikealla hammas, alhaalla oikealla on jo ja alhaalla vasemmalla siintää.



Aavis, kirjoitit järkevää asiaa. Voi, kun minäkin jaksaisin nykyään tosissani pohtia noin tarkasti juttuja. Minä se kun vain menen eteenpäin ja toivon, että ehdin pysähtymään, ennen kuin lapset lähtevät kotoa...



Onnea, Ramika uudelle talolle!! Ihanaa!



Kauniita unia kaikille!



Saamuska♥

Otahan mimmu rauhallisesti.Tärkeintä sun ja vauvan vointi :-)



RAmika:Onnea talokaupoista!



Lila:Arvaa kuinka monee äitin puheluu jätän vastaamatta ;-) Mut se soittaa ja soittaa..pitäs varmaa ottaa sellanen liittymä mist saa puheaikaa ku joku soittaa,ni saisin jutella pitkät pätkät!



Nyt ei jaksa enempää...kauheesti hommia vielä!



Ihana ku työssäkävijät jaksaa käydä myös täällä :-)



jatu