Lue keskustelun säännöt.
Nolosti hiljentyi keskustelu erään äidin kanssa muskarissa.
17.10.2011 |
Tapasin viime viikolla puolitutun äidin, jolla samanikäinen esikoinen kuin minullakin (n. 2v). Minulla on myös 1v ja hänelle syntyy pian toinen. Hän sitten kertoi esikoisen aloittavan päiväkodissa kun vauva syntyy, koska vauvan kanssa on niin raskasta. Eihän siinä siis mitään minulle kuuluvaa ole, mutta on vain niin vaikea ymmärtää. Miksi tehdä toinen lapsi, jos etukäteen jo arvelee ettei jaksa? Mitä niin kamalan vaikeaa on kahden lapsen hoitamisessa?
Ehkä hänellä sitten on joku perussairaus josta en tiedä. Tai ehkä on joitain muita painavia syitä. Mutta tuo äiti kuitenkin huomasi ihmettelyni, ja keskustelu tyssäsi kyllä kankeasti.
En siis moiti enkä moittinut, hän kyseli miten minulla lasten kanssa meni. Sanoin että varsin hyvin, vaikka välillä olinkin vsynyt. Ja että minusta olisi ollut rankempaa nousta aina viemään esikoinen hoitoon ja vauvaakin oli helpompi hoitaa kun esikoinen oli siinä viihdytysjoukkoina. Ja ei tarvinnut huolia päivähoidon vaikutuksista esikoiseen, ja sai itse heti rytmiä elämään jopa vauvalle.
Ei siis mitään jyrkkää, mutta kankeaa.
Kommentit (50)
ja omien havaintojeni mukaan ne nuoret, joilla on eniten ongelmia, voi jakaa kahteen ryhmään:
- ns. ongelmaperheiden lapset - perheessä alkoholismia, muita päihteitä, työttömyyttä, köyhyyttä, mt-ongelmia
- ns. uraperheiden lapset - lapset "itsenäistetty" pian ja ovat olleet vähän oman onnensa nojassa, vaikka rahaa ja materiaa on hyvin ollutkin. Vanhemmille usein suhteettoman tärkeää oma työ ja harrastukset. Tässä porukassa harvoin on esim. äiti ollut lasten kanssa pitkän kotona (mutta en sano, että se on mikään syy sinänsä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kotona pitkään hoidetut lapset olisivat jotenkin erityisen paljon heitteillä isompina? Mitä omaa lähipiiriä miettii, kyllä asia pikemminkin juuri päinvastoin on.
Eihän lapsia tehdä vain vauva-ajaksi!
Suomessa tuntuu nykyään olevan niin, että ekat kolme vuotta on "pakko" olla kotihoidossa tai muuten kyseessä on huono äiti. Mutta sitten isommat lapset heiluvatkin yksin ties missä, kiusaavat ja tulevat kiusatuiksi ja ovat vailla vanhempien tukea ja aikuisten tukea yleensäkin - ja voivat huonosti. Jotain tasapainoa tähänkin olisi ehkä hyvä saada...
Sen lisäksi, että olen halunnut olla lasten kanssa kotona kun ovat pieniä, haluan myös olla läsnä isompien lasteni elämässä. Vaikka kotihoito on minulle tärkeää, en näe vähemmän tärkeänä lasteni elämää sen jälkeen. Toki he ovat isompia, pärjäävämpiä ja itsenäisempiä - asteittain.
mutta todella monelle tuntuu olevan melkein "kunnia-asia" tälläkin palstalla että esim. pieni eskarilainen tai ekaluokkalainen kulkee koulumatkat yksin, leikkii päivittäin ulkona tuntikausia ilman minkäänlaista kontaktia aikuiseen. Monessa maassa tuota pidettäisiin lapsen heitteillejättönä...
