***HAAHUT uuteen viikkoon 45***

Olipa surullista luettavaa noi sun kuulumiset, Neronja! Mutta onneksi kuulostat sitkeältä mimmiltä - ja sekin on hyvä merkki, että teillä tärppejä tulee, kyllä niistä joku vielä kestää loppuun asti!



Kerttukasperi: me mennään samoissa päivissä, eli mulla kans pp7. Tää on eka kierto, jossa mulla on luget käytössäni, enkä osaa yhtään sanoa, johtuuko osa oudoista tuntemuksista lugeista vai jostain mukavammasta...no, realistina taon päähäni koko ajan, että lugeista ne vaan johtuu. Toivottavasti saatais ens viikolla jatkaa haahujen plussajonoa!



Täällä on ollut puhetta ovistestien puolittamisesta; mä en ole onnistunut siinä kertaakaan, enkä kovin paljon ole sitten viitsinyt yrittääkään. Muutenkin mulla on ollut vaikeuksia testitulosten tulkinnassa.

oli pakko tulla katsastamaan Neronjan kuulumiset ja kyynelsilmissä ne luin, uskoen ja toivoen kuitenkin, että kyseessä olisi harmitonta vuotoa! Miksi näin pitää käydä??? Minä en kestä.. minä niin toivoin, että sinä olisit saanut sen kestävän plussan!!!!! Mutta en usko vielä että peli on kokonaan menetetty, vaikka olen tietysti puolestasi huolissani, itsekin olisin (ja olin), mutta jos ei ole kipujakaan, niin toivotaan vielä!!



Voimia sinulle näihin tuskaisiin päiviin, epätietoisuus on pahinta!



Kaikille haahuille tasapuolisesti jaksamista. Nyt lähden suihkun kautta nukkumaan.. lämmöllä wbm

Pikana vielä siitä testien puolittamisesta. Tarkemmin ajateltuna eihän sitä testiä saa kerralla ihan koko matkalta leikattua. Mutta aloitan testipäästä ja yritän saada sen testiosan kerralla leikattua (ettei turhaan koskettele sitä). Lopulla ei ehkä ole niin väliä ja tosiaan vinoonhan se yleensä menee. Mutta ei mulla ole testit koskaan katkeilleet!



VM1974: sepä sattui, mullakin luget eka kertaa käytössä (2x200mg). Vanhojen kiertojen mukaan pitäisi jo menkkojen alkaa, mutta voi olla, että mun luteaalivaihe on aiemmin jäänyt lyhyeksi (8pv) siitäkin syystä, että en ole ovuloinut. Nyt tuntemuksina on pientä alavatsajomottelua ja rinnat lievästi arat - kuin suoraan lugejen oireista...!

Keskenmeno takana reilu viikko sitten rv:lla 9+2. Km alkoi vuodolla ja lopulta tuli ulos sikiöpussi. Ultrassakin olin ehtinyt käymään pari kertaa ja vielä samalla viikolla sikiö oli elossa ja kasvanut hyvin - en tiedä sitten mistä km johtui. Onneksi kohtu tyhjentyi itsestään eikä mitään toimenpiteitä tarvittu. Tai toivottavasti kaikki on hyvin, olen menossa huomenna ultraan, jossa vielä katsotaan tilannetta.



Olen pian 27 v. ja mies on 36 v. Meillä on 02/03 syntynyt tyttö, hänen syntymänsä jälkeen ei ole ehkäisyä käytetty. Tutkimukset tehty jo esikoista yrittäessä - selittämätön lapsettomuus. Clomit kuitenkin sain ja toisesta kierrosta tuli tärppi. Nyt sitten vaan odotellaan menkkojen alkua ja uutta yritystä, johon ei toivon mukaan mene paria vuotta ;).

Maija: Pahoittelut keskenmenosta ja tervetuloa joukkoomme!



Omaa napaa: Menkkoja ei kuulu vieläkään ja tänään sitten oksensin ekan kerran. Tähän mennessä on vain ollut joka päiväistä kuvotusta, mutta nyt sitten tuli ylös asti. Muutenkin on ollut tämä aamu oikein ennätyshuono olo. En muista onko ennen ollut. Vatsakin on edelleen löysänä. Syöminen on tähän mennessä auttanut huonoon olooni, mutta nyt jo pelkkä ajatus alkaa yököttämään.



Mutta nyt laittelen konetta kiinni. Lähden käymään vanhempieni luona. Palailen taas illalla koneen ääreen.



Päivänjatkoja kaikille!!



T: Katri, kp 38

Katrin tilanne kuullostaa tosi lupaavalta!!! On kyllä ihme, jos ei noilla oireilla plussaa tule! bd bd bd bd



Maijalle pahoittelut km:sta. Mehän tiputtiin molemmat kesäkertuista. Toivottavasti pääset pian plussaamaan uudestaan ja tällä kertaa pysyvästi!



