TP:t viikkoon 45!!
Onnea paljon, paljon onnea vaan nimballe ja koko perheelle nyt toivotetaan...!
Mikäs sen ihanempaa kuin kaksi suloista prinsessaa talossa.
Ensimmäiset " ai, nää oot vielä kotona" puhelinsoitotkin ovat tulleet. Jokohan sitä pistäis koko rakkinneen kiinni loppu ajaksi. Taidan säästää teidät pahimmalta valitus virreltä, tuntuu ettei jaksaa enää edes valittaa. Mää vaan jo NIIN haluaisin luopua tästä raskaana olosta. Vauva on ilmeiseti päättänyt, että kerran niin kovasti minut halusit alulle niin tässä oon ja kanna seuraukset loppuun asti, mitään armon palasia ei jaeta!
Neuvola täti naureskeli viime käynnillä, että tämä on jo niin alhaalla, että jos alemmas tulee niin on jo ulkona. PYH, sanon minä.Tuntuu että ei kun lisää vaan painaa ja laskeutuu. Eilen ei tainnu edes supistaa niin että olisin huomioinut. Parhain saavutus siis tähän mennessä toissapäivänen(?) kaksi perättäistä melkein kivuliasta supistusta!
No jotakin hyvää kuitenki tähänki viikkoon. Mies on toipumaan päin ja kuume ainakin on laskenut . Olikin välillä hurja kun huiteli 39 paremmalla puolella. Eiköhän tuosta kaverin synnytykseen saa. Tosin tällä vaudilla minäki ehdin saada taudin ennen kun mihinkään toisitoimiin pääsen...
Anteeksi valitus painotteinen avaus!
grontti ja rv 40+2 (ihan tarpeeksi)
Kommentit (32)
zatu:jos vielä luet tätä,olen niin syvästi pahoillani.Elämä on liian julmaa joskus.Koita jaksaa,iso halaus!
Sitä tajuaa että vaikka on kuinka vaivaista ja tukalaa,niin saa olla kiitollinen näistä vauvan potkuista sisällä ja että kaikki on sujunut hyvin*tippa silmässä taas kirjoitan...*
Mutta tänään voisin kommentoida vain Seinäjoen touhua...soitin tänään äitipolille kun aattelin että nyt haluan tietää mun lantion röntgenin tulokset,kävin siellä siis 4.11 ja kätilö sanoi että tässä ne ovat mutta en voi kertoa koska LÄÄKÄRI EI OLE VIELÄ KATSONUT NIITÄ!!haloo,melkein viikko kun siellä kävin...juu,ei mitään kiirettä,höh.Olisin vaan halunnut niin tietää.Kummaa touhua...
Omassa masussa kaikki OK,huomenna neuvola,nyt viemään tyttöä jumppaan,supistaa muuten ekan kerran tänään...kivuttomasti...
äitiliini rv 36+6
Me ollaankin jo oltu pojan kanssa 3 päivän kotilomalla sairaalasta. Hengitys on kohentunut niin että päästivät kotiin ja ongelmana on vielä tuo jaksamattomuus syömiseen. Nenämahaletkusta tahtois jo pois, mutta kaikki aikanaan...joskus jaksaa syödä jo koko satsin tissistä/pullosta. Pullosta on helpompi syödä, mutta onneksi näyttää olevan silti ihan tissipoju, pääsee itse helpommalla jatkossa.
Zatu: Ihan liikaa vastoinkäymisiä siellä teillä, epäoikeudenmukaista. Iso voimahali, toivoa tulevaisuuteen ja jaksuja!
Nimba: Niinpä! :)) Tiesin paljastuvani, noin selkeästi poikkeavalla synnytystapauksella. Varmaan paljastun monelle muullekin, kun rustailin mm. marraskuisiinkin nuo pojan syntymätiedot. Ja juu, sut tunnistin nimimerkistä jo aikaa sitten.
Jeela ja pojut 1v 9 kk ja 13 pv
Olinpa taas neuvolassa ja siellä:
-pissa puhdasta
-verenpaine 112/70
-hb 131
-painoa 525g/vko
-turvotusta vain sormissa vähän
-vauvan sydämensyke 140-150
-raivotarjonnassa
-vauvan pää tuntui alhaalla mutta liikkui vielä.
