Lue keskustelun säännöt.
Minä en meinaa jaksa tätä ruokasotaa
27.10.2011 |
1v ollut aina huono syömään kiinteitä ja tullut neuvoksi lopettaa imetys. Mutta on todella vaikeaa, kun lapsi repii mun paitaa että anna anna eikä suostu ottamaan kiinteitä. Neuvolasta sanoivat, että mies hoitamaan lapsen syömisasioita. No, meillä mies ei saa lasta syömään juurikaan ollenkaan. Hänen kärsivällisyytensä ei kestä sotkemista tms ja tokaisee mulle tuskaisena että "ei tää taaskaan syö mitään!". Ja lapsihan ymmärtää, eikä syö seuraavalla kerralla senkään vertaa.. Nyt neuvolasta ohjasivat, että minä voisin olla viikonlopun poissa kotoa, tiukka stoppi imetykselle ja isä hoitamaan syötöt. Mutta tuntuu niin vaikealta, koska tiedän mitä taistelua se on isän ja lapsen välillä. Mies sanoo mulle, että mä saisin hoitaa syöttämiset kokonaan koska "sulla ne sujuu paremmin, hän tekee sitten jotain muuta, vaikka kylvettää". Juu.. Miten saada mies aktiivisemmaksi ja OIKEASTI ÄLYÄMÄÄN että hänen on otettava toisenlainen tyyli ja vastuu?
Kommentit (21)
Näin me teemmekin, mutta siinä täytyy silti olla vanhempi seuraamassa touhua ja mielellään laittamassa väliin myös jotain suuhun jotta söisi paremmin. Mies ei sormiruokailusta tykkää, kun tulee sitä sotkua..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rähisemään, niin käsket lopettaa ja sanot, että miltä lapsestakin tuntuu, kun hän käyttäytyy noin. Sanot, että lapselle on tärkeää myös miehen läheisyys. Ja sulle mä sanoisin, että älä anna lapselle periksi. Hän on nyt oppinut, että kun ei syö ruokaa, niin saa rintaa. Älä anna sitä rintaa ja sillä sipuli. Ota kaikki keinot käyttöön. Kivoja kuviollisia lasten lautasia, lasten herkkuruokaa, omat hauskat ruokailuvälineet, sormiruokaa jne.
Mutta auttakaa, mitä tehdä kun lapsi itkeskelee aamuyöt maitoa nälissään?! Kun ei syö iltaisin paljoa. Ennen kuin oppii että yöllä ei syödä ja illalla kannattaa tankata, niin miten saada nuo aamuyöt sujmaan? Pullosta ei juo, nokkamukista vain pieniä hörppyjä, velleistä ei ole välittänyt koskaan. Herää sitten viimeistään kuudelta nälissään ja itkuisena, muttei jaksa unisena syödä mitään kiinteätäkään.
Lapsen nähden ei saa hermostua syöttämisestä, sillä tuohon se sitten johtaa. Lapsi ahdistuu ruokailuista ja syöminen menee läskiksi.
Eihän kuudelta herääminen ole varhain. Nousette ylös, annat puuroa tai hedelmäsosetta. Muutenkin ateriarytmit kohdilleen ja pidät niistä kiinni.
Mikäs niuho miehesi on, jos ei sotkuja siedä? Meillä on joka muksulle aikanaan laitettu ruuan ajaksi sanomalehti syöttötuolin alle ja lusikka käteen. Vuoden vanhana ovat käyneet syömään itse. Ja ruokailut ovat nimenomaan yhteisruokailuja saman pöydän ääressä, sillä lapsihan oppii mallista.
Rauhoittakaapa te vanhemmat ensin itsenne ja tehkää ruokailusta kannustava hetki lapselle. Ja se imetys tosiaan pois. Mene sille viikonloppumatkalle ja luota hyvä nainen mieheesi, että pärjäävät ilman sinua ja rintojasi.
