Siskoni elää vapaaehtoisesti pilkkopimeässä ja seinään kahlittuna 23/7 ja käsiraudoissa SUOMESSA!

Menivät miehensä kanssa maistraatissa naimisiin vuonna 2002. Todistajat hankki miehensä, en tiedä nimiä. Muita ei ollut paikalla.



Siskoni viettää vuorokaudesta 23 tuntia karhealla betonilattialla, josta miehensä on repinyt parketit irti. Vaatteinaan hänellä on miesten pitkät kalsarit ja villapaita ilman aluspaitaa. Siskoni pitkät hiukset miehensä on leikannut kaljuksi.



Vieressä on ämpäri tarpeiden tekemistä varten ja kerran tunnissa siskoni joutuu nousemaan seisomaan ja kyykkäämään 20 kertaa, jotta lihaksensa eivät surkastuisi. Iltaisin mies rasvaa vaimonsa koko vartalon kookosöljyllä.



Asunto on täysin valolta ja ääneltä eristettty, ikkunoita peittävät mustat jätesäkit ja miehensä liikkuu asunnossa infrapunakiikarein varustettuna ja katselee vaimoaan, mutta siskoni ei näe pimeässä häntä.



Ulkoilu tapahtuu klo 03.00-03.45 heidän omakotitalonsa pihalla, jota ympäröivät 5 metriä korkeat betonimuurit, joissa on päällä piikkilankaa kerälle vedettynä. Ainoa uloskäynti pihalta on paksu teräskalterinen portti, joka on aina lukittu monilla paksuilla lukoilla. Ulkoilussakin hän on käsiraudoissa ja mies taluttaa häntä teräskettingissä, joka on kiinnitetty selän takana oleviin käsirautoihin.



Käsiraudat ovat asunnossa ollessaan hänen selkänsä takana, joista menee teräskettinki betoniseinään porattuihin kiinnikkeisiin.



Siskoni puhelimen on miehensä lakkauttanut, ja miehensä puhelimeen voin soittaa, jos haluan, mutta hän ei anna vaimonsa puhua minulle, vaan on teipannut hänen suunsa mustalla ilmastointiteipillä. Myös siskoni passin ja kaikki henkilöllisuustodistukset on miehensä takavaroinut.



Kerran vuodessa hän lähettää minulle kuvan siskostani paikallinen päivän sanomalehti vieressä, jotta tiedän hänen olevan elossa.



Aamupalaksi hän saa jäätyneitä kaalinlehtiä pakkasesta ja lounaaksi sentin paloiksi leikattuja keitettyjä ja jäädytettyjä kuoriperunoita. Juomaksi hän saa vain jääpaloja. Mies vahtii vieressä digitaalikellon kanssa ja ottaa aikaa. 2 minuuttia on aikaa syödä per ateria. Jääpaloja hän saa imeskellä vapaasti janoonsa.



Kaiken tämän siskoni on kirjoittanut käsin paperille (tunnen hänen käsialansa) ja kirjeessä, jonka minulle lähetti, kertoo olevansa tyytyväinen elämäänsä ja rakastavansa miestään. Joten vapaudenriistokriteerit eivät täyty, koska siskoni on suostunut tähän kaikkeen vapaaehtoisesti.



Siskoni on aina ollut rankan luokan masokisti, joten en ihmettele, että hyväksyy tuollaiset olosuhteet.



Asuvat jossain Keski-Suomessa keskellä ei mitään. Osoitetta en tiedä, eikä sitä tiedä kukaan muukaan.



Mitä mieltä?