Testien puolittamisesta oli ollut puhetta. Tylsillä ja liian isoilla sakseilla se ei kyllä onnistu. Itse leikkaan ne aina pienillä kynsisakseilla ja silloinkin käytän sitä saksien tyviosaa. Hyvin on onnistunut ja viivoistakin on selvän saanut. Onhan siinä tietysti tihrustamista, että saisi suht suoraan leikattua.



ON: Vuotoa on ollut koko ajan, mutta ei erityisen runsaana (siis jos vertaa km-vuotoon yleensä, tosin mullahan ei ole sitä monesti edes ollut, kun kroppa ei ole tajunnut ruveta vuotamaan). Nyt tosin alkaa varmaan muuttua runsaammaksi. Äsken kävi vähän kipeämmin mahaan ja heti perään tuli verta ja hyytymiä. Eli wbm (ja oliko joku muukin), vaikka niin kovasti toivoit ja uskoit vielä raskauden onnistumiseen, niin valitettavasti niille toiveille on nyt kyllä jätettävä hyvästit. Mutta mä olen tosi iloinen siitä, että tämä km käynnistyi itsestään ja toivon mukaan vuotaa myös kaikki pois, ettei kohtuun jää mitään.



Mielialakin on jo paljon parempi kuin eilen. Tytöt tuossa halusi katsella " vanhoja" kotivideoita. Sieltä ihastelin noita omia vauvojani :-))). Onneksi voi edes noilta videoilta ihastella ja muistella omia vauvoja ja niitä tunteita ja elämää siihen aikaan. Kuten Kaksonen taisi kirjoittaa, niin onneksi kuitenkin tulen edes raskaaksi. Ehkä niistä vielä joku onnistuu. Nämä kaksi viimeisintähän oli clomeilla, mutta nyt aion kyllä jättää ne pois ja yrittää ihan omalla hormonitoiminnalla. Täytyis vaan tuo laihdutusinto saada taas päälle. Tällä hetkellä on kyllä vielä hakusessa.



Aika moni taitaa elellä ovisaikoja. Toivottavasti tulisi monta kestävää tärppiä!!!



Mutta tämä haahu suuntaa nyt keittiöön kahville. Mukavaa päivää kaikille!



neronja kp? (eipä ole oikein hajua, mikä olis kp1. Onko ideoita?)

Aivan aluksi halaus neronjalle. Olen niin pahoillani puolestasi ja samalla ihmeissäni siitä miten " hyvin" tilanteeseen suhtaudut. Olet kyllä uskomattoman sisukas ja positiivinen ihminen.



En ole käynyt useampaan viikkoon kirjoittelemassa palstalla ollenkaan. Muutamia kertoja olen käynyt haahujen pinoa kuitenkin lukemassa. Viimeinen kuukausi on ollut erittäin raskas. Tekisi mieli lopettaa koko vauvan yrittäminen, koska tämä tulokseton yritys on saanut minut masennuksen partaalle. En kertakaikkisesti jaksa enää tätä jatkuvaa pettymystä. Viikko sitten oli myös sen ensimmäisen keskenmenneen raskauden laskettuaika ja senkin miettiminen on ollut raskasta. Täytynee kohta mennä lääkäriin keskustelemaan masennuslääkityksen aloittamisesta, kun en minä taida tästä tilanteesta muuten selvitä. Olen väsynyt, apaattinen itkeskelevä ja välillä tuntuu kuin rintakehän päällä olisi valtavan raskas paino. Pääkopalle tekisi hyvää, kun pystyisi vähäksi lopettamaan koko yrityksen, mutta kun eihän siihen pysty. Tässä kierrossa kyllä en ole juuri kiertopäiviä laskeskellut enkä ole myöskään tehnyt ovulaatiotestejä, mittaillut lämpöjä tai mitään muutakaan. Ei olla tosin oltu kovin aktiivisia sängyssäkään.



Kerttukasperi ja VM1974: nyt kun kiertopäiviä rupean laskemaan niin samoissa teidän kanssa mennään ja ensi viikolla varmaan kaikesta huolimatta piinaillaan. Pitää oikein laskea mikä kp nyt on menossa...taitaa olla nyt kp 20/27-28 ja jos nyt alkaa taaksepäin muistelemaan niin kp 13 ja 15 taidettiin panna simppoja liikkeelle, joten kai tässä pitäisi jonkinlaista toivoa olla, vaikka ei ole tässä kuussa kovin aktiivisesti jaksettu yrittää. Lugesteronit on mullakin käytössä (200 mgx1).



Tulipas kirjoitettu varsin pitkä teksti ja anteeksi kun tuli näin omanapainen ja masentava teksti, mutta jospa se vähän helpottaisi omaa oloa, kun saa pahaa mieltään tänne purkaa.