pitää se pieni esikoinen laittaa uuden vauvan tieltä päivähoitoon??? Aika itsekästä mielestäni. Kyllä lapsista tulee kavereita vielä 3 vuodenkin ikäerolla ja äitikin jaksaa paremmin. t.kahden lapsen äiti
Ehkä raskaaksi tulo on ollut vahinko, ehkä ovat kärsineet lapsettomuudesta eivätkä ole uskaltaneet lykätä toisen yrittämistä. Tai ei ole pitänyt enää ollenkaan voida tulla raskaaksi, mutta onkin käynyt vielä tuuri.
mutta todella monelle tuntuu olevan melkein "kunnia-asia" tälläkin palstalla että esim. pieni eskarilainen tai ekaluokkalainen kulkee koulumatkat yksin, leikkii päivittäin ulkona tuntikausia ilman minkäänlaista kontaktia aikuiseen. Monessa maassa tuota pidettäisiin lapsen heitteillejättönä...
Mutta aina ei ole kaikilla mahdollisuutta kuskata kouluun ekaluokkalaistakaan. Työajat yms.
Vai pitäisikö kaikkien äitien unohtaa kokonaan vuorotyö? Ja löytää työ mikä on juuri samanpituinen kuin lapsen koulupäivät? Tai isien?
Tai vaihtoehtoisesti jäädä jommankumman vanhemman kotiin siihen asti että lapsi on murrosiässä?
että _Suomessa_ on tämä paljon tyyppillisempää kuin muualla Euroopassa. Hoitovapaa 3 vuotta ei toteudu melkein missään muualla, suurin osa eurooppalaisista työssäkäyvistä äideistä joutuu palaamaan työhön 3-6 kk päästä lapsen syntymästä; toisaalta juuri missään muualla eivät lapset kulje jo pienestä pitäen yksin kouluun ja vietä aikaa pihoilla pelkästään lasten kesken. Ja - ikävä sanoa - Suomessa on myös hyvin paljon kiusaamista ja jopa kouluampumisia verrattuna muualle Eurooppaan. Joku tuossa mättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta todella monelle tuntuu olevan melkein "kunnia-asia" tälläkin palstalla että esim. pieni eskarilainen tai ekaluokkalainen kulkee koulumatkat yksin, leikkii päivittäin ulkona tuntikausia ilman minkäänlaista kontaktia aikuiseen. Monessa maassa tuota pidettäisiin lapsen heitteillejättönä...
Mutta aina ei ole kaikilla mahdollisuutta kuskata kouluun ekaluokkalaistakaan. Työajat yms. Vai pitäisikö kaikkien äitien unohtaa kokonaan vuorotyö? Ja löytää työ mikä on juuri samanpituinen kuin lapsen koulupäivät? Tai isien? Tai vaihtoehtoisesti jäädä jommankumman vanhemman kotiin siihen asti että lapsi on murrosiässä?
on iltapäiväkerhot joihin ne lapset viedään koulun jälkeen, joiden vanhemmat ovat töissä eikä esim. isovanhempi tai muu hoitaja pääse hakemaan koulun jälkeen. Lapsen yksinjättämista alle 12-vuotiaana pidetään hyvin julmana; toisaalta liki kaikki äidit (ja isät) käyvät töissä.
joilla ei ole kotona vanhempia, ovat iltapäiväkerhoissa. Eli onhan tilanne tämän suhteen parantunut huomattavasti.
Meilläkin lapset iltapäiväkerhossa, eka- ja tokaluokkalainen. Eikä kavereista kukaan vietä yksinäisiä iltapäiviä.
mutta todella monelle tuntuu olevan melkein "kunnia-asia" tälläkin palstalla että esim. pieni eskarilainen tai ekaluokkalainen kulkee koulumatkat yksin, leikkii päivittäin ulkona tuntikausia ilman minkäänlaista kontaktia aikuiseen. Monessa maassa tuota pidettäisiin lapsen heitteillejättönä...
