Lue keskustelun säännöt.
Miten lapsen saa 6 vuotiaana kouluun?
18.10.2011 |
Olemme päätymässä ratkaisuun, että kokeilemme pääsisikö lapsemme 6 vuotiaana kouluun. Hän on nyt juuri täyttänyt 5 vuotta. Tässä perustelut:
- oppi lukemaan ja kirjoittamaan 4 vuotiaana, kirjoittaa lyhyitä kertomuksia, osaa tavuttaa ja osaa myös kaksoiskonsonantit
- osaa kymppiparit (näitä opetellaan ekaluokalla ja kuunteli isosiskoa oppien itse sivussa)
- laskee noepasti yhteen- ja vähennyslaskut päässä, myös vaikeampia kuten esim. 47-5=42 ja 93+2=95
- on liikunnallisesti taitava, tanssissa esimerkiksi on opettaja laittanut vanhempien ryhmään, oppi pyöräilemään ilman appareita 3 vuotiaana jne
- on sosiaalisesti taitava, leikkikaverit ovat melkein kaikki noin 2-3 vuotta vanhempia, kaksi samanikäistäkin kaveria on toki myös samasta päiväkotiryhmästä
- on verbaalinen, on keksinyt loruja noin 2 vuotiaasta, riimittää pitkiäkin tarinoita runomuotoon jne.
Päiväkodissa ovat sanoneet, että hän on ikäistään vanhemman oloinen, luova ja älykäs tyttö. No, itse karsastan tuota älykäs- termiä sillä mielestäni tyttö on vain hieman tavallista nokkelampi ja nopea oppimaan. Hänen isosiskonsa on samantapainen, koulu sujuu (liiankin) helposti. Ekaluokalla hänelle jäi paljon aika puuhastella muuta, kun teki tehtävät niin paljon nopeammin muita.
Isosiskon koulunkäyntiä tarkkailleena olemmekin nyt päätynyt miettimään josko kuopus pääsisi kouluun jo 6 vuotiaana. Hänellä on taidot jo ekaluokkalaisen tasolla nyt ja hän pääsisi kouluun vasta kahden vuoden päästä. Mahtaa olla ekaluokka haastava, saattaisi jopa turhautua ja siitähän voi olla koulunkäynnille jatkossa haasteita.
MITEN SIIS LAPSI PÄÄSISI 6 VUOTIAANA KOULUUN? Mitä pitää tehdä, paljonko testit maksavat jne?
Kommentit (45)
Kuten viestissäni kerroin, lapsi on jo nyt edellä ekaluokkalaisen tasoa. Miten käy, kun hän vielä odottaa 2 vuotta?
Huolestuttaa, että ekaluokka menee turhautumiseen. Miten hän jaksaa opetella aakkoset, tavuttamisen, kymppiparit, laskemisen perusteet jne kun hän jo nyt osaa ne?
Tämä on ihan lapsen lähtökohdasta mietittyä. Minustakin on tärkeää, että lapsi saa olla lapsi ihan rauhassa, mutta oikeasti huolettaa kun koulu alkaa VASTA 2 vuoden päästä ja lapsen taso on nyt jo päiväkodissakin kerrottuna paljon edellä muita.
Suomen koulujärjestelmää ei ole rakennettu siten, että edistyneemmät saisivat vahvaa tukea. AInoastaan kehityksessä jäljessä oleville tuki on (mikä on tietysti hieno asia, mutta ei auta meitä).
Just luin Sinkkosen kirjan ekaluokkalaisista ja hän oli sitä mieltä että myös ne edistyneemmät pärjäävät oikein mainiosti koulussa. On ihan kiinni vanhemmista miten sen lapsi koulun kokee. Harva lapsi on myös ihan kaikessa edellä muita, yleensä jossakin on opettelemisen paikka myös näille eteville. Ei ne siellä koulussa tylsisty. Ei siis ole mitään järkeä jättää eskaria pois, se on lapselle tärkeä vuosi, aletaan opetella koulun sääntöjä, mutta mukana on edelleen paljon leikkiä. Katsos kun se koulu on koulua, siellä ei enää leikitä. Laittamalla lapsen vuoden aikaisemmin kouluun menetetään se yksi vuosi jolloin lapsi saa olla lapsi, leikkiä ja vasta opetella sitä tulevaa. Katsopas sitä lastasi, se on edelleen pieni lapsi jonka oikeus on olla lapsi, leikkiä muiden mukana. Kyllä se ehtii sitä koulua käydä vielä ihan tarpeeksi vaikka vielä saa olla rauhassa koululta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin se lapsuus loppuisi koulun alkamiseen? Minusta kuudesluokkalaisenikin, 12-vuotias, on vielä lapsi.