Hyvää viikon jatkoa kaikille!

¿tosin ei valitettavasti itsellä kuitenkaan. Kertoilinkin, että sisko oli viimeisllään raskaana ja kolmonen tulossa. Poika tuli maailmaan viime yönä klo 3. Omasta epäonnesta huolimatta, en olisi voinut kyllä onnellisempi siskon vauvasta olla. Iloitaan sitten toisten vauvoista, kun ei ole vielä näköjään omien aika. =) Yritän rikkoa kaikki kynnykset ja pelkoni nyt ja mennä vaan sitkeesti heti uutta tulokasta katsomaan sairaalaan. Sielä tosin voi itku päästä ja ihan vaan sen takia, että kehempä sellainen pienen pieni ihmisen alku ei tekisi lähtemätöntä vaikutusta. Lisäähän tuo vaan sitä omaa kuumetta, mutta kun niitä simppoja on liikkeelle yritetty laittaa tasaseen tahtiin, niin oikestaan sitä ei oikein ole nyt muuta taas tehtävissä. Toivokaamme siis parasta kun piinaviikot koittaa.



Ulriina: Ihan apteekin valmistetta olen käyttänyt. Sitä Obsidania. Yleensä nuo rautakuurit ovat kovasti ottaneet masun päälle, mutta tämäpä ei otakkaan. Siltä apteekkarilta vielä kyselin, niin sanoi, että sitä voi ihan raskaana ollessakin syödä. Vähän vaan tyyriimpää kun joku perus rautakuuri.



Neronja: Kyllä tama nyt osaa toden teolla koetella sielä teidän kestävyyttä. Sen verran olet jo kärsimyksiä kokenut, että olisi se nyt jo voinut mennä tällä kertaa paremmalla onnella. Halauksia ainakin miljoona. Sitä vaan kun miettii, kuinka lyhyen aikaa sitä on itsekkin saanut siitä kahdesta viivasta nauttia ja mitten nopeesti tilanne sitten taas muuttuu. Ja kuitenkin se sydän pompahtaa kattoon aina kun sen kaksi viivaa saa ja sitten taas sitä niin kovasti suree kun se pieni ihme pois otetaan. Seuraa nyt vielä tilannetta mihin kehittyy. Mulla on molemmat kerrat tainnut mennä kesken vähän samalla tavalla kun sulla nyt tama kerta. Vuotoa on kuitenkin tullut sitten ihan reilusti n. vkon verran ja sitten alkanut ehtymään¿kesken oli kuitenkin mennyt, mutta ei vaan sitten kuitenkaan tullut itse pihalle ja piti tehdä lääkkeellinen keskeytys. Toivotaan, että JOS tämä nyt km taas on, niin että se itsekseen pois vuotaisi. Kurjaa tosiaan ne sairaalarumbat. Mietin minäkin, että mistä tuo sun positiivisuus oikein tulee? Tai pakkohan se on ittensä kasassa yrittää pitää, vaikka syvältä sattuukin.



Kaksonen76: No höh¿kyllä ne pienet ihmiset voimat vie. Ajattelinkin sitä, että meille olis miehen kanssa takuulla käynyt niin, että olis kans kaatunut ihan väsyksissä petiin¿eikä siinä kauheesti olis jaksanut muuta miettiä kun NukkuMattia. =)



MinnaY: Ihana kuulla, että pikkuinen kulkee edelleen mukana. Ja on se tosiaan vaan kumma, mitten IHANAA on se raskausajan pahoinvointi. Jos tietäisit sen johtuvan esim. Oksennustaudista, niin ei olis enää yhtään niin mukavaa. Nauti tuosta pahoinvoinnista¿kyllä me muutkin vielä perässä tullaan. =)



Mun piitää nyt lähteä sinne sairaalaan katsomaan sitä siskon nyyttiä ja ammentamaan sieltä paljon vauvaenergiaa ja niitä vauvansiemeniä laittaa taskuun. ;-) Ja jos pääsis vähän nuuskuttelemaan vauvan tuoksuja. Kauheeta kidutustahan tää on, mutta¿tälläsiä me kuumeilijat kai ollaan. =) MÄ TUON SITÄ VAUVAN TUOKSUA JA NIITÄ VAUVASIEMENIÄ TEILLE MUKANANI. ;-D



Titi75 (balttiarallaa tärppivko menossa) =)

Taas on kai iskemässä jonkinlainen masis... Johtunee varmaankin tuosta harmaasta ilmasta ja siitä ettei ole päässyt oikein ulos. Tytöllä (1,5 V) pitkään jatkunut räkätauti ja nyt sitten pojalla oli vielä tuo oksennustauti (onneksi jo ohi, huomenna meinasin laittaa jo kouluun).



