Potilastietojärjestelmässä on isot riskit

.. että hoitohenkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus? Se on myös silloin, kuin työsuhde on päättynyt. No, jokainenhan tietää vaikkapa tämän ihmeellisen netin maailman, jossa voi anonyyminä juoruta anonyymeistä tapauksista kaikenlaista.. eli kaikki eivät tajua pitää turpaansa kiinni sen vaitiolovelvollisuuden puitteissa. Tiedättekö, että olen olemassa vielä yksi ammattiryhmä, joka pääsee hyvin laajasti käsiksi potilaiden tietoihin? Lääkärit, hoitajat, juu. Mutta yksi ammattiryhmä, joka pääsee myös potilastietoihin käsiksi? Mikäkö? - tekstinkäsittelijät. Konekirjoittajat. Me puramme lääkäreiden sanelut. Avaamme potilastiedoston ja kirjoitamme. Kun lääkäri sanelee epäselvästi tai haluamme varmistaa tai tarkistaa diagnoosin, lääkkeen tai oireyhtymän tms. nimen, voimme selata vanhoja merkintöjä. Tiedättekö, mistä puhumme kahvitauolla? Tai vapaa-ajalla työkavereiden kesken? Väärin. Emme todellakaan puhu potilaiden asioista. Ei voisi vähempää ketään kiinnostaa! Vaivoja, oireita, diagnooseja, ihmisten elämäntarinoita kulkee sormiemme läpi ja silmiemme editse aivan valtavat määrät. Meidän tehtävä on kirjoittaa siistiä lääkärin sanelemaa tekstiä nopeasti. Siinä se. muu ei kiinnosta, kuin itse teksti, sen oikeellisuus. Itse työstä puhuttaessa puhumme lähinnä lääkäreiden epäselvistä saneluista tai työn määrästä. Itse potilaat vaivoineen ei kiinnosta. Vaitiolovelvollisuus on niin selkäytimessä, ettei kellekään tule mieleenkään juoruta eteenpäin. Toisaalta, emme edes muista. Koska näitä on nin paljon. Valvaonta myös pelaa, eli kun käymme potilastiedostoissa, siitä jää jälki, ja pistokokeoita kait on, en tiedä, kukaan ei ole jäänyt kiinni elikkä kukaan ei ole käynyt kurkkimassa sukulaistensa tai edes omia tietoja. Että kannattaa ollakin kauhuissaan, ketkä kaikki tietävät teidän korvatulehdeukset, angiinat ja akuutit stressireaktiot. Useampi, kuin arvaattekaan. Mutta miksi juuri hoitajat ovat niitä, joilla vaitiolovelvollisuus ei pidä? Miksi sinne valikoituu näitä uteliaita, juorukelloja, jotka kuvittelee että oma elämänmalli on jotenkin parempaa ym kuin asiakkaana olevien?

Hyvä kirjoitus! Itse olen hoitaja, mutta minua ei voisi vähempää kiinnostaa sukulaisten, naapurien ym. kylänmiehien sairaudet. Asun pienellä paikkakunnalla mutta käyn kaupungissa töissä juuri sen vuoksi etten halua kaupassa käydessäni törmätä potilaisiini ja olla tietoinen heidän sairauksistaan. Tiedän toki, että tällaisia uteliaita ja ajattelemattomia ihmisiä on, mutta en ymmärrä miksi. Olen päivästä toiseen tekemisissä sairaiden ihmisten kanssa ja näen erilaisia diagnooseja päivittäin. En ole kiinnostunut potilaani muista sairauksista ellei ne liity tautiin, jota minä hoidan (en siis selaa potilaani sairaskertomusta taaksepäin jos se ei ole välttämätöntä). Enkä halua puhua potilaiden sairauksista työkavereideni kanssa kahvitauolla, vielä vähemmän vapaa-ajallani kenenkään kanssa.

Jos näet papereista että naapurin mies on käynyt peniksenpienennysleikkauksessa niin aivan varmasti se vaikuttaa käytökseesi

miten se pidennysleikkaus vaikuttaa naapuriin. On kiitollinen jopa.

Olen HUS:ssa töissä ja kun haen potilaan tietoja järjestelmästä, ohjelma kysyy lupaa katsella tietoja tai ilmoittaa että onko erityistä syytä. Ko kohtaan on tietojen katselijan merkittävä se syy, mikä sitten onkin...

ja ainakaan minulla ei ole kannettavaa mukana asiakaskäynneillä. Näin ollen kirjaan käynnit toimistolla. Lisäksi kun asiakas on sairaalassa tai on käynyt tutkimuksissa ym, tarkistan terveystietoja koneelta. Pitäisikö siis mennä asiakkaan kotiin lukemaan, mitä lääkäri on kirjoittanut, tai mitä tutkimuksessa on löydetty?

