Ai onko elättimammojen shoppailuharrastuksen rahoittava taho kielletty aihe?
Kommentit (40)
Lapsemme ovat siis yli 3-v. Olisiko teistä parempi että mieheni vaativan työn lisäksi vähäisellä vapaa-ajalla hoitaisi kaikki lastenvaatehankinnatkin? Enkä minä?
Ja jos miehelläni on varaa laittaa esim. 3000€ pukuun, 300€ kenkiin ja 200€ paitaan niin miksi hänen pitäisi tinkiä lastensa vaatetuksen laadusta?
Tällä pastalla on aivan käsittämätön ajattelu siitä että perheessä pitäisi olla kaksi elintasoa. Meillä on yksi elintaso (ja kyllä, mieheni rahat ovat yhteiset), jonka mieheni tulotaso määrittää. Ja juu jos mies kuolee tai eroamme, niin varmaankin minun ja lasten elintaso saattaa jonkin verran pudota, mutta kaikkein eniten kärsisi elämänlaatumme.
"Veloitan" käyttöoikeuden yhteiseen tiliin, jolle mies siirtää rahaa niin paljon, että riittää. Samoin velvoitan miehen osallistumaan myös kotihommiin viikonloppuisin.
Minä taas veloitan mieheltä kuumaa seksiä ja selkähierontaa useamman kerran viikossa siitä hyvästä, että suostun hoitamaan kotona hänen lastaan enkä jatka tällä erää uraani.
Käykö kateeksi?
äijänne suostuu kustantamaan Ticketin toppahaalarin Nico-Niilolle? Ihan uteliaisuuttani kysyn.
Mikä muuten on hintataulukkonne, paljonko veloitatte mieheltänne kotitöistä tai lapsen imetyksestä?
etäisesti voin ymmärtää vielä sen, että joku nillittää "elättivaimon" omista vaateostoksista. Mutta että lastenkin pitäisi kulkeä rääsyissä, koska äiti on kotiäiti? Ja isä sitten tuhlaa palkkansa itseensä.
Miksi vain äidin tehtävä on vaatettaa lapset?
Jos perhe on yhdessä päättänyt, että mies tienaa ja vaimo hoitaa lapset kotona, niin tuskin se kovinkaan monessa perheessä on ongelma, että mies ostaa myös vaimolle vaatteet. Mun mies ei ole ikinä valittanut mun rahankäytöstä, vaikka mä olen todellinen elätti sillä mun lapset ovat jo koulussa enkä saa mistään rahaa. Mieshän on vain tyytyväinen, kun mä ostan itsellenikin jotain kivaa ja näytän hyvältä. Sama koskee lapsia. Tietää, että leikki on lasten työtä. Ei hänkään osta mistään halpahallista työvaatteitaan.
En ymmärrä millasissa parisuhteissa jotkut suostuu elämään, sun ja mun rahat.. Miksi te edes perustatte perheitä jos ette sellasina halua elää?
tässä ketjussa tilittävät siis ne katkerat naisihmiset, joiden perheellä on kaksi eri elintasoa. Mies ostelee viihde-elektroniikkaa ja nainen kulkee reikäisissä verkkareissa, kun ei kotihoidontuella oikein juhlita.
Me ollaan ainakin yhdessä päätetty, että lapset hankitaan, joten totta kai rahat ovat yhteiset (yhteisiä ne olivat jo ennen lapsia). Olemme vuorotellen kotona, shoppailua ei harrasta kumpikaan. Kun tulot ovat pienemmät, molemmat elävät tietenkin tulojen mukaan.
Happamia, sanoi kettu...
Onko perheitä, joissa on 2 elintasoa? En ymmärrä ollenkaan. Millaisia miehiä teillä oikein on? Onneksi oma mieheni ymmärtää, että naisen, myös kotihoidontuella olevan, täytyy välillä käydä kampaajalla ja ostaa kosmetiikkaa ja vaatteita näyttääkseen hyvältä.
Samoin meillä. Mieheni mielestä nostaa juurikin miehen statusta, jos vaimo on kunnossa ja laitettu, kuten myös lapset kauniisti (ja kalliisti) puettu.
Antaa oudon signaalin, jos mies on itse kalliisti puettu ja huolteltu, samalla kun vaimo ja lapset ovat rääsyissä. Ei kai sellaisia miehiä ole? Itse oletan, että jos muu perhe on rääsyissä, niin ei mieskään paljoa tienaa.
Siis äitien kuuluu maksaa lastenvaatteet kotihoidontuesta, työssä käyvän isän ei kuulu ostella lapsille vaatteita lainkaan?
Olen eronnut, mutta kyllä lasteni isä ostelee heille vaatteita ym edelleen ihan siksi kun haluaa. Yhdessä ollessa rahat oli yhteisiä, kumpikin elätti kumpaakin sen mukaan kumpi sattui olemaan töissä.
