Kuinka te jotkut voitte viedä pienen lapsenne VUOROPÄIVÄKOTIIN????

Asiat eivät ole aina ihan noin yksinkertaisia



Eikö töitä voi järjestää muuten?



Joissain tapauksissa se on mahdotonta, ja toisaalta vuorotyöäideillä ja isisllä saattaa sitten olla montakin vapaapäivää viikolla



Musta se on vaan niin hirveä kohtalo lapselle etten pahempaa voi kuvitella,



Joo, harmi että maailma ei ole niin ruusunpunainen että vuoropäiväkoti on pahin kohtalo mihin lapsi voi joutua. Lapsia pahoinpidellään, hyväksikäytetään, alistetaan, jätetään perusturva hoitamatta, laiminlyödään jne jne - kannattaisiko hiukan laajentaa tuota millin levyistä katselukulmaa asioihin?

Palkastaan maksavat verot, ja niillä kustannetaan meillekin tuet ja palvelut. Minulle ne ainakin kelpaa, ja ihan varmasti ap:llekin! Kumma että pitää aina purra ruokkivaa kättä.

Vierailija:

Suomessa ei kukaan kuole nälkään vaikkei töissä olisikaan.

;)

Usein arvostellaan ns. uraihmisiä työn asettamisesta etusijalle ennen lapsia.



Minusta nimenomaan vuorotyötä tekevät ne nimenomaan satsaavat uraan ja ovat todella uraorientoituneita, emme me säännöllisessä klo 8-16 päivätyössä olevat, joiden pienillä lapsilla on selkeät arkirutiinit.



Ja siis todellakin ymmärrän, että osan ihmisistä pitää tehdä vuorotöitä, mutta en ymmärrä miksi tästä asiasta ei enempää puhuta vaan nimenomaan " uratykeistä" .

eipä tainnut olla kovin ammattitaitoista porukkaa siinä päiväkodissa töissä missä harjoittelit, jos todella oli näin:

Vierailija:

mutta oli yks yh, jonka vauva (6kk!!!) käytännössä asui hoitopaikassaan.

Käsittääkseni päivähoitopaikat ovat vain yli 1-vuotiaille. Joskus tästä kai joustetaan, mutta ainakin meidän lapsen päiväkotiin ehdoton alaikäraja on 10 kk. Siihen astihan on jopa äitiyslomaa. En ihan tältä istumalta usko, että hoitoon on otettu 6 kuukautinen vauva....

Vierailija:

Minusta nimenomaan vuorotyötä tekevät ne nimenomaan satsaavat uraan ja ovat todella uraorientoituneita, emme me säännöllisessä klo 8-16 päivätyössä olevat, joiden pienillä lapsilla on selkeät arkirutiinit.

Ja siis todellakin ymmärrän, että osan ihmisistä pitää tehdä vuorotöitä, mutta en ymmärrä miksi tästä asiasta ei enempää puhuta vaan nimenomaan " uratykeistä" .

Siis ovatko vuorotyöläiset nyt mielestäsi uratykkejä vaiko ei? Jotenkin tuo vika lause ei mene mulla jakeluun -anteeksi blondiuteni ;D

Meinaan vaan, että ei minulla ainakaan vuorotyöläisestä tulisi ekana uratykki-ihminen mieleen, vaan esim. sairaanhoitaja, tehdastyöläinen tms. duunari...

Minusta uraorientoitunut äiti on ns. jakkupuku-nainen joka suhaa aamusta iltaan " tärkeissä" palavereissa ja illalla, haettuaan muksun pk:sta istuu läppärinsä ääressä vääntäen elämää tärkeämpiä raportteja :D

Itse en vain siihen pystynyt, tiukkaa tekee antaa vieraalle hoitoon päivisinkin:-).



Olin itse vuorotöissä ennen lasten syntymää ja miehelläkin on epätyypilliset työajat (usein iltaa), Meidän kunnassamme ei ole vuoropäiväkotia, joten lapset olisivat joutuneet olemaan jonkun pph:n kotona hoidossa. En oikein pitänyt siitä ajatuksesta. Enkä ylipäätään siitä, että lapsi joutuisi olemaan öitä vieraiden kanssa vaikka miten kotoisa tuo päiväkoti sitten olisikaan.



