Lue keskustelun säännöt.
Mä en pysty nauttimaan elämästäni, koska se ei mennyt kuten suunnittelin.
22.10.2011 |
Menin 11v sitten naimisiin miehen kanssa, jolla oli tuolloin samat unelmat ja toiveet kuin minulla. Molemmat halusimme ison perheen (4+ lasta), asua ulkomailla ja matkustella.
Kolmannen lapsen jälkeen mies sanoi, ettei halua enää lapsia.
No, se ulkomaille muutto. Mies sanoi, että ensin hankitaan pysyvät työpaikat ja omistusasunto. No, hankittiin. Sitten tuli sitä ja sitten tuli tätä. Viivytteli ulkomaille muuttoa niin kauan, että vanhin meni jo kouluun ja mies vetosi koulurauhaan. Ei voitu enää muuttaa edes vuodeksi ulkomaille. Se olisi kuulemma sotkenut kaikki lasten kaverikuviot ja muut.
No, se matkustelu. Olisi kyllä rahaa matkustella mielin määrin. Koko perheen voimin tai kaksin. Joka ikinen loma on kuitenkin joku ihmeen remontti tai muu projekti, johon se lomaviikko pitää käyttää. Ja kesällä ei suin surminkaan lähdetä mihinkään, kun pitää mennä mökille. Mitä järkeä olla mökki, jos siellä ei olla? ...
Nuo kolme asiaa oli ja on edelleen minulle todella suuria asioita. Lapsia ei enää sitten hankita, kun tulisi liian pitkä ikäero (nuorin kolmesta jo 9v). Eikä se onnistuisikaan ilman miestä. Voisin tietenkin matkustella yksin, mutta en minä sitä kaipaa. Haluan mennä miehen ja lasten kanssa. Kavereidenkin kanssa se matkustelu on ihan eri asia.
Ulkomaille voin muuttaa vaikka yksin siinä vaiheessa kun lapset muuttavat pois kotoa. Mutta arvatkaapa vain haluanko. Yksin.
Tähän on tyytyminen. Mies muuttui, minä en.
Kommentit (64)
että haluaisit asua ulkomailla.
Sen kun varaat matkan koko porukalle ja ilmoitat, että mies tulee mukaan. :) Miksi tavallinen koko perheen lomamatka on miehelle vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna miehen jäädä kotiin ja tee niitä asioita mitä itse haluat.
että olet ainoa lapsi ja saanut kaiken minkä halusit.
Elä elämääsi, joka kuitenkin kuulostaa hyvältä.
Vanhempani eivät saaneet toista lasta, vaikka kovasti yrittivät. Minä kärsin siitä, ettei minulla ollut sisarusta. Ja siitä, että vanhempani olivat paljon vanhempia kuin kavereiden vanhemmat. Siksi itse halusin lapset nuorena ja monta lasta.
Ei ole olemassa mitään absoluuttista mittaria määrittämään, milloin joku saa olla pettynyt tai että kuka saa unelmoida ja kuka ei.
ap
Anna miehen jäädä kotiin ja tee niitä asioita mitä itse haluat.
Onko teistä ihan sama lähdenkö 10v molemmin puolin olevien lasten kanssa lomalle vai lähdetäänkö koko perhe? Minusta siinä on mielettömän suuri ero. Haluan myös olla mieheni kanssa. Haluaisin lähteä vaikkapa kuukaudeksi Intiaan koko perhe. Ilman miestä ei tulisi mieleenikään.
Mies ei koskaan lähde mihinkään, keksii aina jonkun tekosyyn.
ap
Mikä siinä ulkomailla asumisessa olisi niin hienoa?
Haluaisin asua toisessa kulttuurissa, oppia sitä tavallista arkea toisenlaisessa ympäristössä.
Haluaisin asua toisenlaisessa ilmastossa. Jättää edes yhden räntä- ja loskakauden väliin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asun ulkomailla ja odotan neljatta lastani. Tata toivoin, ja nyt pitaisi olla tyytyvainen, eiko?! Mutta mita viela, nyt toivoisin, etta talomme remontoitaisiin ja ystavilta saatujen huonekalujen tilalle ostettaisiin uudet ja kauniit. Ei raha eika aika riita. Nelja vuotta olen jo unelmoinut ihanasta avotakka-kodista, ja aina vaan petyn kun se ei tunnu toteutuvan, ja mies pistaa hanttiin: "Ihan hyvahan tama talo on nainkin..."