- säännölliset ruoka-ajat
- rauhalliset ja stressittömät ruokailutilanteet(lopetatte hermoilun, jos ei syö niin ei syö)
- syötte itse samaan aikaan
- lapselle leivänkannikka/tuorepala samalla syötäväksi
- onko ruoan karkeusaste ja maku kokeiltu?(meillä ei tykättyä kaupan soseista, eikä siitä että oli liikaa makuja kerralla)
- anna syödä itse
- erottele paloja(meillä mies haluaa ruoat eroteltuna ja samoin poika.esim.puuron päälle korkeintaan sokeria, ei hilloa tai kiisseliä, eivätkä halua soseita/muhennoksia)
- ruoalla nokkamukista vettä tai maitoa
- ei imetystä/herkkuja/välipaloja aina kun taapero haluaa, vaan ruoka-aikana syödään(pienillä toki voi olla useammin välipaloja, mutta kokeile itse, milloin syö parhaiten)
- paljon muuta läheisyyttä, syliä, leikkkiä
- olkaa jämäköitä! vedätte yhtä köyttä ja olkaa rauhallisia. pakkosyöttää ei saa, lapsi ei sen jälkeen enää suostu syömään mitäään.
- kiinnitä lapsen huomio muualle kun kinuaa tissiä
- ulkoilu parantaa unta ja ruokahalua (annat lapsen painella lätäköissä, lehtikasoissa ja hiekkalaatikoissa, keinussa yms)
- voisiko olla allergiaa?
Käyt kotoa pois niin että isä joutuu ottamaan vastuuta hoidosta ja syömisestä?
Imetys loppuu isän avustuksella. Isä hoitaa pari yötä ja suurimman osan päivää. Nukut erossa vauvasta ja annat isän hoitaa.
se että lapsi ei syö, on kauheaa, mutta kyllä se syö kun on nälkä. tiedän kokemuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta jos kerran silloin heräätte niin nousette ylös ja syötte aamupalan. Jos aamut on sulle vaikeita, tee puuro tai kiisseli jo illalla valmiiksi ja lämmitä aamulla mikrossa. Menette sitten aamu-päikkäreille. Jossain vaiheessa alkaa nukkumaan aamuisin pitempään kun hoksaa että illalla ja aamulla syödään.
Miehelles terveisiä: lapsen kanssa syntyy sotkua, sellaista se vaan on. Ja sen sotkun voi siivota, ei siinä kauan mene kun ruokailun jälkeen pyyhkii pöydän ja lattian, ja lapsen voit vaikka sinä pestä jos olet kotona. Lapselle ruoan tunnustelu kaikin aistein on tärkeää, koska siinä lapsi tutustuu ruokaan. Sotku vähenee ajan myötä. Ja takaan, että sotkua riittää vielä useiksi vuosiksi, koska lapsi haluaa kokeilla kaikkea.
Eli ensin lopetat maidon antamisen yöaikaan (tarjoat vettä tilalle tai tuttia tai vaan silittelet) ja kun on tuohon tottunut, aloitat imetyksen vähentämisen päiväsaikaan.
Ehkä ei kannata kerralla lopettaa, rinnatkin siitä kärsivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin lapsi varmasti heräilee. Anna nokkamuki, vaikka juokin vain vähän, mutta älä anna rintaa. Sitten heräätte kuudelta, ei se oikeasti ole lapsiperheessä niin aikaisin. Joka kerta, kun sä annat sitä rintaa, niin tuo pelleily jatkuu. Sä syöt omaa uskottavuuttasi lapsen silmissä.
oon jo luovuttanut 11 kuukautisen kohdalla. Syönyt aina huonosti, kiinteitä ja sormiruokailessakaan ei mene paljoakaan.
Oon huomannut nyt kun ruokailutilanteet on rennompia, enkä ns. pakkosyötä, ruoka uppoaa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs jos nousen sen kanssa kuudelta mutta lapsi vaan itkee ja itkee unisena eikä jaksa vielä syödä kiinteitä? Itkee rintaa että anna anna ja tahtoisi vaan nukahtaa vielä. Nokkamukille kääntää pään.