Mutta monissa vastauksissa puhutaan siitä, miten lapsi saa olla lapsi jos ei ole koulussa. Päiväkoti on kuitenkin samalla tavalla laitosmainen kuin koulu. Suuret ryhmät, tiivis tahti ja ohjelmaa koko päivän. Vapaata leikkiä ainakin meidän päiväkodissa on vähän.
Kotiäitiys on mielestäni haasteellista, jos sen vetää todella lasta ajatellen ja hänen kasvatukseen tiedostamalla panostaen. Mutta siis tuli tuo vertaus laitokseen ihan mieleen noista kommenteista, joissa puhuttiin vapaasta lapsuudesta:-)
ap
lapseni meni aikoinaan (koulupsykologin testien kautta) kouluun 6-vuotiaana. Ala-aste sekä yläasteen alku menivät oikein hyvin, mutta ongelmia on tullut nyt yläasteen loppupuolella: nyt kun pitäisi tsempata, että pääsee suht hyvään lukioon ja monet luokkakaverit niin älyävätkin tehdä, niin mun poikani asenne koulunkäyntiin on paljon lapsellisempi. Läksyjen tekeminen ja kokeisiin lukeminen on ihan kiven alla, mutta kaikkeen tyhjänpäiväiseen kivaan kyllä löytyy aikaa. Totta kai yritän kannustaa ja tukea järkevämpään koulunkäyntiin... mutta kieltämättä on käynyt mielessä, että se yksi lisävuosi olisi ehkä ollut tässä tarpeen!
Miten niin se lapsuus loppuisi koulun alkamiseen? Minusta kuudesluokkalaisenikin, 12-vuotias, on vielä lapsi.
totta kai, mutta pienempi lapsi tarvitsee enemmän vapaata leikkiä ja lepoa kuin isompi (vaikka olisi älyllisesti kuinka paljon muita edellä), siitähän tässä on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapseni meni aikoinaan (koulupsykologin testien kautta) kouluun 6-vuotiaana. Ala-aste sekä yläasteen alku menivät oikein hyvin, mutta ongelmia on tullut nyt yläasteen loppupuolella: nyt kun pitäisi tsempata, että pääsee suht hyvään lukioon ja monet luokkakaverit niin älyävätkin tehdä, niin mun poikani asenne koulunkäyntiin on paljon lapsellisempi. Läksyjen tekeminen ja kokeisiin lukeminen on ihan kiven alla, mutta kaikkeen tyhjänpäiväiseen kivaan kyllä löytyy aikaa. Totta kai yritän kannustaa ja tukea järkevämpään koulunkäyntiin... mutta kieltämättä on käynyt mielessä, että se yksi lisävuosi olisi ehkä ollut tässä tarpeen!
Marraskuussa syntynyt esikoisemme, normaalisti koulun aloittanut, oli koko yläasteen ihan ulkona koulukuvioista. Nyt on kymppiluokalla, ja numerot nousevat hurjaa vauhtia - on ollut totisesti lisävuoden tarpeessa vaikka koulu alkoikin normaalisti.
Koulunaikastajamme taas nauttii koulunkäynnistä, ja jopa sairaana ollessaan teki eteenpäin koulutehtäviä. Keskiarvo lähentelee ysiä (isoveljellä päästätodistus 6,9), eikä lukioihin pääsy tule olemaan ongelma.
Tämä on just se, kun kehittyvät niin eri tahtia, ja ennustaminenkin on hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on kaikilla alueilla ikäistään kehittyneempi. Ainoastaan musiikki ja säveltäminen on alue, jota perheessämme ei harrasteta. Hän laulaa nuotilleen ja tekee omia lauluja, mutta niinhän kaikki lapset tekevät tietyssä iässä.
Mutta listallasi olleista lahjakkuuden alueista hän on saanut positiivitsta palautetta kaikista tavalla tai toisella (esimerkiksi päiväkodista ja tanssinopettajalta) eli ei perustu ihan omaan arviooni.