Meandi-kutsuilla jossa pääosin kotiäitejä. Myyjä kyseli, mikä laitetaan tilattujen tuotteiden eräpäiväksi. Yksi ehdotti kuun viimeistä päivää, kun miehellä tilipäivä. Suurin osa mammoista yhtyi tähän kuoroon.
Paljon on näitä kotikutsuja, ostellaan kallista, mies maksaa. Yksi kh.tuki 300 ei riitä kuin yhteen lastenvaatelaskuun.
Ja entäpä nettishoppailu... siinä ne kalliit laskut syntyykin kun siemaillaan lasten nukahdettua viiniä ja klikkaillaan jotain Lasten Metsolan kivaa kuosia ostoskoriin!
Eli ei tarvitse vaivautua sinne kauppakeksuksiin tukkimaan vaunuilla nussien käytäviä :)
etäisesti voin ymmärtää vielä sen, että joku nillittää "elättivaimon" omista vaateostoksista. Mutta että lastenkin pitäisi kulkeä rääsyissä, koska äiti on kotiäiti? Ja isä sitten tuhlaa palkkansa itseensä.
Miksi vain äidin tehtävä on vaatettaa lapset?
paitsi tietysti jos vaimo ostaa miehen tuloihin nähden liian kallista. Jos mies on hyväksynyt, että vaimo on kotona, ns "elättinä", niin kaipa mies on samalla hyväksynyt, että joutuu maksamaan vaimon vaatelaskuja.
poikaystäväni sanoi että valmistuttuaan saa niin isoa palkkaa että mun ei tarvitse tehdä lainkaan töitä jos en halua vaan voin keskittyä kotiäitiyteen ja omiin harrastuksiini. Ei edes asuta yhdessä vielä ja minulla on 4 omaa lasta. Joillekin miehille voi olla ihan miehuuden mitta se että pystyy perheensä elättämään, tällaisiakin 50-lukulaisesti ajattelevia miehiä on (ja tämäkin nuori, alle 30v).
niin kaipa mies on samalla hyväksynyt, että joutuu maksamaan vaimon vaatelaskuja.
Ei tuo ole mikään sellainen asia, että kaipa mies sitten on hyväksynyt.... Ei mies ole mitenkään alistunut asemaansa, vaan mies on ylpeä, että pystyy elättämään perheensä.
Onko perheitä, joissa on 2 elintasoa? En ymmärrä ollenkaan. Millaisia miehiä teillä oikein on? Onneksi oma mieheni ymmärtää, että naisen, myös kotihoidontuella olevan, täytyy välillä käydä kampaajalla ja ostaa kosmetiikkaa ja vaatteita näyttääkseen hyvältä.
Samoin meillä. Mieheni mielestä nostaa juurikin miehen statusta, jos vaimo on kunnossa ja laitettu, kuten myös lapset kauniisti (ja kalliisti) puettu.
Antaa oudon signaalin, jos mies on itse kalliisti puettu ja huolteltu, samalla kun vaimo ja lapset ovat rääsyissä. Ei kai sellaisia miehiä ole? Itse oletan, että jos muu perhe on rääsyissä, niin ei mieskään paljoa tienaa.
Tuskin he yhdessä edes liikkuisivat.
Mies on töissä ja työriennoissa ja harrastuksissaan yksin eikä perheen kanssa.
Ihan sama onko porukka reikäisissä collareissa ja kulahtaneissa reimateceissä vai Kenzon vermeissä ja Burberryssä.
niin kaipa mies on samalla hyväksynyt, että joutuu maksamaan vaimon vaatelaskuja.
Ei tuo ole mikään sellainen asia, että kaipa mies sitten on hyväksynyt.... Ei mies ole mitenkään alistunut asemaansa, vaan mies on ylpeä, että pystyy elättämään perheensä.
ja viestini oli suunnattu niille, jotka napisevat kotiäitien vaateostoksista. Jos siis sellaisia miehiä edes on olemassa.
Itse olen kotona yhden lapsemme kanssa ja harastan shoppailua. Viikossa kuluu noin 300-500e shoppailuun, ostelen paljon lapselle, itselleni ja kotiimme kaikkea kivaa. Ja mieheni kustantaa harrastukseni. :)
Mieheni ei ole ikinä kauhistellut kulttamani rahan määrää, joskus jopa on yllättynyt, kun viikossa on mennyt niin vähän shoppailuun rahaa. Mieskin tykkää, että lapsellamme on kivat vaatteet ja kivoja leluja. Lisäksi hän pitää siitä, että minä näytän hyvältä, kivat vaatteet ja kampaukset ym.