Entä kun minulle tulee uusi asiakas, menenkö hänen kotiinsa lukemaan, minkälaisia diagnooseja hänellä ja tutustumaan sairauskertomuksiin ym? Tällaiseen saattaa mennä tuntikin!

Tällainen ei tule ikinä toimimaan, että potilastietoihin mennään vain asiakkaan / potilaan läsnäollessa.

Meillä lisäksi potilastiedoissa käyntiä valvotaan jatkuvasti. Aina kun avaamme asiakkaan potilastiedot, täytyy meidän kirjoittaa, minkä vuoksi olemme käyneet tietoja katsomssa. Esim. "Tarkistettu, onko asiakas edelleen sairaalassa vai kotiutunut" tai "tulostettu asiakkaan lääkelista" tai "käyty katsomassa tietoja asiakkaan voinnista hoito- ja palvelusuunnitelmaa varten" jne.

Terveisin Hoitaja

Et kertonut miten valvotaan

Olen HUS:ssa töissä ja kun haen potilaan tietoja järjestelmästä, ohjelma kysyy lupaa katsella tietoja tai ilmoittaa että onko erityistä syytä. Ko kohtaan on tietojen katselijan merkittävä se syy, mikä sitten onkin...

Ei vastannut tämäkään kysymykseen miten luvattomia tiedostonavaamisia valvotaan

Jokainen HUS:ssa lääkärin sanelema potilaskertomus konekirjoitetaan, mutta yllätys yllätys ei siinä osastolla, ei edes HUS:ssa, vaan tehtävä on ulkoistettu halvimman tarjouksen tehneelle taholle. Siellä voi olla kuka tahansa kirjoittamssa ja naureskelemassa arkaluontoisille asioillesi, todennäköisesti siellä on juuri sinun naapurisi

henkilökunta? Heillä on ylläpitäjinä oikeudet kaikkeen automaattisesti ja pystyvät vielä käpälöimään logeja, ettei jää mitään jälkeä... Sen kun nuuskivat kaiken haluamansa ja lopuksi siistivät jäljet pois. No, ei tässä elämässä voi näille asioille mitään. Vaitiolovelvollisuus heilläkin on ja mikään järjestelmä ei ole aukoton! Sitä paitsi keskiverto ylläpitäjä on "insinöörityyppinen" mies, joita nyt ei toisten tietojen kaivelut edes kiinnosta.

potilashoitoon!



Pianhan tässä ei uskalla enää avata kenenkään tietoja.

Konekirjoittajista jää jälki, mutta miten tietotekninen

Mikä vitun jälki? Minulla on tässä poitlastietoni eik äsiinä lue kuka ne on kirjoittanut

Hoitajien heikosta itsetunnosta seuraa, jotta ollaan sairaalloisen kiinnostuneita josko jollain muulla menis huonommin kuin hoitsulla itsellään.

mutta näitä kyllä valvotaan tarkkaan, tiedän tapauksen jossa hoitaja oli käynyt katsomassa entisen potilaan tietoja (oli lähtenyt huonossa kunnossa osastolta ja hoitaja halusi tietää selviytyikö potilas). Seuraavana päivänä joutui puhutteluun. Tiedän myös tapauksia, jossa potilaan omainen, joka on eri osastolla töissä on käynyt katsomassa esim. äitinsä tietoja, tästä on melko vakavat seuraamukset, jopa irtisanominen.



Näitä tapauksia ja uteliaita toki aina on, mutta aika harvassa on ne hoitajat jotka todella menee tiedostoihin, jotka ei hänelle kuulu. Aika harvaa oikeasti kiinnostaa naapurin potilastiedot ja sanktiot on sen verran kovat, että toimii pelotteena. Ja potilaallahan on oikeus nostaa syyte hoitajaa vastaan, jos menee vääriin tietoihin, jos en nyt ihan väärin muista niin pahimmillaan voi joutua vankilaan. Mutta tämä vaatii sen asianomistajan syytteen.



Onko sinulla ap ehdotusta miten tämä systeemi toimisi paremmin?

Jokainen ns. normaali ja järkevä ihminen toimii niin kuin pitää, eli ei mene vain mielenkiinnon vuoksi lukemaan toisten tietoja. Mutta kun aina sitten on näitä jollain lailla vinksahtaneita, jotka eivät piittaa sanktioistakaan ja ehtivät kyllä onkimaan aika paljon tietoa ennen kuin kärähtävät.

voi lukea vain kun potilas on läsnä, tajuissaan tai ei. STM:ssähän on puuhattu jo vuosikausia järjestelmän parissa, mutta tunaroivat koko hankkeen.

voi lukea vain kun potilas on läsnä, tajuissaan tai ei. STM:ssähän on puuhattu jo vuosikausia järjestelmän parissa, mutta tunaroivat koko hankkeen.