-sf-mitta:37+ cm(edelleen tasaisesti ns.omalla käyrällään)
-liikkeet hyviä
lantion röntgenin tulokset:ei todettu erityisen ahdasta lantiota,mutta siitä huolimatta mulla on mahdollista saada sektio jos haluan tai jos 25.11 niin todetaan ja vauva isoksi.
että koitan jaksaa vielä ähöttää,pääasia tietty että kaikki normaalisti!Sijainen totesi että mun maha HAUSKAN näköinen kun on niinkuin iso pallo tuossa edessä =) viikon päästä sitten taas.
tuossapa neuvolakuulumiset!Nyt meen tytön kanssa paketoimaan isänpäivälahjaa ja leikkimään.hyvää viikonloppua!!!
äitiliini rv 37+0!!!vau!=)
Onnea kaikille vauvan jo saaneille!
Zatulle oikein paljon jaksamisia! Toivottavasti vielä teidän perheelle pieni tulee. Sitten kun olette taas valmiita sitä yrittämään.
Jos te vauvan saaneet vielä täällä näitä luette, niin kertokaahan miten esikoisen kanssa on mennyt? Itseä kovasti jännittää kotiutuminen sitten joskus (toivottavasti pian!), kun esikoisen " asema" muuttuu hieman.
Täällä jo toissa yönä melkein sairaalalaukku pakattiin. Puoli 4 tuli kipeä supistus, sen jälkeen pari tuntia tiheesti kivuttomia. En saanut kuitenkaan nukuttua vaikka yritin. No, sitten puoli 6 alkoi kipeät supistukset (5-8min välein) ja lantion seutua poltteli muutenkin koko ajan supistusten välissäkin. Vetkutin kuitenkin miehen herättämistä ja kun sen sitten herätin 7:ltä, niin supistuksetkin loppuivat! Oli kyllä pettymys, ja vähän mieltä painoi koko päivän kun ei vielä päässytkään lähtemään...
Kyllä nää viimeiset viikot tuntuu kaikkein pisimmiltä!! Mutta kuitenkin pitää muistaa, että päivä päivältä ollaan lähempänä synnytystä!
Minsku rv 38+3
Mua kans kiinnostaisi miten on muilla menny esikoisen ja vauvan yhteiselo...pitäis varmaan vauvapuolelle kurkkia, sieltä saattais löytyä tarinaa...
Meillä oli ihana ilta ja yö ilman esikoista, eilen pistettiin se miehen veljen kyytiin mummolaan menemään ja jäätiin itse kotiin. Tänään sitten suunnataan sinne kans jossain vaiheessa.
Käytiin syömässä ja leffassa illalla, oli mukavaa! Ja sitten kotona tosi pitkästä aikaa nautittiin toisistamme sillä " mukavimmalla ässällä" . Vähän jännitin että aiheuttaako se mulle suppareita... no sen jälkeen kyllä varmaan tunnin jomotteli menkkamaisesti, ei kuitenkaan mitään selkeitä suppareita. Paitsi sitten kuudelta heräsin kun tuli varmaan neljä napakkaa ja pitkää supistusta ihan peräjälkeen. Että kyllä näköjään aiheutti... No, mä olen noista nyt vain onnellinen, jospa tosiaan kypsyisi paikat jo hieman. Mutta oli niissä nyt jo sen verran ytyä että muistui hieman mieleen mitä on tulossa...auts. Ja tosiaan se oli hassua kun ne tuli ihan peräkkäin, muutaman sekunnin väli vaan oli, en siis kellosta mitään kattonu, mut aika pitkiltä ne tuntui ja aina kun yksi hellitti tuli toinen. Sit lähdin käveleen ja piti mennä vessaan tyhjennykselle ja sitten loppui!
Kiva kun Äitiliini sai vihdoin röntgenin tulokset ja ihan mukavat tulokset kaiken lisäksi. Eli saat nyt sit ite miettiä kumman synnytystavan haluat. Kiva varmaan ettei ole sillai pakko tehdä jommin kummin, vaan saa itse omia tuntemuksiaan punnita. Vai ymmärsinkö oikein?
Nyt taidan mennä aamupalalle. Mies vetelee vielä sikeitä. Nauttii kun on hiljaista. Mäkin nukuin puoli kymmeneen. Päivällä mennään sit kaupungille ostoksille. Aateltiin et jos vaikka pari joululahjaa tarttuisi matkaan.
Mukavaa lauantaipäivän jatkoa kaikille!
Oksaska rv 35+4
lähdetään anopille kyllä kohta mutta pikainen moikkaus!
Oksaska:joo,tavallaan saan itse päättää synnytystavan mutta edelleen olen sektion kannalla vauvan ison koon ja omien kipu/synnytyspelkojeni takia.Jäi traumoja edellisestä synnytyksestä vaikka siitä jo monta vuotta aikaa.