Suosittelen pitämään oman pään. Kun lapsi alkaa syömään kunnolla, niin todennäköisesti unetkin pidentyvät eikä ole turhia yöheräilyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsi oli myös todella huono syömään kiinteitä aina kaksivuotiaaksi saakka. Paino oli pahimmillaan -20 käyrällä. Kiinteät eivät kelvanneet vaikka maitoa vähennettiin, ja päädyin sitten siihen, että juokoot edes maitoa. Imetyksen lopetin alle vuoden ikäisenä, mutta tuttipullomaito ja yöruokinnat olivat käytössä melkein 2-vuotiaaksi saakka. Taistelu syömisen kanssa oli todella turhauttavaa, mutta minua helpotti kun nyt sitten edes tuo maito hänelle kelpasi. Ja 2-vuotiaana sitten yhtäkkiä hiffasi syömisen idean ja alkoi syömään ruokia ja painokin lähti nousuun.
Yritähän jaksella ja tosiaan rentouttaa niitä ruokailutilanteita. Ei se lapsi nälkään kuitenkaan kuole, joten yrittäkää ottaa rauhallisesti. Miehen ilman muuta pitäisi tukea sinua asiassa, yrittäkää vielä puhua.
Miehen vakiolause "väsyttää, ei jaksa panostaa" kun loukkaannun hänelle ettei hän jaksa panostaa lapsen illallisen kanssa. Kun olen sanonut, että sen hän saa ottaa kontolleen, siis olla vieressä, tarjota lapselle ruokaa jne. kun minä hoidan ruokailut muuten. On niin töistä väsynyt ja milloin mitäkin..mua vaan kyllästyttää moinen, olen minäkin väsyksissä yksin hoitaessani lapsen juttuja.
Toiset sanoo ettei kannata lopettaa imetys jos lapsi ei kuitenkaan opi syömään paremmin, useampi sitä että kannattaa lopettaa että kyllä sitten alkavat ruokamäärät lisääntyä. Vaan jo huolettaa nuo aamuyöt, yhtä nälkäitkua sitten. TOsi rankkaa, kun päivällä pitää jaksaa olla hereillä isommankin lapsen (3v) kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän että tää vastaus ei perus palstamammalle kelpaa mutta vastaanpa kuitenkin, kun haluan antaa asiaan myös toisen näkökulman.
Lapsen luonnollinen vieroittumisikä rinnalta on 2-7v. Lapsi syö biologisesti mielellään 2-3 vuotiaaksi myös öisin rintaa. Jos lapsen antaa käydä omaan tahtiinsa rinnalla, monelle alkaa kiinteät maistua paremmin vasta lähemmäs 2v, se ei ole haitallista! Meillä on tälläinen tapaus, ja häneltä on veriarvotkin katsottu kun syö niin vähän (muuta kuin äm) mutta ovat tosi hyvät. Eikä ole hoikka, +4käyrällä kasvaa. Yleensä lapsen tahtiin imetetyille vähäruokaisille maistuu kaloripitoiset ruuat äidinmaidon lisäksi, meillä esim. kananmuna, juusto, banaani, täysrasvainen lehmänmaito.
Jos vaan jaksat, niin anna lapsen siirtyä kiinteille oman aikataulunsa mukaan, niin siitä ei tule taistelua. :)
Vähentäisin kyllä niin että saa vaikka vaan iltatissin tai sitten illalla ja aamulla jos se antaisi lisää uniaikaa (on sekin tärkeää.) Sitten rento asenne siihen syömiseen, ei se lapsi oikeasti nälkään kuole. Sormiruokaa myös piti mies siitä tai ei. Ihan älytöntä lähteä viikonlopuksi pois lapsen luota ja muutkin pakkokeinot. Meillä ruoka alkoi maistumaan toden teolla 1,5 vuotiaana ja ilman pakkokeinoja.
Esikoinen ja kuopus ovat olleet huonoja syömään kiinteitä. Nyt 2v4kk kuopuksella on nyt joitain lempiruokia ja joskus yllättää syömällä ison satsin jotain. Suuri ero on kuitenkin omassa suhtautumisessani. Eli ekan kanssa stressasin. Kun tuntui että vajaa vuotiaana jo kaikki kaverit söivät 5 kunnon ateriaa päivässä, lounaalla ja päivällisellä perunat ja lisukkeet hyvällä ruokahalulla. Niitä kavereiden lapsia ei enää imetetty ja hyvän ystäväni vauva oli todella pienipainoinen vaikka söi runsaasti. Ero kiinteän ruuan määrässä oli todella huima.
