Entä jos ei vaan halua imettää?

Luin Hesarin mielipidepalstaa, jossa imetysjeesustelua... jos ei olis pitänyt. Mä oon miettinyt, kun Suomessa aina kaivetaan jotain "kehitysmaiden tutkimustuloksia" tai vedotaan, että "ihminen on imettävä nisäkäs"... siis jokainen, joka järjellä ajattelee TIETÄÄ että tissistä tai pullosta -ihan sama, pääasia, että vauva saa ruokaa. On turha tulla sanomaan, että korvike olisi jotenkin huonompaa tai että äidinmaidolla tulisi jotenkin terveempiä lapsia.



Mutta mä olen myös huomannut, että nämä korviketta antaneet sitten selittelevät puolestaan "ei tullut maitoa" tai "rinnat oli verillä"... tarviiko sitä nyt olla mitään selitystä? Esim. minä itse, 2 lasta. Molempien kanssa imetys sujui heti alusta alkaen ilman mitään ongelmia, maitoa tuli ja imuote loistava.



Mutta ei se imetys mulle mikään juttu ollut. Siihen ei liittynyt mitään erityisiä tunteita -siis hirmu kätevää toki kun aina "maitopullot" mukana. Mutta aivan yhtä hirmu kätevää oli se, että yöllä saattoi välillä herätä mies syöttämään vauvaa (juu en todella pumpannut... ihan karmeeta) tai että mummo saattoi myös hoitaa lasta.



Mun mielestä sekaruokinta on aivan paras ratkaisu -aina voi tehdä, miten passaa eikä tarvii miettiä että onko nyt oikea maito oikeassa paikassa. Tissiä tai Tuttelia tilanteen mukavaa.



Olisin voinut maidontuotannon puolesta täysimettää varsin helposti, mutta en halunnut. Tämä sekaruokinta on vaan niin paljon kätevämpää. Että tarviiko aina olla jotain meriselityksiä tän asian suhteen? Ja voisko nää imetys-jeesustelijat ihan oikeasti lopettaa vertaamasta kehitysmaihin?