Luulen että se kuitenkin on mulle parempi.
Huomenna isänpäivä,lahja paketoitu,kaksi paitaa saa jossa toiseen on painettu tytön kädenjäljet=) ja lukee isille!
Voi Viivi ja Vanttuli kunpa teistä kuuluisi!!!!!!
äitiliini rv 37+1
*omassa masussa ei mitään,aika rauhallista,hikkaillut ja vähän myllännyt vain*
No tänne pitää tulla kaikki aina kertomaan, vaikkei niinkään kertomista olisi edes...
Mutta tänään kun kävin vessassa niin oli pikkuhousuihin tullu kellertävää limaa, siis ihan klöntti(ei iso) ja sitä tuli lisää pyyhkiessä... Nyt sit koko ajan tarkkailee oloaan, vaikka kuinka tiedän ettei se mitään meinaa. Ekaa odottaessa irtos limatulppa ja illalla tuli lähtö. Mut sillon se oli ruskeaa ja sitä oli enemmän. Eli toi on varmaan jokin osa sitä tulppaa, ei ainakaan valkovuotoa ollu, siitä olen varma. Mutta siis sitähän voi tulla pitkänkin aikaa ennen synnytystä?!!
Joo, isänpäivän viettoa täällä mummolassa, mun anoppilassa. Ruoka alkaa tuoksua että jospa kohta pääsis syömään, nälkäkin jo kurnii.
Vähän ärsytti kun heräsin tänään puoli kuusi ja kaksi tuntia valvoin. En viittiny nousta kun kaikki muut nukku vielä. Sit puoli kahdeksan nousin kun kuulin appiukkonikin heräävän. Sain siis seuraa. No ei menny kovin kauan niin heräs tyttökin jne. Lahjottiin sitten isi ja pappa ja suukkoja jaettiin.
Nyt kuitenkin sankareiden tykö ja yritän noi limajuttuni unhoittaa:)
Oksaska rv 35+5
ensin zatulle todella suuret pahoittelut =( ja sitten taas kaikille vauvansa saaneille suuren suuret onnittelut!
sitten asiaan... meilläkin on PIKKU PRINSSI! viimeisinä viikkoina olin niin loppu etten edes täällä jaksanut käydä, vaikka mieli teki. turvotus oli aivan kamalaa ja päänsärky, neuvolassa jouduin käymään joka toinen päivä.
mutta siis maanantaina, 7.11., meille syntyi vauva!
aika iso oli poika, 51 cm ja 4150g, pipon ympärys 35,5cm. raskausviikkoja oli siis 39+1 kasassa.
limatulppaa oli tullut parin päivän ajan ja supistuksia tuli sunnuntaina jo (joka oli miehen synttäripäivä). yöllä sitten kun oli tullut pari kamalampaa supistusta lähdettiinkin jo sairaalaan. supistuksia tuli noin 5 minuutin välein, mutta ne ei tihentyneet tai mitään muutakaan. kohdunsuu oli auki noin 4 cm. sitten päästiin synnytysaliin ja sain aloittaa ilokaasun " nauttimisen" . saliin siirryttäessä olin siis 4 cm auki ja kello oli noin puoli kahdeksan. pari tuntia meni ja sen jälkeen päätettiin puhkaista kalvot jotta vedet menisi. silloin olin 6 cm auki. supistuksia alkoi tulla kamalalla vauhdilla ja enää ei ollut supistuksetonta hetkeä ollenkaan. aloin välittömästi tuntea ponnistamisen tarvetta, mutta juurihan olin ollut 6 cm vain auki. kukaan ei kuvitellutkaan että vauva olisi tulossa muka jo... yritin mennä suihkuun, mutta siitä ei tullut mitään koska en pystynyt enää olemaan ponnistamatta... äkkiä sänkyyn ja kätilö lupasi katsoa kohdunsuun tilanteen. enää en voinut olla ponnistamatta ja vauva alkoi tulla! kätilö ehti saada hanskat juuri ja juuri käteensä (tosin sormia ei ehtinyt laittaa paikoilleen..) ja painaa nappia että saliin tulisi toinenkin kätilö. toinen kätilö tuli heti ja heti perään vauva. kuului vaan plop! itse en edes oikein kerennyt ponnistamaan kun vauva vaan puski itse. repeämää ei tullut ja muutenkin paikat on parantuneet hyvin. poika syntyi kello 10.23, päivän isän synttäreiden jälkeen.
keskiviikkona tultiin jo kotiin ja imetyskin on jo lähtenyt käyntiin. maitoa tulee hyvin ja poika on jo oppinut aika hyvin imemään.