No vaihdoin sitten täysin alaa ja vaikka taloudellisesti on tehnyt tiukkaa niin ei kyllä ole kaduttanut vieläkään! Kyllä on kiva kun lapsilla on säännölllinen päivärytmi ja saan itse viettää heidän kanssaan iltoja.



Työaikani vuorotyössä olisi ollut TODELLA vaihtelevaa, ei mitään säännönmukaisuutta oikeastaan ollenkaan. Kamala ajatella pistävänsä lapsensa sellaiseen rumbaan.

hienosti on viihtynyt. Nykyään öitä tulee ehkä yksi kuussa, ei aina sitäkään (meillä aika hyvin mahdolisuus vaikuttaa työvuoroihin). Iltoja sen sijaan useammin, mutta tyttö itse tykkää illoista enemmän kuin päivistä. Heillä on silloin mahdollisuus pienessä lapsiryhmässä tehdä kaikkea kivaa mitä päivän tohinassa ei ole mahdollista.



Mitä noihin öihin tulee, meidän tyty on tykännyt erityisesti yövuoroista. Heillä on hauskat iltarutiinit ennen nukkumaan menoa ja silloin ei tarvitse aamulla herätä kotona aikaisin ja puoliunessa raahautua päikkyyn. Saa heräillä siellä kaikessa rauhassa aamupalalle ja tietää että äiti tulee aiemmin hakemaan kotiin. Itseasiassa monesti hän kinuaa miksen voisi tehdä enempää yövuoroja, varsinkin kun paras kaverinsa on usein yöhoidossa...



Eli varmaan puhtaasti lasta ajatellen voisin siirtä tekemään enemmän yövoittoista listaa. Tyttö saisi mieleiset hoitoajat, meille jäisi enemmän yhteistä vapaata ja palkkakin nousisi mukavasti. Mutta itsekäs kun olen, välttelen noita yövuoroja kun en tykkää niistä. Koen valvomeiset raskaiksi ja on vaikea saada vuorokausirytmiä käännettyä taas normaaliksi.

Joutuvat olemaan hoidossa paitsi vanhempien työvuoron, myös sen ajan mitä vanhemmat nukkuu. Ihan sama jos päivätyötä tekevä veisi lapsen hoitoon jo illalla ennen nukkumaan käymistä ja haksi sitten kotiin töistä päästyään. Täytyyhän päivätyöläisenkin saada rauhassa nukkua.



Siis jos joku katsoo pystyvänsä yötyötä tekemään lapsen kanssa, niin sitten pitäisi olla käytäntö se että lapsi on hoidossa ainoastaan sen ajan mitä vanhemmat töissä. Kuinkahan kauan mahtaisivat yötyötä ylistää...

Yötyö kestää ainakin hoitoalalla 10-11 tuntia/yö, sitten on päästävä nukkumaan ainakin minimi 6 tuntia, että jaksaa seuraavan yön. Eli lapsi on vuorokaudesta n. 17 tuntia hoidossa ja käy sitten muutaman tunnin kotona ja lähtee taas. Mun työpaikassa yötä tehdään 2x3 yötä / kuuden viikon työlista. Välissä on vapaita, iltoja ja aamuja. Että on kyllä lapselle aika rankkaa... Onneksi mun miehellä on päivätyö niin lapsen ei tarvitse mennä tuollaiseen hoitopaikkaan. Ihan sydämmestä puristaa kun työkaverin 1- vuotias on vuoropäiväkodissa. Miehensä on töissä raflassa, joten pakko kait. Mä kyllä keksisin minkä tahansa muun ratkaisun :(

Kaupan alalla työskennellessä on pakko olla hoitopaikka, jossa lapsi saa olla iltaisin ja viikonloppuisin. Vaikka olen esimiesasemassa, on minunkin joskus pakko olla työssä illalla tai lauantaina, että muutkin saavat vapaita viikonloppuja. Mies on paljon matkoilla, mutta on tietty lapsen kanssa kotona silloin kun matkoja ei ole.