Mies ei oikein osaa päättää haluaako enää sitä neljättä vai ei. Toisaalta antaa kyllä ymmärtää, että haluaa, mutta suoraan kysyttäessä vain sanoo, että ei oikein tiedä tai että eihän sitä tiedä, jos lasta ei enää saadakkaan (yrityksestä huolimatta)... Keljuttaa, kun ei sitten itsekkään oikein tiedä, että pitäiskö tässä ihan tosissaan alkaa etsiä töitä tai jotain...



No, huomenna ollaan menossa helsinkiin shoppailemaan, jos se vaikka vähän piristäisi ;). Nyt tuli vähän omanapaista tekstiä, mutta nyt on pakko lähtä laittamaan perheelle ruokaa, kun mies tulee kohta töistä.

Voi neronja :´( pahoittelut ja jaksamista sinulle! Hienoa kuitenkin, että olet noin positiivisella mielellä.



Masunasu: miten meni gynellä? Löytyikö follikkeli?



Maija_27 pahoittelut keskenmenosta! Tervetuloa palstailemaan meidän kanssamme!



Purre toivottavasti masentuneisuus olisi lyhytaikaista ja menisi kohta ohitse. Tilaa ihmeessä aika lääkäriin jos vähänkin siltä tuntuu.



Ja myös maria sinulle jaksamista, toivottavasti mielesi piristyisi.



Tämä pitkään menevä pimeä syksy taitaa masentaa monen mieltä.. Toivottavasti kuitenkin vain vähäksi aikaa. Toivottavasti saisimme lunta viimeistään jouluksi niin tulisi vähän valoisampaa..



Titi onnea tädille uudesta siskonpojasta!



oma (.) kp 20/27 eikä mitään ihmeempää. Välillä vähän etovaa oloa varsinkin jos ei ole syönyt mitään vähänkin pitempään aikaan, mutta sitä taitaa olla yleensäkin tässä kierronajankohdassa.. Ainakin muistelisin että jossain kierronvaiheessa huonoaoloa esiintyy, mutten ole pistänyt mieleeni että missä vaiheessa, joten oletan että tässävaiheessa koska sitä nytkin on..



Toivottavasti ensi viikko toisi tullessaan meille tänne plussatuulia, kun silloin näköjään on useampikin piinailija.. :)

Neronja: mistä ihmeestä ammennat tuota positiivista energiaa ?!?! Mahtava juttu, että olosi tuntuu jo paremmalta. Toivottavasti vuoto olisi riittävän runsasta, että välttyisit kaavinnalta. Voimia sinulle *halaa*



Maija_27: tervetuloa haahuihin! Pahoitteluni keskenmenosta.



Purre: Toivottavasti masennuksesi on vain väliaikaista ja tästä ikävän pimeästä syksystä johtuvaa. Koita jaksaa ja hae apua, jos tuntuu, ettet jaksa ilman.



Maria80: olipas kiva kuulla, että pojan tauti helpottaa. Kurjaa, kun lapset sairastavat. Toivottavasti miehesikin vielä innostuu siitä pikkunelosesta... Mukavaa shoppailureissua!!!



Titi75: onnittelut uunituoreelle tädille! Jospa sillä pienellä nyytillä olisi taikaa ja saisitte itsekin oman nyyttiinne ;-)



Katri72: kylläpä oireesi kuulostavat lupaavilta. Kuinka ihmeessä maltat olla testaamatta?!?!?



Sani-74: Tsemppiä piinailuun!



ON: epätoivo valtaa tämän haahun... Ei ollut follikkelin follikkelia - vasen munasarja täynnä pieniä rakkuloita ja aivan hiljainen, oikealla joku 10mm follikkeli. Ei siis ovista odotettavissa :/ Gynekin ihmetteli, miksei clomit auta. Ensi kiertoon sitten tuplamäärä tabuja, josko sitten munikset heräisivät. Jotenkin en vaan usko clomien voimaan enää, sillä lääkärikin sanoi, että kyllä siellä nyt joku todella on pielessä... Ajattelinkin huomenna vielä soittaa gynelle ja kysyä, josko saisin vielä metut avuksi. Saas nähdä, kuinka käy.



Anteeksi alakuloinen viestini, mutta alkaa usko mennä...



masunasu, joka yrittää keksiä jotain kivaa muuta ajateltavaa

Molemmat lapsoset lähti läksyjen jälkeen kavereiden luo, joten yksin nyt ihmettelen kotona, kun mieskin kylillä..