Tämä on meidän tapaa elää, eikä se mielestäni kuuluu muille. Oma vika, että jotkut ovat valineet köyhän/pihin miehen, olisi varmaan kannattanut valita paremmin, niin ei tarvitsisi täällä itkeskellä.
Onko perheitä, joissa on 2 elintasoa? En ymmärrä ollenkaan. Millaisia miehiä teillä oikein on? Onneksi oma mieheni ymmärtää, että naisen, myös kotihoidontuella olevan, täytyy välillä käydä kampaajalla ja ostaa kosmetiikkaa ja vaatteita näyttääkseen hyvältä.
Samoin meillä. Mieheni mielestä nostaa juurikin miehen statusta, jos vaimo on kunnossa ja laitettu, kuten myös lapset kauniisti (ja kalliisti) puettu.
Antaa oudon signaalin, jos mies on itse kalliisti puettu ja huolteltu, samalla kun vaimo ja lapset ovat rääsyissä. Ei kai sellaisia miehiä ole? Itse oletan, että jos muu perhe on rääsyissä, niin ei mieskään paljoa tienaa.Tuskin he yhdessä edes liikkuisivat.
Mies on töissä ja työriennoissa ja harrastuksissaan yksin eikä perheen kanssa.
Ihan sama onko porukka reikäisissä collareissa ja kulahtaneissa reimateceissä vai Kenzon vermeissä ja Burberryssä.
jos miestä ei vapaa-aikana muun perheen kanssa näy, SAATIKKA että muu perhe joutuisi mitoittamaan vaatehankintansa yksinomaan äidin kh-tuen mukaan. En usko, että tuollaisi perheitä voi olla kovinkaan montaa. Jos on, niin silloin jompikumpi tai molemmat vanhemmista on mielenterveysongelmaisia.
niin kaipa mies on samalla hyväksynyt, että joutuu maksamaan vaimon vaatelaskuja.
Ei tuo ole mikään sellainen asia, että kaipa mies sitten on hyväksynyt.... Ei mies ole mitenkään alistunut asemaansa, vaan mies on ylpeä, että pystyy elättämään perheensä.
Että on pääsääntöisesti tyytyväinen, jos voi tehdä mut onnelliseksi vaikka sponsoroimalla uuden kasmirneuleen:D
niin kaipa mies on samalla hyväksynyt, että joutuu maksamaan vaimon vaatelaskuja.
Ei tuo ole mikään sellainen asia, että kaipa mies sitten on hyväksynyt.... Ei mies ole mitenkään alistunut asemaansa, vaan mies on ylpeä, että pystyy elättämään perheensä.
Että on pääsääntöisesti tyytyväinen, jos voi tehdä mut onnelliseksi vaikka sponsoroimalla uuden kasmirneuleen:D
että jos kashmirneule voi tehdä sinut onnelliseksi, sen pois ottaminen myös tekee sinut onnettomaksi, eikö niin?
Sinulla on vielä aikamoinen matka onnellisuuteen, miehelläsi myös :)
Itse olen kotona yhden lapsemme kanssa ja harastan shoppailua. Viikossa kuluu noin 300-500e shoppailuun, ostelen paljon lapselle, itselleni ja kotiimme kaikkea kivaa. Ja mieheni kustantaa harrastukseni. :) Mieheni ei ole ikinä kauhistellut kulttamani rahan määrää, joskus jopa on yllättynyt, kun viikossa on mennyt niin vähän shoppailuun rahaa. Mieskin tykkää, että lapsellamme on kivat vaatteet ja kivoja leluja. Lisäksi hän pitää siitä, että minä näytän hyvältä, kivat vaatteet ja kampaukset ym. Tämä on meidän tapaa elää, eikä se mielestäni kuuluu muille. Oma vika, että jotkut ovat valineet köyhän/pihin miehen, olisi varmaan kannattanut valita paremmin, niin ei tarvitsisi täällä itkeskellä.
Olen vaikka mieluummin yksin kuin että suostuisin tuollaiseen.
mies koki lähinnä helpottavana sen, ettei joutunut itse vapaa-aikanaan kaupoissa kökkimään. Minä hoidin kotiäitivuosinani (5 v) perheen kaikki ostokset. Saattoihan se jonkun mielestä näyttää shoppailuharrastukseltakin.
Nyt kun olen taas töissä, en millään ehdi yksin huolehtia kaikista ostamisista, joten koko perheen vapaa-aikaa kuluu ostosten suorittamiseen. Raskaampaa tämä näin on meille kaikille, vaikka yritetään mahdollisuuksien mukaan vuorotella kaupassa käymisiä.
Ja mies on vielä tyytyväinen muhun ja elämäämme! ;)
Samoin meillä. Mieheni mielestä nostaa juurikin miehen statusta, jos vaimo on kunnossa ja laitettu, kuten myös lapset kauniisti (ja kalliisti) puettu.