Korostan nyt, että en oleta lapseni olevan poikkeustapaus. Ainoastaan vain ikäistään edellä ja siitä tämä ajatus koulun aloittamisesta 6 vuotiaana tuli, edelleen olen huolissani siitä miten taidot kahdessa vuodessa vain menevät eteenpäin ja ekaluokka tulee olemaan turhauttava.
Mutta paljon hyviä pointteja on tullut myös siitä, miksi EI kannata aloittaa koulua vuotta aiemmin. Nämä ovat arvokkaita kommentteja ja luen kaikki huolella, ne varmasti vaikuttavat myös päätökseen omalta osaltaan.
On kyllä totta, että kouluun mennessä todella moni osaa lukea. Eskarihan jo antaa valmiuksia lukemiseen ja laskemiseen. Siinä mielessä koulunkäynti on muuttunut omista ajoistamme ja toivottavasti opetusohjelmat ottavat tämän myös huomioon.
Mutta sitten on se toinen puoli, jonka tahtiin on pakko mennä. Esikoisen ekaluokalla lapset jaettiin heti alkuun A ja B ryhmiin eli niihin jotka osasivat lukea ja jotka eivät osanneet. Nämä ryhmäjaot ovat voimassa nyt kakkosellakin. Pisti vain silmään, että noita jakotunteja taitaa olla vain yksi viikossa. Ei se paljon auta, kyllä peruskoulu todellakin rakentuu heikoimman lenkin pohjalle. En laita vastaan, näin on ja tulee olemaan.
Mutta ankaraa sekin on, jos luokasta lähes puolet on ns. normilapsia tai sen yli ja sitten opetus etenee hitaampien tahtiin. En voi välttyä ajatukselta, että peruskoulun pitäisi kehittyä ja ottaa huomioon erilaiset oppijat vahvemmin.
Jos opettajia ketjussa, niin kommentoikaa.
niitä lahjakkaita. Lahjakkuus ei katoa vaikka aina ei saisi lisätehtäviä tai vaikka joskus olisi tylsääkin tunnilla. Nykyään myös opettajat aika pitkälti osaavat ja haluavat eriyttää opetusta, tottakai ne hitaammat saavat enemmän huomiota ja aikaa, mutta kyllä sitä riittää myös niille paremmille. Ja aika pitkälti on kiinni myös kotoa kuinka lapsi kouluun suhtautuu, myös koti voi tukea lahjakkaan lapsen koulunkäyntiä, lapsen kanssa voidaan tehdä esim. lisätehtäviä. Ja loppujen lopuksi hyvin harva lapsi on oikeasti sellainen nero jolle kaikki asiat ekaluokalla olisivat helppoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten niin se lapsuus loppuisi koulun alkamiseen? Minusta kuudesluokkalaisenikin, 12-vuotias, on vielä lapsi.
Siellä kun sai leikkiä keskellä päivääkin, koulussa pitää vaan opetella kaikkea. Ja tykkää kyllä koulusta, mutta kun leikki olis kivempaa. Kyllähän tuo sitten kotona leikkii, onneksi.
Itse aloitin aikoinaan koulun vuotta aikaisemmin, ja hyvin kaikki sujui. Mutta eihän tuo mikään "patenttiratkaisu" ole, eli täytyy harkita huolella tapauskohtaisesti. Omien lasteni kohdalla en ole tuota harkinnut, vaikka siihen ehkä olisi ollut mahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitä voinut ennustaa, missä vaiheessa ne murkkuiän pahimmat typeryydet tulevat vastaan. Ja silloin, kun poika oli 6-vuotias ja sai loistavat tulokset koulukypsyystesteissä (mm. kielellisesti ikätasoa 3-4 vuotta edellä, matemaattisesti pari vuotta edellä), minunkin mielessäni oli tietysti päällimmäisenä ekalle luokalle meno ja siellä vaadittavat taidot eikä se, mitä sitten joskus ysiluokalla mahdollisesti tapahtuu.