On kyllä ihmeellistä, kuinka nopeasti tähän vaiheeseen on tultu, siis että lapset on jo noin isoja! Kyllä olisi enemmän kuin ihanaa saada vauva (tai kaksi!) paikkaamaan tätä " kiirevajetta" pian..:) Onhan tää kyllä aivan ihanaakin, kun tulee näitä kiireettömiä ja " omia" hetkiä, kun kukaan ei vaadi mitään eikä tappele. Mutta silti, uskon, että nauttisin ihan suunnattomasti kotona olosta monen vuoden työrupeaman jälkeen.



Neronja: lohdutushali sulle! Kyllä elämä on välillä epäoikeudenmukaista. Mä myös ihmettelen ja ihailen positiivista asennettasi. Olet mahtava mimmi, Neronja!! Älä silti yritä olla liian reipas, suret, kun surettaa. Ja tosiaan, tulet kuitenkin aika helposti raskaaksi, niin täytyyhän sen joskus onnistua!



Masunasu: meinaatko pyytää metuja? Mä myös vähän mietin pitäiskös kysäistä gyneltä..Verensokerin heilahtelut ei kyllä kauhean kivoilta sivuoireilta tunnu, ja mun työssä ei niin vaan välipaloja pääse syömään(raskaanakin oli välillä vaikeaa). Mutta toisaalta, mitä sitä ei tekisi!



Katri: voi vitsit sun oireita! Voi, kunpa se olisi SITÄ! Tsemppiä kauhia pal!!! :)



Mä olen kyllä masunasun lailla menettänyt jo uskoni tämän kierron suhteen. Eipä tarvi sitten ainakaan heinäkuun helteillä olla ihan viimeisillään (jotain hyvää täytyy tästä hakemalla hakea..); siis jos olisi käynyt niin hassusti, että plussa olisi paukahtanut (vaikka mä niiiiin haaveilinkin kevät/kesävauvasta06..)



Jeps, lihamurekkeen tekoon sitten, kun ei ole muutakaan järkevää tekemistä(paitsi tietty notkua täällä:) )



Piinailijoille hirmuisesti plussaonnea ja tsemppiä, kaikille kaikkea kivaa ja hyviä vointeja! :)



Ulriina kp18/?

Stressivex-kuumeilija ilmoittautuu...Ajattelin käydä antamassa jokapäiväisen raporttini, ettette siivoa mua pois listalta... :)



Tää jätti tänään jumpan väliin ja tuli kotiin istumaan koneen ääreen. Tän piti tehdä töitä, mut tää juuttui chattiin ja pelaamaan...Ihan hyvää se vaan tekee välillä. Ja ehtiihän työhön myöhemmin (niinkuin jossain lapsuuden Sambalele-laulussa hoilattiin).



(.) odottelee ovistuntemuksia. Miehen tentti meni hyvin, joten enköhän pienellä vaivannäöllä saa pupuilua aikaiseksi tänään. Edellinen kerta oli lauantaina, mutta jos nyt pääsis joka toinen päivä vauhtiin ihan huvikseen, vois piinailla loppukuusta...jos muistaa. KP:eitä en laske edelleenkään. Kuuntelen nyt omaa kroppaani, mitä sillä on asiaa. Tuntuu, et tikuttelemalla sitä unohtaa kuunnella kokonaan.



LT: Eilinen jumppa tuntuu vielä jäsenissä. Ajattelin huomenna mennä jumppaan ja sit illalla hierojalle. Toivottavasti onnistuu. Jos ei onnistu, sit täytyy jumppailla vasta torstaina...ja perjantaina...kyllä kolme kertaa viikossa plus keilaus riittää, eikö. Jos paino ei tipu, ainakin kunto kohenee.



Uunissa muhii feta-kesäkurpitsa-tomaattipaistos ja hellalla kiehuu poropata. Päätin yllättää miehen lopputentin suorittamisen johdosta. Katotaan onnistuuko. Toivottavasti se ei ole mennyt mäkkärin kautta.



Rentouttavaa loppuviikkoa...



Nonna



P.S. Ekaa kertaa en laske työpäiviä viikonloppuun...ehkä tää stressitekijöiden minimointi auttaa työssä jaksamiseenkin...

Masunasu: Kurjuuden kurjuus. Miksi ne munikset nyt ei voi toimia¿ = / Ja harmi jos niistä Clomeista ei nyt tunnu olevan apua. Ihmekkös tuo, että alkaa toivo mennä kun tämä on aina näitä ainaisia ramppaamisia ja tähystyksiä gynellä. Koita nyt kuitenkin pitää sielä toivoa yllä ja toivotaan, että tabujen tuplaus auttaisi. Tsemiä. =) Niin ja kiitos onnitteluista. Onhan se kiva olla edes täti jos ei ihan vielä äiti itse. =)



Nonna80: Meillä on kans toi joka toisen päivän taktiikka tällä hetkellä menossa. Tänään on pupuilussa ¿lepopäivä¿ ja huomenna sitten taas, kun mieskin on sitten pari päivää työreissussa. Saadaan simpat jemmaan ennen sitä. =) Kuulosti muuten tuo sun feta-kesäkurpitsa-tomaattipaistos herkulliselta. Tuli kauhee nälkä¿pitänee mennä kaapille.