Eli kun yksi haave toteutuu niin toinen tulee tilalle. Arsyttavaa. Yritan olla kiitollinen lapsistani ja taalla asumisesta, seka hyvasta terveydesta jne. mutta mutta.....
melkoisen tyytyväinen elämääni. Sellaisenaan kuin se on eteen annettu. Ehkä olen siinä suhteessa kasvanut aikuiseksi.
Sinun unelmasi ovat sinulle tärkeitä, ja toivon, että saisit ne toteuttaa, niin huomaat että ne eivät ole oman onnellisuutesi suhteen ehkä kuitenkaan niin tärkeitä kuin luulet.
Minua kiinnostaisi tietää, mitä asioita esimerkiksi ulkomailla asuminen olisi tuonut sinun elämääsi, sellaista mitä mikään muu ei voi korvata. Itse en oikein keksi yhtään, mut se johtuu varmaan siitä, että olen ulkomailla asuessani tehnyt tylsää työtä ja asunut tavallisissa lähiöissä, joissa se elämä ei ole sen kummempaa ollut kuin Suomessakaan, joten en ole kokenut siellä mitään suuria elämyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan dadaa!
Minä halusin lapsen mieheni kanssa. En saanut. Erosimme, koska minut tuomittiin lapsettomuuteen. Sain vahinkolapsen, olen yh ollut jo yli 13 vuotta. Minulla on rintasyöpä ja luultavasti lapseni jää ilman äitiä piakkoin.
Äitini ja isäni kuolivat liikenneonnettomuudessa kolme vuotta sitten.
Ehkä sinulla ei ole ollut riittävästi vastoinkäymisiä, että et osaa arvostaa sitä mitä sinulla on.
t. taistelen loppuun saakka
Anna miehen jäädä kotiin ja tee niitä asioita mitä itse haluat.
Onko teistä ihan sama lähdenkö 10v molemmin puolin olevien lasten kanssa lomalle vai lähdetäänkö koko perhe? Minusta siinä on mielettömän suuri ero. Haluan myös olla mieheni kanssa. Haluaisin lähteä vaikkapa kuukaudeksi Intiaan koko perhe. Ilman miestä ei tulisi mieleenikään.
Mies ei koskaan lähde mihinkään, keksii aina jonkun tekosyyn.
ap
ja purkaa kiukkuasi meihin. Minusta aloituksesi ainakin on sekava sillä tavoin, että en saanut selvää, haluatko matkustella vai asua ulkomailla, kun puhut kuukaudesta Intiassa ja välillä riittäisi lyhempikin.
Sinun täytyy keskustella miehesi kanssa suoraan toiveistasi, mitä haluat ja miksi näin haluat. Harvemmin miehet ovat mitään ajatustenlukijoita ja ovat loppupeleissä kovin suostuvaisia, kun heille ilmaistaan suoraan mitä heiltä odotetaan.
Mies on ehkä kotona viihtyvämpää sorttia tai sitten kokee, että rahat menevät mökkiin, remonttiin ym. tärkeämpään tällä hetkellä, vaikka sinä koet toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen että ei halua matkustella ulkomailla. Siis eikö halua ollenkaan? Muut "unelmasi" ja tuo asenteesi on ihan lapsellista.
Sinun unelmasi ovat sinulle tärkeitä, ja toivon, että saisit ne toteuttaa, niin huomaat että ne eivät ole oman onnellisuutesi suhteen ehkä kuitenkaan niin tärkeitä kuin luulet.
Minua kiinnostaisi tietää, mitä asioita esimerkiksi ulkomailla asuminen olisi tuonut sinun elämääsi, sellaista mitä mikään muu ei voi korvata. Itse en oikein keksi yhtään, mut se johtuu varmaan siitä, että olen ulkomailla asuessani tehnyt tylsää työtä ja asunut tavallisissa lähiöissä, joissa se elämä ei ole sen kummempaa ollut kuin Suomessakaan, joten en ole kokenut siellä mitään suuria elämyksiä.
sen takia, että on saanut elämässä jo paljon muuta. Miksi se vähentäisi haluani saavuttaa ne unelmat?
Saan elämyksiä ihan pienistä asioista. Nautin ulkomailla olosta toisenlaisesta arkkitehtuurista, toisenlaisista maitopurkeista, erimakuisista juustoista, erilaisesta tähdistöstä, erilaisesta ilmastosta.. ihan mistä vain. Julkinen liikennekin on erilaista joka maassa, erilaiset ratikat ja bussit. Telkkariohjelmat, musiikki, ruoka- ja tapakulttuuri, vaatetus..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan dadaa!
