Kenen ehdoilla teillä mennään?

Aikuisten asiat tietenkin on aikuisten vastuulla, niitä ei lasten harteille laiteta.



Kompromissisä kaikki on tyytymättömiä, joten vuorotellen saadaan tahtomme läpi, tänään joustaa mies ja huomenna minä.

yritän aina saada viimeisen sanan mutta todellisuudessa ei kumpikaan pomota eikä kummankaan harrastukset tms mene toisen edelle. Sovitellaan siten että kaikki on tyytyväisiä.



Lapsia kuunnellaan mutta vanhemmilla päätösvalta.

Tai no kyllä lasten toteltava minua, joten siinä mielessä lasten kasvatus menee minun ehdoillani.

Kenellä on viimeinen sana? Kuka päättää?



Ja sitten aletaan selittää, että lasten ehdoilla.



On eri asia ottaa huomioon lasten tarpeet kuin miettiä, mikä olisi lapsille mieleistä.



Meillä aikuiset päättävät ja ottavat huomioon kyllä lastenkin kannan ja mieltymykset mutta missään nimessä meillä ei mennä lasten ehdoilla. Silti esim. lapsilla on harrastuksia neljä kertaa viikossa, ja ne sitovat aina meidät vanhemmatkin. Silti lapset eivät ole päättäneet harrastuksiaan vaan me vanhemmat olemme päättäneet lasta kuunneltuamme, mitä harrastuksia jokaisella on. Olemme myös ehdottaneet ja antaneet kokeilla. Silti lapsi ei ole sitä viimeistä sanaansa edes näissä asioissa sanonut vaan kyllä ollaan mietitty asiaa monelta kantilta - ihan taloudenkin kannalta.



Meistä vanhemmista taas ehkä minä olen arjen pomo ja mies sitten päättää joskus jotain, mutta silloin sitten sanookin sen viimeisen sanan, vaikka kuinka ottaisi päähän... Esim. esikoinen halusi aloittaa jääkiekon. Hän harrasti jo jalkapalloa ja koripalloa. Olin sitä mieltä, että nämä harrastukset riittävät ja että jääkiekko on sellainen kaveripiirin painostusharrastus. MIes ei sanonut mitään, mutta eräänä päivänä totesi kotiin tultuaan, että lähdetään lapselle hakemaan jääkiekkokamoja. Siinä ei auttanut äidin kuin vikistä.



Pääasiassa kuitenkin kysytään toistemme mielipiteitä niin omissa menoissa kuin lastenkin menojen suhteen. KUmpikin perustelee ja usein saa se pitää päänsä, jolla on hyvät perustelut asiaan. Mutta joskus harvoin ollaan eri mieltä, ja silloin sitten mies saattaa yllättää...

vaikka toisin yritetään näyttää ja esittää ja toimia.



Kivittäkää rauhassa.

suvussa ei ole tapana erota, joten ei mekään voida erota vaikka parisuhde on perseestä.

Vaalitaan perinnettä että ei eroa... prkl. Hampaat irvessä eletään...