Synnytys! Muistaako kukaan, että ois ollut pahoinvointia?
Minulla on synnytys käynnistymässä (rv39)ja on ollut pahoinvointia eilisillasta lähtien. Supistelee myös. Neuvolaan pääsen verenpainetta yms. mittauttamaan iltapäivällä, jos ei tarvitse jo aiemmin synnyttämään mennä. Terveydenhoitaja pyysi soittamaan synnärille tuosta pahoinvoinnista, josta sanottiin pahoinvoinnin liittyvän todennäköisesti vain synnytyksen käynnistymiseen(kun ei ole päänsärkyä eikä muita oireita). Eli ei tarvitsisi olla huolissaan mahdollisesta loppuraskauden raskausmyrkytyksestä. Ei vaan ole aikaisemmin koskaan ollut tällaista.
Muistaako kukaan, että ois ollut pahoinvointia synnytyksen käynnistymiseen liittyen?
Kommentit (17)
Molemmissa synnytyksissä olen voinut pahoin ja oksentanut varsin rajusti. Ainakin itselläni keho reagoi niin kipuun, eivätkä kätilöt sitä mitenkään outona ole pitäneet. Ekan synnytyksen käynnistyttyä vatsa myös löyseni. Kenties keho tyhjensi itse itsensä?
Raskausmyrkytys ilmeni mulla proteiinina virtsassa, verenpaineen nousuna ja ajoittaisena näköhäiriöinä. Näin tuikkuja. Siis välillä ympärilläni paljon pieniä tuikkuja.
raskausmyrkytys oli niin vaikea, että olin 2 viikkoa sairaalassa tarkkailussa.
Tuttuni meinasi kuolla raskausmyrkytykseen. Onneksi oli sairaalassa silloin jo ja ehti painaa hälytysnappia ennen tajuttomuutta.
ja laukes oksentamiseen kun pääsin synnärille ja olin 5cm auki.
en kuitenkaan oksentanut, vaikka siltä tuntui.
perille päästyäni kertoivat olevan 4cm auki.
Toisen kerran oksensin ennen ponnistusvaihetta n. 10 tuntia " kotioksennuksesta".
kipu aiheutti voimakasta kuvotuksen tunnetta ja pyysin astiaa johon oksentaa, mutta sitä kesti vain hetken ja en lopulta edes oksentanut.
Oksensin sairaalassa. Kätilö kertoi, et se on normaalia. Keho reagoin noin kipuun.
Vatsa on tyhjentynyt, ja sitten onkin päästy tositoimiin. Aivan luonnollista.
synnytys käynnistyi yöllä ja aamulla oksensin ennen sairaalaan enoa, olin 6-7 cm auki kun kätilö tutki. Ihan normaalia se on, epämukavaa vain..
Kans. Kotona ja synnärillä. Paljon muuta muistakaan kuin oksentamisen ja kamalan kivut...
kivusta sekä ennen että jälkeen synnytyksen.
kun sitkuttelin vielä kotona. Kaikkein pahin virhe oli mennä ammeeseen, vesi vaan pahensi huonoa oloa. Eniten pelkäsin synnärille mennessä sitä, että oksennan (mulla on kauhea oksennuskammo) en suinkaan synnytystä.
tuli aina oksettava olo, kun tuli supistus. Synnärillä ehdin olla 5 min. kun jo oksensin. Mulla pahoinvointi liittyi selkeästi supistuksiin ja ekan synnytyksen aikana muutaman kerran oksensin, tokassa en, vaikka silloinkin oli oksettava olo.
Oksensin synnytysessä kolme tuntia yhtä soittoa. Hauskinta oli se ettei kätilöt antaneet edes vettä juoda, vaikka olo oli melko heikko.