Sani74: Sulle jäämme jännäämään ja seuraamaan tilannetta. Ehkä tuo paha olo lisääntyy viikon edetessä. ;-)



Ulriina: Jos Sinullakin on lapset jo sen verran isoja, niin olishn se pieni käärö vielä aivan ihana sinne tuhisemaan. =)



Katri72: Voihan hitsin hitsi. Nuo sun oireet on kyllä aikas valtaisat. Hassua, että testi näyttää vaan negaa. Tuntuu niin voimakkailta oireita, että tuskin niitä oikein kuvittelemaan itse pystyy jos olet oikein todella huonovointinenkin ollut. Peukut ja varmaat on täällä pystyssä. Sitä plussa uutista jäämme odottelemaan. =)



Neronja: Kiva tosiaan kuulla, että mielesi on tänään jo hieman parempi. Mutta niin kun tässä joku mainitsi, että tuollaisten kokemusten jälkeen älä yritä olla liian urhea, jos tuntuu että itkettää niin itke ja sure. Mutta jos sulta tuo maaginen positiivisuus löytyy, niin aina parempi. Sen avulla on niin helpompi mennä eteenpäin.



Purre: No sinä olet just käynyt nyt tuota läpi, jota itse pelkään kovasti¿eli kun muistan LA ajat, koska keskenmenneiden pikkuisteni pitäisi syntyä. Pelottaa kohdata niitä päiviä jos ehdin sinne asti, enkä ole edelleenkään raskaana tai mahdollisesti kohdannut vielä uuden km:n. Halauksia ja voimia sinulle. Olen täällä hengessä mukana. Toivotaan, että olosi helpottaa.



Maria80: Toivotaan parasta, että miehesi nyt totaalisesti hurahtaa tähän vauva-ajatukseen ja olis ehdottoman valmis vielä jatkamaan sen neljännen yritystä kun itse kuitenkin sitä vielä kovasti toivoisit. =)



ON: Tulin pari tuntia sitten sieltä sairaalasta. Voihan vietävä miten pieni käärö sielä nökötti peiton alla. Niisk! Kyllä tuli tädillä tippa linssiin. *huokailee* Siinä sitten sain pikkuisen sykkyyni ja toinen tyytyväisenä veteli sikeitä. Arvannette kait, että mies on taas saanut osansa täällä kotona vauvahömpötyksistä. ;-) Olisi itsekin tullut katsomaan, mutta kun tuli viimehetken akuutti työeste. Otin sitten kamerakännykällä nyytistä kuvan ja tuossa me sitä äsken ihasteltiin ja hoettiin, että kyllä meillekkin vielä. =) TAHTOO VAUVAN¿HETI! =) Jotenkin pelkäsin, että omien menetysten jälkeen tuntuis kovin tyhjältä ja pahalta mennä sinne siskon vasta syntynyttä nyyttiä ihastelemaan, mutta itse asiassa olo oli tosi hyvä ja tuntui siskon puolesta hyvältä, että se niin ison urakan on saanut kunnialla vietyä läpi. Unohdin tyystin nää omat vauvamurheeni. Ja hyvä niin. Joka päivä se ajatus vauvasta on kyllä mielessä, mutta nyt tuntuu että alkaa taas vähän helpottamaan se surkuttelu. Kun ei se mitään auta. Seuraava masis iskee varmaan sit viimeistään taas siinä vaiheessa kun/jos täti taas valon nopeudella saapuu oven taakse parin viikon päästä. Mutta siihen on vielä aikaa, joten murheet sikseen. =)





Nyt on niin kova nälkä, että taidan mennä syömään iltapalaa ja painua unten maille. Kauniita unia kaikille haahuille ja mahdollisesti jo tuleville ex-haahuille. ;-)



Titi75

Voi hitsin hitsi. Mulla on aina aikaisemmin tullut noita ovisoireita aikas voimakkaasti. Tai siis lähinnä puolessa välissä kiertoa on aina ollut selkeesti alavatsa tosi kipeä¿nyt ei tunnu mitään missään. = / No sen olen päättänyt, että tikuttamaan en ala. Tulee jos tulee¿ No mulla on vielä muutama päivä armonaikaa tuohon n. puoliväliin kiertoa.



Mitäs tänne muille kuuluu? Neronja, mikä on vointisi tällä hetkellä?



Konekkin näyttäisi taas toimivan täältä töistä käsin. Nähtävästi tässä on ollut jotain vikaa¿



Titi75 kp13

Päivä on taas jo pitkällä.

