Lue keskustelun säännöt.
Menossa sokerointiin
31.10.2011 |
ensi kertaa elämässäni :D Jouduin kasvattelemaan karvoitusta jokusen viikon että pituus kelpasi ja kyllä on ollut epämukavaa.
Kosmetologi lupasi kuitenkin ettei joka kerta tarvii hurjasti kasvatella, kuulemma kasvu ja määrä vähenee hurjasti mitä useammin on käynyt sokeroitavana.
Ja nyt olis kait sopiva aikakin kun raskaus pikkasen yli puolivälin. Kuulin nimittäin että loppuraskaudesta paikat on niin hellinä ettei kannata ihan ekaa kertaa revittäväksi mennä..
Miten on? Onko hurjan kivuliasta? Helpompaa kuin vahaus?
Maanantain kunniaksi hieman kevyempi aihe :D
Kommentit (13)
Siitä ei ole kokemusta, mutta kainoloiden sokerointi oli kivuliasta :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkoselle: Voi voi minä kun vaan niin nautin olla vähempikarvainen :D kyllä mä silti koen olevani täysi nainen. Ei karvat tee musta enemmän tai vähemmän, kunhan pidän niitä kovin epämukavina ja epähygieenisinä ;) Kiitos kuitenkin ajatuksistasi!
Ja kolmoselle: brassin ja kainalot. Koko ikäni ajelleena jotenkin kyllästyin siihen, varsinkin kun kasvu on nopeeta. Uskon kyllä ettei tule olemaan ihan kivutonta :D
Itselläni kivun kovuus vaihtelee riippuen siitä missä kohtaa kuukautiskierto on. Lähellä kuukautisia sattuu normaalia enemmän, mutta eipä se koskaan kivutonta ole.
Olen käynyt brassi sokeroinnissa kolmen vuoden ajan, silti se tuntuu aina ikävältä. Eteen jätän pienen tupsun, mutta muuten kaikki pois kerran 4-5 viikon välein.
Kyllä harakatkin nauraa teille kun juoksette villitysten perässä, kuukauden välein ottamassa pistelevän toimenpiteen karvattoman lapsipimpin toivossa. Ja väliajat itkua tuherretaan, iik pimppiin kasvaa yök-karvaa
Yrittäisitte vähän tsempata ja luottaa itteenne enemmän.
ja olen tykännyt, helvetin halpaa ja helppoa. Ja kivusta voin sanoa sen verran, että mun kipukynnys on niin matala, että esim. kulmakarvoja en pysty nyppimään, mutta pillun posliiniksi sokeroiminen menee ihan hyvin telkkaria katsellessa muutaman viikon välein ilman suurempia tuskia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen käynyt kahdesti brassisokeroinnissa ja kivun määrä vaihteli PALJON. Vuosikausia sokerointia tehneen keski-ikäisen naisen käsittelyssä ei voinut puhua kivusta vaan lähinnä epämiellyttävyydestä. Nuoren, reilun parikymppisen naisen tekemänä sokerointi teki sen sijaan niin kipeää, että kyynelet valuivat ja mietin, kestänkö tämän loppuun asti. Kestin sitten, hammasta purren. Enkä tosiaan ollut ekaa kertaa pappia kyydissä, vaan normaalisti itse teen omat brassisokeroinnit.
(Vahattu/sokeroitu ihoalue ei muuten pistele karvan kasvaessa takaisin, seiskalle tiedoksi.)
ja olen tykännyt, helvetin halpaa ja helppoa. Ja kivusta voin sanoa sen verran, että mun kipukynnys on niin matala, että esim. kulmakarvoja en pysty nyppimään, mutta pillun posliiniksi sokeroiminen menee ihan hyvin telkkaria katsellessa muutaman viikon välein ilman suurempia tuskia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt juuri suunnittelen ekaa kertaa 5 viikkoa synnytyksen jälkeen. Ehtisin vielä ennen jälkitarkastusta.
Kävin myös raskauden aikana kahdesti ja olin tyytyväinen kun loppu kuukausina ei kasvua paljoa ollutkaan. Minusta se kipu on hyvin mietoa;
Teen itelleni ja parille kaverille, olen käynyt kurssin ja käytän samoja mömmöjä kuin ammattilaisetkin. Tekniikkalajihan se on, sen voi tehä kipeästi tai sit ei :)
Kainaloissa mulla on TODELLA tuuheat karvat, mutta kainaloissa toi poistaminen vähentää tosi paljon sitä karvan kasvua. En kyllä tiiä kasvaako kainalokarvat muutenkin hitaammin kuin muut karvat.
Vahaukseen en voi verrata, kun en ole ikinä semmosita kokeillut. Mutta tyytyväinen olen, helppoa ja siistiä. Eikä satu kauheasti. Eka kerta on pahin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse käyn n. 4-5 viikon välein ja eihän se kivaa ole ikinä. Mutta ihan kestettävää. Minulla siis brassi eli pieni kiitorata jätetään.. Häpyhuulista ja klitoriksen päältä sattuu eniten. Monesti myös itse sokerin levitys vastakarvaan tuntuu lähes yhtä ikävältä. Kainalot olen sokeroinnut pari kertaa ja mulla ne ei todellakaan sattunut. Tuntui samalta kuin hieman tiukemmassa olevan laastarin irti repäisy. Ja tekniikoista en osaa sanoa, kun en ole käynyt kuin yhdellä sokeroijalla, mutta kerran kun hänellä oli kiire, ja hän nyhtäsi karvat rivakammin irti, se ei sattunutkaan niin paljon. Eli osittain se, ettei ehdi odottamaan ja ennakoimaan seuraavaa repäisyä vähensi kivun määrää ainekin minun kohdalla. Myös siitä oli apua etten pessyt paikkoja saippualla ennen sokerointia vaan ihan vain lämpimällä vedellä tai perusvoiteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikille, jotka kaipaavat esim. sokerointiin ohjeita tai muuta tietoa: http://www.sokerointi.info
Luulis olevan muutakin tekemistä kun kyniä tussua nahalle raskauden aikana. Mitä jos opettelisit nauttimaan itsestäsi tavallaisena naisena, karvoineen kaikkineen.