-31-
Koska pojilla on yläasteella ja lukiossa etsikkoaikansa ja kypsymättömyys, ei akateeminen äly tai sen puute, tekee jossain vaiheessa koulusta vaikeaa. Ei kiinnosta tai huvita. Haluan lapsen henkisesti kehittyvän samaan tahtiin luokan muiden poikien kanssa, eikä olemaan vähän henkisesti altavastaajana.
http://takkirauta.blogspot.com/2009/06/lapsineron-tragedia.html
Lue myös Lahjakkaan lapsen tragedia.
On tärkeää myös erottaa pikkuvanha lapsi, jolla on paljon miellyttämishalua, kuin todella lahjakas lapsi.
Mun tyttären luokalla on erityislahjakas tyttö, joka saa erityishuomiota, mutta oli liian arka, ujo ja suoritusneuroottinen mennäkseen aikaisemmin kouluun. Hän on hyvin huolissaan aina kaikesta ja kaikista ja pätee kauheasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kivempi ja itsetunnolle parempi olla "heittämällä hyvä"
Opin lukemaan kolmevuotiaana, joten sillä perusteella olisin hyvinkin voinut mennä vuotta aiemmin kouluun. Menin kuitenkin kouluun ikäisteni kanssa ja koulunkäynti oli kivaa, kun kaikki oli helppoa!
Vanhempana varsinkin on tosi tärkeää, että aikuistumisriitit kuten rippikoulu, ajokortti, baariin pääsy ym. tapahtuvat samaan aikaan kavereiden kanssa.
että luokkakaverit on vuoden vanhempia. ei todellakaan. oihan niitä omanikäisiä kavereita olla muuallakin, naapurissa tms. ei lapset aina löydä bestistä tai muita kavereita omasta ikäryhmästään.
ja siksi varmaankin minusta on tullut alisuorittaja. Kouluaikoina ei tarvinnut ponnistella yhtään missään, eikä sitä sitten vanhempana enää oppinutkaan.
mutta ei ole kivaa olla luokan nuorin.
Kkokemusta on.
ja tulin nelosella takaisin. Muistan olleeni monella tavalla aika pihalla, mutta pahin oli murrosikä. Itse sain kuukautiset vasta 14-vuotiaana ja muut 10 - 12 vuotiaana enimmäkseen.
Se oli aika rankkaa aikaa olla pikkutyttö, kun toisilla oli jo fritsuja kaulassa ja olin aika hukassa ja leikin kovista huonolla menestyksellä. En suosittele yhtään.
On muitakin asioita, joita voi oppia. Koulu kun on vain muutaman tunnin päivässä.
mä en tajua, eiks se ole 6-vuotias, kun koulu 2 vuoden päästä alkaa?
Eikös se ole viisi, jos aloittaa ensi syksynä? Vai?
* Interpersoonallinen lahjakkuus Kyky ymmärtää muita ihmisiä ja ihmisten välisiä suhteita.
* Intrapersoonallinen lahjakkuus Itsetuntemukseen liittyvä lahjakkuus. Kyky ymmärtää omia tunteitaan, asenteitaan motiivejaan ja ajattelumallejaan ja muuttaa niitä.
* Kielellinen lahjakkuus Kyky käyttää kieltä luovasti ja taidokkaasti ja ilmaista itseään halutulla tavalla joko kirjallisesti tai puheessa. Kielellisesti lahjakkaat ihmiset saattavat oppia uusia kieliä helposti tai heillä on laaja sanavarasto.
* Liikunnallinen eli kinesteettinen lahjakkuus Liikunnallisesti lahjakkaat hallitsevat kehonsa liikkeitä hyvin ja voivat olla taitavia urheilijoita tai tanssijoita.
* Matemaattis-looginen lahjakkuus Tarvitaan esimerkiksi matematiikassa ja ohjelmoinnissa mutta myös ihan tavallisessa päätöksenteossa tai ongelmanratkaisussa.
* Musikaalinen lahjakkuus Kyky ymmärtää ja säveltää musiikkia, soittaa jotain instrumenttia ja tunnistaa äänien eri vaihteluita.
* Visuospatiaalinen lahjakkuus Kyky hahmottaa itsensä ja ympäristönsä välisiä etäisyyksiä ja ympäristön muotoja. Visuospatiaalisesti lahjakkaat ihmiset voivat olla taitavia esimerkiksi kartanluvussa, rakennuspiirustusten ymmärtämisessä tai kaavojen muokkaamisessa vaatteiden ompelussa.