Mites sitten kun potilas soittaa? Tai kun polikliinisen potilaan esim. labratuloksia pitäisi tarkistaa seuraavana päivänä?

Alunperinhän potilastietojärjestelmästä piti tulla koko maan kattava mutta toisin kävi. Esim. Turussa on tyksissä ja kaupunginsairaalassa eri potilastietojärjestelmät ja toisen järjestelmän tiedoissa ei näy toisen tiedot. Tämä hankaloittaa aika lailla työtä.

nolla?



Miksi kaikkea tarttee pelätä?



Kun nyt ihan ekana saataisiin hoitajia riittävästi hoitamaan potilaita eikä ne tekisi esim. siivoojien hommia työnsä tilalla!

.. että hoitohenkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus?

Se on myös silloin, kuin työsuhde on päättynyt.



No, jokainenhan tietää vaikkapa tämän ihmeellisen netin maailman, jossa voi anonyyminä juoruta anonyymeistä tapauksista kaikenlaista.. eli kaikki eivät tajua pitää turpaansa kiinni sen vaitiolovelvollisuuden puitteissa.



Tiedättekö, että olen olemassa vielä yksi ammattiryhmä, joka pääsee hyvin laajasti käsiksi potilaiden tietoihin? Lääkärit, hoitajat, juu. Mutta yksi ammattiryhmä, joka pääsee myös potilastietoihin käsiksi?

Mikäkö?

- tekstinkäsittelijät. Konekirjoittajat.



Me puramme lääkäreiden sanelut. Avaamme potilastiedoston ja kirjoitamme. Kun lääkäri sanelee epäselvästi tai haluamme varmistaa tai tarkistaa diagnoosin, lääkkeen tai oireyhtymän tms. nimen, voimme selata vanhoja merkintöjä.



Tiedättekö, mistä puhumme kahvitauolla? Tai vapaa-ajalla työkavereiden kesken?

Väärin.

Emme todellakaan puhu potilaiden asioista. Ei voisi vähempää ketään kiinnostaa!

Vaivoja, oireita, diagnooseja, ihmisten elämäntarinoita kulkee sormiemme läpi ja silmiemme editse aivan valtavat määrät. Meidän tehtävä on kirjoittaa siistiä lääkärin sanelemaa tekstiä nopeasti. Siinä se. muu ei kiinnosta, kuin itse teksti, sen oikeellisuus.



Itse työstä puhuttaessa puhumme lähinnä lääkäreiden epäselvistä saneluista tai työn määrästä. Itse potilaat vaivoineen ei kiinnosta.



Vaitiolovelvollisuus on niin selkäytimessä, ettei kellekään tule mieleenkään juoruta eteenpäin. Toisaalta, emme edes muista. Koska näitä on nin paljon. Valvaonta myös pelaa, eli kun käymme potilastiedostoissa, siitä jää jälki, ja pistokokeoita kait on, en tiedä, kukaan ei ole jäänyt kiinni elikkä kukaan ei ole käynyt kurkkimassa sukulaistensa tai edes omia tietoja.





Että kannattaa ollakin kauhuissaan, ketkä kaikki tietävät teidän korvatulehdeukset, angiinat ja akuutit stressireaktiot. Useampi, kuin arvaattekaan. Mutta miksi juuri hoitajat ovat niitä, joilla vaitiolovelvollisuus ei pidä? Miksi sinne valikoituu näitä uteliaita, juorukelloja, jotka kuvittelee että oma elämänmalli on jotenkin parempaa ym kuin asiakkaana olevien?

voi lukea vain kun potilas on läsnä, tajuissaan tai ei. STM:ssähän on puuhattu jo vuosikausia järjestelmän parissa, mutta tunaroivat koko hankkeen.

Entäs kun kirjoitan yhteenvetoa/lausuntoa, johon kerään tietoja aiemmista omista/muiden kirjoittamista teksteistä? Tai potilasta ohjataan minulle toimenpiteisiin ja minun pitäisi etukäteen tutustua potilaan tietoihin arvioidakseni voinko potilasta edes ottaa?

Suurempana ongelmana potilastietojärjestelmissä näen liian suuren tietomäärän. Paljonko oleellista hukkuu sinne, kun ei niitä voi selata ikinä kaikkia? Ja toisekseen ainakin minun työssäni käyttämä järjestelmä on täysin keskeneräisenä käyttöön otettu ja toiminnaltaan epälooginen ja hankala käytössä.