Minä halusin lapsen mieheni kanssa. En saanut. Erosimme, koska minut tuomittiin lapsettomuuteen. Sain vahinkolapsen, olen yh ollut jo yli 13 vuotta. Minulla on rintasyöpä ja luultavasti lapseni jää ilman äitiä piakkoin.
Äitini ja isäni kuolivat liikenneonnettomuudessa kolme vuotta sitten.
Ehkä sinulla ei ole ollut riittävästi vastoinkäymisiä, että et osaa arvostaa sitä mitä sinulla on.
t. taistelen loppuun saakka
Olen äärettömän onnellinen siitä, että minulla on perhe ja minulla on tällainen elämä kuin on. En silti voi niihin vedoten luopua näistä unelmista. Sinä siis todellakin kieltäisit minua unelmoimasta vedoten omiin ongelmiisi? Olen todella pahoillani, että olet myös jäänyt orvoksi ja sinulla on rintasyöpä ja että olet tahtomattasi yksinhuoltaja. Arvostan sinnikkyyttäsi. Elämme kuitenkin eri elämää. Tunnen, etten elä omaani.
ap
Kun sulla ei ole kuin tämä yksi elämä niin kantsisko miettiä sitten eroa jos et muuten onnea saa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun unelmasi ovat sinulle tärkeitä, ja toivon, että saisit ne toteuttaa, niin huomaat että ne eivät ole oman onnellisuutesi suhteen ehkä kuitenkaan niin tärkeitä kuin luulet.
Minua kiinnostaisi tietää, mitä asioita esimerkiksi ulkomailla asuminen olisi tuonut sinun elämääsi, sellaista mitä mikään muu ei voi korvata. Itse en oikein keksi yhtään, mut se johtuu varmaan siitä, että olen ulkomailla asuessani tehnyt tylsää työtä ja asunut tavallisissa lähiöissä, joissa se elämä ei ole sen kummempaa ollut kuin Suomessakaan, joten en ole kokenut siellä mitään suuria elämyksiä.
sen takia, että on saanut elämässä jo paljon muuta. Miksi se vähentäisi haluani saavuttaa ne unelmat?
Saan elämyksiä ihan pienistä asioista. Nautin ulkomailla olosta toisenlaisesta arkkitehtuurista, toisenlaisista maitopurkeista, erimakuisista juustoista, erilaisesta tähdistöstä, erilaisesta ilmastosta.. ihan mistä vain. Julkinen liikennekin on erilaista joka maassa, erilaiset ratikat ja bussit. Telkkariohjelmat, musiikki, ruoka- ja tapakulttuuri, vaatetus..
ap
Noita asioita kutsutaan arjeksi, ja arkeen tottuu. Elämä ulkomailla on sitä samaa elämää kuin täälläkin.
Anna miehen jäädä kotiin ja tee niitä asioita mitä itse haluat.
Onko teistä ihan sama lähdenkö 10v molemmin puolin olevien lasten kanssa lomalle vai lähdetäänkö koko perhe? Minusta siinä on mielettömän suuri ero. Haluan myös olla mieheni kanssa. Haluaisin lähteä vaikkapa kuukaudeksi Intiaan koko perhe. Ilman miestä ei tulisi mieleenikään.
Mies ei koskaan lähde mihinkään, keksii aina jonkun tekosyyn.
ap
ja purkaa kiukkuasi meihin. Minusta aloituksesi ainakin on sekava sillä tavoin, että en saanut selvää, haluatko matkustella vai asua ulkomailla, kun puhut kuukaudesta Intiassa ja välillä riittäisi lyhempikin.Sinun täytyy keskustella miehesi kanssa suoraan toiveistasi, mitä haluat ja miksi näin haluat. Harvemmin miehet ovat mitään ajatustenlukijoita ja ovat loppupeleissä kovin suostuvaisia, kun heille ilmaistaan suoraan mitä heiltä odotetaan.
Mies on ehkä kotona viihtyvämpää sorttia tai sitten kokee, että rahat menevät mökkiin, remonttiin ym. tärkeämpään tällä hetkellä, vaikka sinä koet toisin.
ja ollaan matkalaukkujen kanssa liikenteessä. Pysyvä asuminen on sitä, että tavarat pysyvät paikoillaan jossain paikassa pidempään.
Minulle kävisi viikonloppumatka Amsterdamiin tai Ruotsin risteily.
Olen puhunut suoraan miehelleni ja hän tietää tasan tarkkaan unelmistani. Hän vetoaa siihen, että elämäntilanne on muuttunut. Ei olisi niin helppoa enää irrottaa lapsia kavereistaan. Joka matka kaatuu aina siihen, että olisi jotain "parempaa" tekemistä. Joko kalastusreissu, mökille, remontti, tenniskurssi, joku koulutus.. Aina jotain.