mitään söpömpää en voisi kuvitellakkaan! pojalla on ihana paksu tumma tukka ja isot silmät.
ajatuksiin ei mahdu muuta kuin vauva, on vähän huono omatunto esikoisen puolesta, mutta esikoinenkin on jo miettinyt valmiiksi, että isi hoitaa häntä ja äiti vauvaa. mustasukkaisuudelta ollaan toistaikseksi vältytty, HUH!
palailen myöhemmin uudestaan, nyt täytyy taas mennä ihailemaan poikaa!
ja jaksamista kaikille, jotka eivät vielä ole jakaantuneet kahdeksi... rankkaa on, tiedän! mutta nyt jo ehtinyt tulla ikävä masuakin vaikka helpotus olikin melkoinen kun pääsin siitä eroon.
viivi ja pikkuinen poika 6 vuorokautta!
Ja olipas mukava kuulla viivin kuulumisia. Onnea koko miehen kokoisesta prinssistä koko perheelle!
Aamuyötä heräsin supistuksiin ja nousin ylös laskemaan ja tunnustelemaan. Olivat sen verran ärhäköitä ja tulivat vajaan 10min niin että soitettiin mummo hätiin ja lähdettiin näytille. Alku näyttikin lupaavalta vaan mokomat sitten aamua myöten hiipuivat ja sitten loppuivat kokonaan. Päätettiin kotiin tulla hakemaan uutta vauhtia kun ei ne synnytyssalitkaan niin mukavia paikkoja ole ja kumpaakin jo väsytti. Paikat oli kuitenki 3cm auki ja 1cm kaulaa jäljellä, joten lääkäri päästi kotiin kun asutaan max.20min ajomatkan päässä ja luvatiin ettei kovin pitkään kotona odotella jos uudestaan tulee tarvis tulla näytille.
Nyt odotellaan uudestaan, vaan toisaalta on helpotus tietää missä mennään. Ei tässä enää montaa päivää VOI mennä ennenkuin minäkin vihdoin ja viimein saa ihastella vauvaa!
grontti rv41+1
Viiville ja perheelle pikkuisesta söpökästä! Paljon onnea ja iloa pojalle elämänsä poluille. Ü
En ehdi näin isänpäivänä muuta kirjoittaa, palailen paremmalla ajalla.
Vitanova rv 33+4
en jaksa kirjoitella paljoa muuta kuin että ihana kuulla Viivistä ja
TUHANNET ONNITTELUT PIKKU PRINSSISTÄ jolla komeat mitat=)
Viime yö meni mulla lähes valvoessa mutta ei vaan supistele...ei oo vauva tulossa vielä....tahtois jo..malttamaton...viimeiset tuskan viikot...
mutta palaan taas kun jaksan ja ehdin...
äitiliini ja kovasti hikkavauva rv 37+2
*ja supparisäteitä hurjasti niitä tarvitseville*
Voi ei Zatu ja syvimmät osaanotot suruusi, ihan kamalaa tilannetta joudut käymään läpi. Kovasti voimia jaksaa eteenpäin.
Huh, täällähän melkoiset kauhujutut (ja halloweenikin meni jo). Vaan tottahan se on. Pitäis aina muistaa omissa tuskissaan pyöriessä, että asiat voisivat olla paljonkin pahemmin. Toivottavasti myös köllin ystävällä asiat menevät parhainpäin ja edes toinen vauvoista jatkaa taistelua.
Niin ja kölli, ihan oikean ratkaisun teet kun jätät työt. Ei ole mitään järkeä sinnillä jatkaa puolikuntoisena töissä jos elimistö tuollatavalla reagoi sen rasitukseen. Nauti kotona olosta ja lepäät aina kun voit.
Nytpä siis kerron oikeen posittvisesti omia kuulumisia kun oikeesti ei mitään vakavaa ole. Supistelee päivittäin ja yksi ihan kunnon kivuliaskin on tullut (niin että ehtiin jo herätellä toiveita lähdöstä), mutta aina ne vain lopahtaa. Minulla myös on menkkamaista polttelua ja jomottelua, varsinkin iltaisin ja öisin. Enteilyä on ilmassa kunhan vaan voimistuisivat niin, että pääsisin minäkin vauvanhaku reissulle.
Tänään on pikkukävelyllä käyty läheisessä vaatekaupassa ja vähän siivottu.
grontti ja itsepäinen isabella/iisakki rv 40+5 (ei tuo nyt NIIN iso luku vielä ole!)