.. että hoitohenkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus? Se on myös silloin, kuin työsuhde on päättynyt. No, jokainenhan tietää vaikkapa tämän ihmeellisen netin maailman, jossa voi anonyyminä juoruta anonyymeistä tapauksista kaikenlaista.. eli kaikki eivät tajua pitää turpaansa kiinni sen vaitiolovelvollisuuden puitteissa. Tiedättekö, että olen olemassa vielä yksi ammattiryhmä, joka pääsee hyvin laajasti käsiksi potilaiden tietoihin? Lääkärit, hoitajat, juu. Mutta yksi ammattiryhmä, joka pääsee myös potilastietoihin käsiksi? Mikäkö? - tekstinkäsittelijät. Konekirjoittajat. Me puramme lääkäreiden sanelut. Avaamme potilastiedoston ja kirjoitamme. Kun lääkäri sanelee epäselvästi tai haluamme varmistaa tai tarkistaa diagnoosin, lääkkeen tai oireyhtymän tms. nimen, voimme selata vanhoja merkintöjä. Tiedättekö, mistä puhumme kahvitauolla? Tai vapaa-ajalla työkavereiden kesken? Väärin. Emme todellakaan puhu potilaiden asioista. Ei voisi vähempää ketään kiinnostaa! Vaivoja, oireita, diagnooseja, ihmisten elämäntarinoita kulkee sormiemme läpi ja silmiemme editse aivan valtavat määrät. Meidän tehtävä on kirjoittaa siistiä lääkärin sanelemaa tekstiä nopeasti. Siinä se. muu ei kiinnosta, kuin itse teksti, sen oikeellisuus. Itse työstä puhuttaessa puhumme lähinnä lääkäreiden epäselvistä saneluista tai työn määrästä. Itse potilaat vaivoineen ei kiinnosta. Vaitiolovelvollisuus on niin selkäytimessä, ettei kellekään tule mieleenkään juoruta eteenpäin. Toisaalta, emme edes muista. Koska näitä on nin paljon. Valvaonta myös pelaa, eli kun käymme potilastiedostoissa, siitä jää jälki, ja pistokokeoita kait on, en tiedä, kukaan ei ole jäänyt kiinni elikkä kukaan ei ole käynyt kurkkimassa sukulaistensa tai edes omia tietoja. Että kannattaa ollakin kauhuissaan, ketkä kaikki tietävät teidän korvatulehdeukset, angiinat ja akuutit stressireaktiot. Useampi, kuin arvaattekaan. Mutta miksi juuri hoitajat ovat niitä, joilla vaitiolovelvollisuus ei pidä? Miksi sinne valikoituu näitä uteliaita, juorukelloja, jotka kuvittelee että oma elämänmalli on jotenkin parempaa ym kuin asiakkaana olevien?

Hyvä kirjoitus! Itse olen hoitaja, mutta minua ei voisi vähempää kiinnostaa sukulaisten, naapurien ym. kylänmiehien sairaudet. Asun pienellä paikkakunnalla mutta käyn kaupungissa töissä juuri sen vuoksi etten halua kaupassa käydessäni törmätä potilaisiini ja olla tietoinen heidän sairauksistaan. Tiedän toki, että tällaisia uteliaita ja ajattelemattomia ihmisiä on, mutta en ymmärrä miksi. Olen päivästä toiseen tekemisissä sairaiden ihmisten kanssa ja näen erilaisia diagnooseja päivittäin. En ole kiinnostunut potilaani muista sairauksista ellei ne liity tautiin, jota minä hoidan (en siis selaa potilaani sairaskertomusta taaksepäin jos se ei ole välttämätöntä). Enkä halua puhua potilaiden sairauksista työkavereideni kanssa kahvitauolla, vielä vähemmän vapaa-ajallani kenenkään kanssa.

ne harvat vain AINA jotenkin päätyvät lööppeihin. Syy tähän harvinaisuuteen on se, että hoitoalan työntekijöitä ja lääkäreitä keskimäärin EI VAIN YHTÄÄN JAKSA KIINNOSTAA tuttujen ja tuntemattomien tiedot! Niitä sairauskertomuksia saa kuulla ihan riittävästi pyytämättäkin, myös vapaa-aikanaan. Ei tulisi mieleenkään käydä naapurin Reinon peräpukamista vielä vapaaehtoisesti lukemassa.

Tietosuojaviranomaisten mukaan 100 keisiä vuodessa menee poliisitutkintaan asti. Siitä voit koittaa arvata paljonko uteliaita on.