Nyt kun on tämä kolmas. Teki 9kk lusikkalakon eikä antanut enää syöttää yhtään. Siihen saakka oli saanut jo sormiruokaa mutta sitten siirtyi kokonaan omatoimiseen ruokailuun. Söi sitten sormin siihen saakka että oppi syömään lusikalla. Silti ei tehdä mitään erityisiä kommervenkkejä. Kun on ruoka-aika muillakin niin pistän samaa ruokaa eteen kun toisillekin. Lapsi syö siitä mikä maistuu. Jos on jotain todella uutta ja mitä tiedän lapsen vierastavan(ei pidä jos ainekset ovat keskenään sekaisin) niin seuraavalla ruualla pyrin tarjoamaan sitten jotain mistä varmasti pitää. Yleensä kuitenkin syö ruuasta kuin ruuasta jotain "valikoituja" paloja ja sitten vihanneksia napsii myös. Leipää meillä ei tarjota ruualla, muuten lapset syövät leipää ja ruoka jää vähemmälle. Välipalalla tai aamulla leipää saa.
Uskon että esikoiseni ja tämä kuopus söivät yhtä huonosti. Mutta tämän kolmannen kohdalla oloni on hyvä. Esikoisen kohdalla olin turhaan huolissani. Ei lapsi ruokalautasen eteen kuole nälkään! Kunhan katsot ettet syötä lapselle pelkästään epäterveellisiä herkkuja jotta jotain edes söisi. Ja koita olla tekemättä syömisestä suurta numeroa. Syö lapsen seurana itsekin ja anna lapselle maisteltavaksi monipuolista ja erilaista ruokaa.
Meillä aamupala ei maistu heti herättyä koska syö tissiä vielä öisin. Musta on ollut ihan ok että kun herää kuudelta, annan rintaa ja jatkaa vielä yli tunnin uniaan. Siinä me syödään isompien kanssa aamupala ja käyn suihkussa ennen kun tämä pienin kömpii ylös. Jotain aina tarjoan aamullakin, syö sitten minkä syö ja sitten yleensä lounaalla ruoka maistuu(en imetä ennen lounasta enää vaan vasta päiväunille mennessä lounaan jälkeen).
Itse en osaa neuvoa muuta kun olen tehnyt näiden kanssa. Anna rintaa, tarjoa ruokaa. Lapsi valitsee paljonko syö. Rentoudu. Jos alkaa liikaa stressata niin jätä lapsi isälle iltaisin välistä ja lähde tuulettumaan. Ja onhan se imetyksenkin lopetus yksi vaihtoehto jos pää hajoaa muuten mutta itse en ole sen kannalla(arvaat varmaan).
Nimim. imetystä yhteensä 6,5 vuotta elämästäni
Nii, imetys ei olisi mikään ongelma (edes öisin, vaikka tietysti untakin jo kaivattaisiin enemmän) jos lapsi kasvaisi muuten hyvin. On ihanteellista jatkaa imetystä jos lapsi kasvaa 0 käyrällä tai sen yli. Mutta meidän tapauksessamme lapsen painokäyrä on ollut laskeva koko ajan, on nyt -20 ja lapsi painaa vuoden iässä vain reilut 7kg - siis todella vähän. Tästä syystä kova painostus imetyksen lopettamiseen, hän ei saa riittävsäti energiaa maidosta, mutta kylläisyyden tunnetta kyllä.
verrannut kasvua WHO:n imetettyjen lasten perustella tehtyihi n kasvukäyriin?
http://www.who.int/childgrowth/standards/en/
Imetetyillä lapsillahan kasvukäyrä menee toisella tapaa. Meilläkin hoikka 3-vuotiaaksi imetetty tyttö. Lääkäri totesi aikanaan: ei mitään hätää, ylipainohan on lapsilla tänä päivänä se suurempi ongelma.
Minä en usko että äidinmaito tilannetta ainakaan pahentaa. Se on kuitenkin tunkin ikäiselle ruuaksi tarkoitettu.
mikä on nyt kovasti muotia lasten syöttämisessä. Parsakaalit ja porkkananpalat vaan pöydälle lapsen eteen, ja toivotaan, että osa niistä päätyy lapsen mahaan.