kuinka paljon teidän 1.5 vuotiaat kiipeää?

1v. kiipeää joka paikkaan mihin pääsee. Vaaratilanteita on todella usein mutta en ole keksinyt asiaan mitään ratkaisua. Kiellän vaan ja yritän poistaa kaikki mahdollisuudet kiipeilyyn. Osaa kyllä itse siirrellä tuoleja yms niin on kovin hankalaa. Oletan että kyllä tämä jossain vaiheessa menee ohi.

ja nostaa tarvittaessa alas. Nyt kun ikää on melkein 3 vuotta niin on alkanut kiinnostua muustakin kuin kiipeilystä. Toisaalta nykyään ei enää ole mitään paikkaa kotona valloittamatta niin mitä sitä suotta kiipeilemään.

Täällä on myös juuri 1v täyttänyt apina. Ei osaa vielä kävellä ilman tukea, mutta kiipeää kyllä sujuvasti _joka_ paikkaan...

Nyt vasta kiipeää sohvalle, tuolille ym. mutta ei minnekkään varsinaisesti kiellettyyn paikkaan. Esikoinen oli vähän samanlainen. Keskimmäinen taas oli kova kiipeilemään, mutta ei muistaakseni kuitenkaan mitään kirjahyllyjä ylös kiipeillyt. Joskus meni muistaakseni kylppärissä lavuaariin juuri vessanpöntön kautta, mutta muuta sellasta omituisempaa ei tule mieleen. Se missä se häiritsi, oli kun se kiipes pinnasängystä ja matkasängystä pois...



Olen kyllä kuullut paljon tuollaisista hurjista kiipeilijöistä, joten kyllä se varmastikin ihan normaalia on. Vaatii vaan paljon vahtimista. Jaksamista :-)

että kohta sattuu jotain tosi pahaa kun kieltäminen ei auta yhtään. loukkaantuu ja itkee vähän aikaa ja yrittää kohta uudelleen. Poistin syöttötuolista turvakaaren kun kiipesi koko ajan sinne ja ajattelin, että olisi nyt turvallisempi. Nyt keikkuu ja istuu siinä syöttötuolin päällä.Kiipeää omiin rattaisiin, koska meidän säilytettävä ne sisälle ja seisoo siellä. En muista, että poika esikoinen olisi ikinä ikinä kiivennyt esim. pöydälle tms. ehkä tää joskus loppuu..

ap

olen alkanut miettiä töihinpaluuta kun tuntuu, että musta ei ole kohta enää vahtimaan tätä.Eli jos ei olla ulkona tai tyttö saa jakamatonta huomiota, tekee näitä omia juttujaan, joista 90 prosenttia on kiellettyjen listalla

että kohta sattuu jotain tosi pahaa kun kieltäminen ei auta yhtään. loukkaantuu ja itkee vähän aikaa ja yrittää kohta uudelleen. Poistin syöttötuolista turvakaaren kun kiipesi koko ajan sinne ja ajattelin, että olisi nyt turvallisempi. Nyt keikkuu ja istuu siinä syöttötuolin päällä.Kiipeää omiin rattaisiin, koska meidän säilytettävä ne sisälle ja seisoo siellä. En muista, että poika esikoinen olisi ikinä ikinä kiivennyt esim. pöydälle tms. ehkä tää joskus loppuu..

ap

Syöttötuolia meillä ei edes ole ollut sen jälkeen kun itse 1 v synttäreiden aikoihin halusi istumaan samanlaiselle tuolille kuin muutkin. Oikeastaan ainoa vaaratilanne, joka tulee mieleen on kun sotkeutui kiipeillessään sälekaihtimen naruun ja putosi alas se kaulassaan. Onneksi isänsä oli ihan vieressä niin pääsi pelastamaan. Tällä hetkellä 2,5 v. kiipeilijällä vaarallisinta on se, että haluaa hypätä alas kun ensin pääsee jonnekin ylös. Jotenkuten on saatu ymmärtämään, että esim. kerrossängyn yläpetistä ei hypätä alas. Vahtimista siis vaatii, mutta kyllä tuossa puuhassa motoriset taidotkin kehittyy.

aika taitava motorisesti moneen ikätoveriin verrattuna, mutta mun puolesta voisi olla vähemmän motorinen. Yksi tilanne oli muuten kun mies laittoi lampun kattoon ja a-tikkaat jäi siihen vähäksi aikaa. eikös tyttö ollut hetkessä siellä katonrajassa heilumassa. huhuh..

muita kohtalotovereita?

Harjoittelee paljon kiipeilya:

ja kurotusta:

Meillä lapsi oli tuollainen, aloitti jo vähän pienempänä. Lisäksi oli täydellinen ikiliikkuja, eli oli jatkuvasti menossa, ei oikeastaan pysähtynyt koskaan paikalleen leikkimään vaan oli koko hereilläoloaikansa (ja välillä unissaankin) menossa paikasta toiseen ja kiipeämässä. Onneksi oli ainokainen, niin ehdin kävelemään perässä koko ajan, edes vessassa käynnin ajaksi ei uskaltanut jättää yksin.

Ja sitten jotkut ihmettelivät miten niin ei lapsen kanssa ehdi pahemmin laittamaan ruokaa/kotitöitä/opiskelemaan/lukemaan kirjaa/käymään rauhassa suihkussa jne. Argh.