Lapsi itse viihtyy iltavuorossa, joka on noin 12/14-20.30. Silloin on päiväkodissa vähemmän lapsia ja rauhallisempi meininki. Työvuorot saan sovitettua niin, ettei illan jälkeen tarvitse mennä aikaiseen aamuvuoroon. Meillä toimii hyvin.



Toki olisi kiva tehdä töitä 9-16 joka päivä. Jotenka sinä, joka olet huolissasi lapsistani, älä sitten enää vaadi kaupoille pidennettyjä aukioloja ;-)

Meidän kun on PAKKO olla töissä jouluna (myös yöllä ja illalla!), uutena vuonna, pääsiäisenä, vappuna, juhannuksena... Aina kun muut viettävät laatuaikaa perheen kesken. Potilaat on pakko hoitaa ja ihmisen sairastuminen ei katso aikaa. Musta kaupan työntekijöiden ei pitäisi valittaa yhtään! Ei kaupat ole auki öisin, eivätkä jussina!

Vierailija:

Kaupan alalla työskennellessä on pakko olla hoitopaikka, jossa lapsi saa olla iltaisin ja viikonloppuisin. Vaikka olen esimiesasemassa, on minunkin joskus pakko olla työssä illalla tai lauantaina, että muutkin saavat vapaita viikonloppuja. Mies on paljon matkoilla, mutta on tietty lapsen kanssa kotona silloin kun matkoja ei ole.

Lapsi itse viihtyy iltavuorossa, joka on noin 12/14-20.30. Silloin on päiväkodissa vähemmän lapsia ja rauhallisempi meininki. Työvuorot saan sovitettua niin, ettei illan jälkeen tarvitse mennä aikaiseen aamuvuoroon. Meillä toimii hyvin.

Toki olisi kiva tehdä töitä 9-16 joka päivä. Jotenka sinä, joka olet huolissasi lapsistani, älä sitten enää vaadi kaupoille pidennettyjä aukioloja ;-)

Nuo iltahoidot ymmärrän kyllä hyvin, mutta yöhoitoa vastustan. Lapsella täytyy olla oikeus nukkua yönsä turvallisesti vanhempien lähellä eikä vieraassa hoitopaikassa vaihtuvien hoitajien valvoessa. Ja todellakin se että yössä ne hoitoajat ovat huomattavasti pidemmät mitä vanhempien työvuorot... Kyllä siinä eletään vanhemman (=tämän työn) ehdoilla eikä suinkaan lapsen. Kyllä varmaan jokaisella on mahdollisuus pienen lapsen vanhempana vaihtaa yövuorot pois ja jos jossain ei onnistu niin onhan muitakin työpaikkoja.

Ja jos kerran suurin osa yötyöläisistä naisista tuntuu olevan hoitoalalla, niin ettekö ole huomanneet että töitä riittää varmasti joka vuorosta? Ei se tilipussissa näy tuleeko palkka vakivirasta vai pätkätöistä. Itse vaihtaisin hetkessä yöviran päivätöihin, vaikka työsuhde ei tällöin säilyisikään vakituisena. Lapsi on minulle niin paljon työtä tärkeämpi! Ja kun on ihan pienistä lapsista kysymys niin kotihoidontukeakin maksetaan kolmeen vuoteen asti, eli lapsen vieminen yöhoitoon ennen tätä on suorastaan pöyristyttävää!!!

Totta on, että hoitoalalla voi tehdä työtä muutenkin kun yöllä, mutta sanoppas se työpaikallasi, ettet lapsen takia halua yötöitä... Saat kimppuusi kymmenen kiukkuista naista, koska kukaan ei ole järin innokas tekemään töitä öisin, silloin mennään minimi henkilökunnalla, yötyökorvaus on oikeastaan pelkkä vitsi (niin pieni).