Ja lapsista ei olla enää vuosiin puhuttu. Minä olen tyytynyt ottamaan meille lapsia hoitoon usein, että saan taas pitää pienempiä lapsia sylissä ja tarjota hoitoa. Isommilla lapsilla on jo omia menoja, eivätkä hyppää syliini koko ajan.
ap
Sinun unelmasi ovat sinulle tärkeitä, ja toivon, että saisit ne toteuttaa, niin huomaat että ne eivät ole oman onnellisuutesi suhteen ehkä kuitenkaan niin tärkeitä kuin luulet.
Minua kiinnostaisi tietää, mitä asioita esimerkiksi ulkomailla asuminen olisi tuonut sinun elämääsi, sellaista mitä mikään muu ei voi korvata. Itse en oikein keksi yhtään, mut se johtuu varmaan siitä, että olen ulkomailla asuessani tehnyt tylsää työtä ja asunut tavallisissa lähiöissä, joissa se elämä ei ole sen kummempaa ollut kuin Suomessakaan, joten en ole kokenut siellä mitään suuria elämyksiä.
sen takia, että on saanut elämässä jo paljon muuta. Miksi se vähentäisi haluani saavuttaa ne unelmat?
Saan elämyksiä ihan pienistä asioista. Nautin ulkomailla olosta toisenlaisesta arkkitehtuurista, toisenlaisista maitopurkeista, erimakuisista juustoista, erilaisesta tähdistöstä, erilaisesta ilmastosta.. ihan mistä vain. Julkinen liikennekin on erilaista joka maassa, erilaiset ratikat ja bussit. Telkkariohjelmat, musiikki, ruoka- ja tapakulttuuri, vaatetus..
ap
Noita asioita kutsutaan arjeksi, ja arkeen tottuu. Elämä ulkomailla on sitä samaa elämää kuin täälläkin.
mahtavaa tottua edes vuodeksi toisenlaiseen arkeen. Osaisi arvostaa tätä arkea, jota nyt elän.
ap
Jos haluat asua ulkomailla ja mies ei, niin joko sinä ja lapset lähdette tai sinä lähdet yksin. Lopeta vinkuminen tai murehtiminen ja elä elämääsi. Tee päätöksiä, toteuta asioita. Miestäsi et voi muuttaa, sen asian kanssa sinun on elettävä.
Toki unelmia pitää ja saa olla. Niitä on hyvä tavoitella ja saada toteuttaakin osittain. Ja sitten tuleekin se mutta. Elämään kuuluvat valinnat ja niiden seurauksena luopuminen ja pettymykset. Olet jo saanut aika paljon. Lapsia, terveyttä, kenties mieleisen työn, hyvän miehen ja mielenkiintoisia harrastuksia. Kaikkea ei voi millään saada.
Ymmärrän kyllä miten vaikea on luopua pitkäaikaisista unelmista. Itse olen halunnut nuoresta asti ryhtyä sijaisäidiksi ja kenties adoptoida ja saada suurperheen, mutta mies ei suostu näistä mihinkään. On ollut pitkä prosessi hyväksyä se ettei minulle niin hyvä mies jaa näitä minulle tärkeitä unelmia.
Yritä vielä kertoa miehellesi miten tärkeää matkustelu sinulle on. Voisitteko esim. sopia, että käytte koko perhe vaikka kerran vuodessa 1-2vko:n lomalla jossain ja lisäksi sinä ja miehesi kahdestaan pidennetyllä vklmatkalla.
Toiseksi, lapsesi ovat vielä pieniä ja teillä on todennäköisesti vielä pitkä elämä edessä. Sen aikana mies voi hyvinkin muuttaa mielensä ja muuttaa vuodeksi pariksi ulkomaille. Jos ei aikaisemmin niin kenties eläkkeellä.
ja hankkia lapset vähän myöhemmin.
että olet ainoa lapsi ja saanut kaiken minkä halusit.
Elä elämääsi, joka kuitenkin kuulostaa hyvältä.
Vanhempani eivät saaneet toista lasta, vaikka kovasti yrittivät. Minä kärsin siitä, ettei minulla ollut sisarusta. Ja siitä, että vanhempani olivat paljon vanhempia kuin kavereiden vanhemmat. Siksi itse halusin lapset nuorena ja monta lasta.
Ei ole olemassa mitään absoluuttista mittaria määrittämään, milloin joku saa olla pettynyt tai että kuka saa unelmoida ja kuka ei.
ap
ap