Töissä on erittäin hiljaista, joten on hyvin aikaa kirjoitella tännekin. =)



Maija_27: Omat pahoitteluni myös keskenmenosi johdosta! Mutta, tervetuloa kuumeilemaan meidän kanssa. =)



Titi75: Onnitteluni uudelle tädille! =)



Katri72: Oireesi kyllä on erittäin lupaavat!! =) Paljon plussaonnea! Koska meinaat seuraavan kerran testailla...?



Neronja: Olen todella pahoillani tuosta tilanteestasi! Voimia sinulle. Täytyy kyllä ihmetellä, että mistä saat noita voimia ja jaksat ajatella positiivisesti.



Porkkana: Mitä sinulle kuuluu?!? Oletko päässyt keskustelemaan psykologisi kanssa...? Voimia sinulle!!!



Oma napa: kp14/26-31.. Kovasti olen yrittänyt ovista bongailla tikuttelemalla. Tänään kun tein testin melko pian siihen ilmestyi kaksi viivaa, kuitenkin ihan testiajan puitteissa. Joten eiköhän se ovis ole sieltä tuloillaan.. =) Kovasti mies on tykännyt pöllyytellä peittoja ja minä myös. =) Toiveet on korkealla. Mies on niin ihana kun hän puhuu siitä kuinka hän toivoo meille vauvaa.

Ovisoireitakin on " limamainen" vuoto ja nippailu mahassa. Rinnoissa on tuntunut aika-ajoin vihlontaa.



Viikko olisi taas vaihteeks jo puolessa välissä.. Todella nopeasti menee aika.

Tuossa jo mietin, että kohta pitää alkaa tekemään joulukortteja. Minä kun tykkään askarrella itse ne kortit, vaikka siihen menee oma aikansa niin kyllä ne silti on ihania. (oma kehua nyt ilmassa =) )



Mukavaa päivän jatkoa!



Kaksonen76

Neronja: Olen tosi pahoillani tilanteesi takia! Ihmeellisesti sinussa kyllä sitä positiivista energiaa riittää.



Kaksonen: En oikein tiedä milloin testailisin. Toisaalta tekisi mieli jo viikonloppuna, mutta jos on taas nega, niin menee hukkaan koko testi. Silloin kesälläkin testissä näkyi vasta tosi myöhään, eikä nyt olla vielä lähelläkään sitä aikaa. Mutta jos vain suinkin pystyn odottamaan, niin odotan kyllä jonnekin kuun vaihteeseen. Eri asia sitten on pystynkö. ;)



Omaa napaa: Tuntuu noiden oireiden voimakkuus kyllä vaihtelevan. Tänään oli aamulla pientä kuvotusta ja päänsärkyä, mutta ei sitten juurikaan muuta. Mutta sitten taas välillä tuntuu että on vaikka mitä päällä yhtä aikaa. Ettei vain olis kumminki jotain hormonihäiriöitä vielä tuon km:n jälkeen... =(

Tunteet on kyllä aika pinnassa nykyisin. Tulee itku tai vedet silmiin melko herkästi. Miehen kanssa oli viime yönä pientä kränää ja siitäkös multa sitten itkut tuli...



En kyllä oikein tiedä miten tähän tilanteeseen pitäis suhtautua... jotenkin on niin epätietoinen olo kuin olla ja voi.



Nyt menen syömään, joten päivänjatkoja kaikille!

Kollektiivinen pahoittelu myös teille kaikille, erityisesti Neronjalle, joka on kohdannut vähän liikaa vastoinkäymisiä. Kiva kuitenkin, että on tällainen porukka missä voi purkaa tuntemuksiaan saman kokeneiden kanssa. Vaikka sanotaan, että keskenmenot ovat niin kovin yleisiä, niin siitä huolimatta se on iso menetys, joka kannattaa käsitellä ja surra. Minun on tällä hetkellä kyllä vaikea ajatella koko asiaa, mutta ehkä sen käsittelyn aika on sitten myöhemmin.



" Hassua" sinänsä, että ennen sitä ajatteli, että kun tulisi edes raskaaksi vaikka tulisikin keskenmeno, niin tietäisi ainakin voivansa tulla raskaaksi. Mutta en minä olisi todellakaan halunnut siitä vauvasta luopua. Minun ajatuksissani se oli jo vauva, vaikka niin kovin pieni vielä olikin. Toisaalta suhtaudun kuitenkin aika luottavaisesti tulevaisuuteen, koska olen yhden lapsen jo saanut ja kaksi kertaa tullut raskaaksi, niin miksei se onnistuisi uudestaankin. Ekan lapsen jälkeen meni kuitenkin pari vuotta ennen tätä raskautta ja tuntui jo, etten ikinä voi raskaaksi tulla, joten sinänsä olen ihan positiivisilla mielin.