Mutta vaihtoehtoja on. Mä vaihdoin työpaikkaa ihan vaan lapsen takia enkä ole katunut yhtään :) Sitäpaitsi inhosin itsekkin olla öisin töissä!

Ja kun on ihan pienistä lapsista kysymys niin kotihoidontukeakin maksetaan kolmeen vuoteen asti, eli lapsen vieminen yöhoitoon ennen tätä on suorastaan pöyristyttävää!!!





--- jos lapsi on sinne yöhoitoon vietävä, niin parempi sitten viedä vasta lähempänä 3-vuotta kun jo ymmärtääkin asioista jotain.

Aloin yrittäjäksi, jolloin saan itse valita työaikani. Nyt lapseni ovat hoidossa vain 9-15 (16) ja usein heillä on hoidosta vapaatakin. Teen sitten työtäni paljon myös iltoisin ettei lapsille tulisi pitkiä päiviä.



Toki ymmärrän ettei tämä ole kaikille mahdollista. Meillä auttoi ymmärtäväinen mies ja varmasti oma rohkeuskin ja halu tehdä muutos elämään.

Minulle ei olisi tullut mieleenkään, että lapset alkavat oleen hoidossa työvuorojeni mukaan, joten aloin etsiä uutta työpaikkaa.

Ja onneksi heti tärppäsi! Nyt olen päivätyössä apteekissa ja lapsi on hoidossa 9-16:30. neljänä päivänä viikossa.

Olen todella tyytyväinen alan vaihtoon, en menisi enää mistään hinnasta takas osastotyöhön.

Itse olin osittaisella hoitovapaalla kolmivuorotyössä ennen uutta äitiyslomaa ja mies teki ns. normaalia päivätyötä. Lapsella oli hoitopäiviä vain 10 kuussa.



Toisaalta hatunnosto kaikille yh-äideille, jotka tekevät työtä ja hoitavat lapsensa siinä sivussa. Jotenkin outoa ettei rehellistä työntekoa enää arvosteta ollenkaan ja sitä, että osoittaa kuinka tärkeää on kantaa vastuunsa perheensä elatuksesta, kun lapsia on saanut.



Ei työssäkäynti ja edes vuoropäiväkoti tarkoita huonoa vanhemmuutta. Persoonakysymyshän se tietenkin on. Ihmeellistä sosiaalipummimentaliteettia tuomita ihmisen työssäkäynti esim. asuntolainanmaksamisen takia.

" mun lapseni ei sentään ole vuoropäiväkodissa!"

Eihän me voida tehdä yötyötä, kun av-mammojen psyyke ei kestä, että meidän lapset on päiväkodissa vielä senkin ajan kun nukumme raskaan yön jälkeen... Kyllä siinä monella synnyttäjällä menisi pasmat sekaisin jos minäkin klo 19 löisin hanskat naulaan ja sanoisin lähteväni hakemaan lapsia hoidosta (koska klo 20 jälkeen siellä on iltarauha). Turha on sitten itkeä kun saatte niitä eläköityviä kätilöitä, joita yövuorot fyysisesti stressaavat niin paljon, että he eivät yksinkertaisesti pysty tekemään muuta kuin juuri ja juuri suoriutumaan työstään öisin, ei tule jakkaroita tai ammeita tms.



Valitettavasti me nuoremmat kestämme 3-vuorotyön fyysisen ja henkisen kuormittavuuden paremmin kuin iäkkäämmät kollegat. En tunne ensimmäistäkään yöhoitoon lastaan jättävää äitiä, joka ei tuntisi pientä pistoa sydämessään lastaan sinne jättäessään, mutta ainakin tähän asti lohtuna on ollut päiväkodin ihana henkilökunta, joka ymmärtää yöhoidon tarpeellisuuden ja hoitaa lapsiamme todella hyvin. Tämän ketjun perusteella ainakin tuo asian ymmärtäminen on kyllä hyvin kyseenalaista...



Anteeksi jos on sekavaa teksitä, suututtaa tämä kotiäitien valittaminen niin saatanasti.