Mutta aina ei ole kaikilla mahdollisuutta kuskata kouluun ekaluokkalaistakaan. Työajat yms. Vai pitäisikö kaikkien äitien unohtaa kokonaan vuorotyö? Ja löytää työ mikä on juuri samanpituinen kuin lapsen koulupäivät? Tai isien? Tai vaihtoehtoisesti jäädä jommankumman vanhemman kotiin siihen asti että lapsi on murrosiässä?
on iltapäiväkerhot joihin ne lapset viedään koulun jälkeen, joiden vanhemmat ovat töissä eikä esim. isovanhempi tai muu hoitaja pääse hakemaan koulun jälkeen. Lapsen yksinjättämista alle 12-vuotiaana pidetään hyvin julmana; toisaalta liki kaikki äidit (ja isät) käyvät töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta todella monelle tuntuu olevan melkein "kunnia-asia" tälläkin palstalla että esim. pieni eskarilainen tai ekaluokkalainen kulkee koulumatkat yksin, leikkii päivittäin ulkona tuntikausia ilman minkäänlaista kontaktia aikuiseen. Monessa maassa tuota pidettäisiin lapsen heitteillejättönä...
Mutta aina ei ole kaikilla mahdollisuutta kuskata kouluun ekaluokkalaistakaan. Työajat yms. Vai pitäisikö kaikkien äitien unohtaa kokonaan vuorotyö? Ja löytää työ mikä on juuri samanpituinen kuin lapsen koulupäivät? Tai isien? Tai vaihtoehtoisesti jäädä jommankumman vanhemman kotiin siihen asti että lapsi on murrosiässä?
on iltapäiväkerhot joihin ne lapset viedään koulun jälkeen, joiden vanhemmat ovat töissä eikä esim. isovanhempi tai muu hoitaja pääse hakemaan koulun jälkeen. Lapsen yksinjättämista alle 12-vuotiaana pidetään hyvin julmana; toisaalta liki kaikki äidit (ja isät) käyvät töissä.
Tsadam: Suomessakin on iltapäiväkerhot!!
mutta todella monelle tuntuu olevan melkein "kunnia-asia" tälläkin palstalla että esim. pieni eskarilainen tai ekaluokkalainen kulkee koulumatkat yksin, leikkii päivittäin ulkona tuntikausia ilman minkäänlaista kontaktia aikuiseen. Monessa maassa tuota pidettäisiin lapsen heitteillejättönä...
Mutta aina ei ole kaikilla mahdollisuutta kuskata kouluun ekaluokkalaistakaan. Työajat yms. Vai pitäisikö kaikkien äitien unohtaa kokonaan vuorotyö? Ja löytää työ mikä on juuri samanpituinen kuin lapsen koulupäivät? Tai isien? Tai vaihtoehtoisesti jäädä jommankumman vanhemman kotiin siihen asti että lapsi on murrosiässä?
on iltapäiväkerhot joihin ne lapset viedään koulun jälkeen, joiden vanhemmat ovat töissä eikä esim. isovanhempi tai muu hoitaja pääse hakemaan koulun jälkeen. Lapsen yksinjättämista alle 12-vuotiaana pidetään hyvin julmana; toisaalta liki kaikki äidit (ja isät) käyvät töissä.
Kerro se tuolle aikaisemmalle ihmettelijälle, jonka mielestä hänen pitää jäädä kotiin kunnes lapsi on murrosiässä tai vaihtoehtoisesti lapsen viettää iltapäivät ilman aikuiskontaktia...
ja omien havaintojeni mukaan ne nuoret, joilla on eniten ongelmia, voi jakaa kahteen ryhmään:
- ns. ongelmaperheiden lapset - perheessä alkoholismia, muita päihteitä, työttömyyttä, köyhyyttä, mt-ongelmia
- ns. uraperheiden lapset - lapset "itsenäistetty" pian ja ovat olleet vähän oman onnensa nojassa, vaikka rahaa ja materiaa on hyvin ollutkin. Vanhemmille usein suhteettoman tärkeää oma työ ja harrastukset. Tässä porukassa harvoin on esim. äiti ollut lasten kanssa pitkän kotona (mutta en sano, että se on mikään syy sinänsä).