Kävin tänään tosiaan lääkärissä ja kaikki oli oikein hyvin. Lääkäri suositteli odottamaan yhdet menkat ennen kuin aloittaa uuden yrityksen ja clomit otan sitten taas käyttöön. En tiedä kyllä viitsiikö tässä nyt ehkäisemäänkään ruveta. Ei kai se raskauskaan ala, jos sille ei ole edellytyksiä?



Tästä tuli nyt tosi omanapainen viesti, mutta eiköhän se tästä, kun tutustun vähän porukkaan :). Tosin meillä on muutto kohta edessä, joten voipi olla vähän aikaa hiljaiseloa täältä suunnalta.



Pikaista raskautumista ja pysyvää sellaista kaikille toivoen,

Maija

Piitkästä aikaa piti tulla haahu-uutisia lukemaan.



Vilpittömät pahoittelut neronjalle :( Uskomatonta, että tässä piti taas näin käydä. Olin niin toivonut, että sinulle olisi vihdoin tullut se kestävä plussa ja sehän taas olisi roppakaupalla lisännyt uskoa meidän muidenkin yritykseen..



Oma napa: Soittelin ja kysyin tuloksia siitä verikokeesta, joka minulle tehtiin keskenmenon jälkitarkastuksessa muutama viikko sitten. Virusvasta-ainepaketti siis. Hoitaja sanoi vaan, että papa-koe ok: luokka 1 ja puhtausaste 2 (!?). Mitähän se tarkoittaa..? Hoitaja meinasi, ettei sillä ole mitään merkitystä; pääasia, että luokka on ykkönen. Kuulemma muutama päivä ennen papaa ollut yhdyntäkin voi aiheuttaa sen, että puhtausaste on 2.. Uskoako tuohon.. Ikinä ennen ei ole papassa ollut mitään häikkää.



Sitten sanoi, että toksoplasma (?) oli negatiivinen, cytomegalovirus positiivinen ja listeriatulos ei ollut vielä valmis. Mikäköhän on tuo cytomegalovirus..? Mistä sen saa? Hoitaja sanoi vaan, että se ei ole vaarallista; olen joskus sairastanut viruksen ja siihen on muodostunut vasta-aineita. Ei osannut sanoa, onko tuo cytomegalovirus voinut aiheuttaa keskenmenot. Lääkärille soittoaika on sitten joulukuussa, kun on tehty sekin tukostaipumustutkimus. Silloin pitää muistaa kysellä kaikki epäselvät jutut.



Kyllä kai sinäkin, neronja, pääset tutkimuksiin, kun neljä km:a jo takana? Minulle ainakin tuolla sairaalassa painotettiin vaan sitä, että tutkitaan yleensä vasta kun yli kolme km:a ollut. Sanoi tietenkin myös, ettei meissä varmaan mitään perusvikaa voi olla, kun saman miehen kanssa kaksi lasta ennestään. Mutta siis sääntönä kuulosti olevan tuo kolme km:a.



Menkat alkavat olla nyt ohi. Oikeastaan ekat km:n jälkeen. Ja ihme kyllä olivat suht normaalikestoiset, eivätkä edes erityisen runsaat! Nyt kp 9/28-32 tai jotain...

Tämä tekniikka on sitten sellaista jota tämä rouva ei ymmärrä.. Minä kirjoitan ja kirjoitan, sitten kun pitäs pistää se eteenpäin niin eipäs annakaan lähettää. Että muutama kirosana pääsi ilmaan. =)



Maija_27: No, hyvä että kaikki on kunnossa j aeikä mitään tulehduksia löytynyt.

Itselläni silloin kun sain keskenmenot niin gyne suositteli käyttämään kyllä ehkäisyä ennen kuin aloittaa uuden yrityksen. Selitti sitä sillä, että hormoonit ovat korkealla..(?) Joten suositteli tosiaan käyttämään tuota ehkäisyn käyttöä.

Meille gyne suositteli odottaa parit menkat ennen uutta yritystä, mutta sekin ilmeisesti riippuu niin genestä ym. muista asoista.



Omaan napaan: Tässä päivän mittaan on tullut mitä ihmeellisimpiä olotiloja.. Rinnoista vihlasee oikein kunnolla välillä, auts. Sitten välillä menee oudohkoja kuumia aaltoja. =) Mummotauti varmaankin iskenyt. Heh. Ja, mahassa nippailee/kouristelee.

Kuuluko nuo mahdollisesti tuohon tulevaan ovikseen?? Vai mistä moinen voisi johtua....?



Enään tunti töitä ja sitten olisi ilta vapaata... Ihanaa. Se on meidän taloudessa luksusta, että minä olen kotona iltaisin. Minun työvuorot kun sattuu ajoittumaan melko usein tuohon iltaan.



Mitenkäs muiden haahujen keskiviikko on sujunut?