Aamulehden loukkaava juttu su ihmiset liitteessä
Aamulehden su ihmiset liitteessä oli 9.10.2011 sivulla 3 todella loukkaava juttu. Siinä joku nainen oikein kuvansa kanssa julistaa miten 35-vuotiaat ja sitä vanhemmat eivät saisi enää lisääntyä ja kuinka häpesi omaa äitiään, joka hänet sai 35-vuotiaana.
Kuinka kehtaa tuollaista kirjoittaa ja vielä kuvan kanssa ja lehti sellaista julkaista.
Onneksi mielessänsä saa toivoa tuollaiselle mahdollisimman paljon hankaluutta elämässään, jospa se kasvattaisi.
T: Yli 35-vuotiaana lisääntynyt
Kommentit (31)
Minulle tuli kuvan perusteella mielikuva, että on kuvansa perusteella yli 45-vuotias (ryppyjä aika lailla) ja itsellä jäänyt lapset tekemättä ja on siksi katkera niille, jotka tekee lapsia vielä yli 35-vuotiaana.
Minusta noin loukkaavia mielipiteitä ei saisi julkaista eli missähän Aamulehden harkinta on pettänyt.
tapauksessa inhottavaa kun saa mielipiteensä lehdessä julki. Itse olen kärsinyt samasta asiasta, vain toiste päin eli tosi nuorena olen äidiksi tullut ja sehän on myös erittäin paha asia eikä missään nimessä saisi tapahtua.
Ei näille voi mitään, ihmisillä on mielipiteensä, idiooteillakin.
olen tehnyt 3 lasta yli 35v vaikka oma äitinikin oli aikansa vanha äiti (minä synnyin kun äiti 33)
ikinä ei äitiä tarvinnut hävetä, harmi että on kuollut (vaan ei suinkaan vanhuuteen)
On hyvä ottaa huomioon se, että lapsia ei kannata tehdä enää kovin vanhana, että pystyy tukemaan lapsia myös aikuisena. Lapset olisi parasta tehdä nuorina ja moni odottaa liian pitkään lastenteon aloittamista. Itse olen tehnyt lapset hiukan alle ja yli kolmikymppisenä ja viimeinen raskaus otti tosi koville. Mitä myöhemmin aloittaa, sitä todennäköisemmin on ongelmia.
Kirjoittaja ei sano ainuttakaan asiaa, mitä väität hänen sanovan.
Kutonen, vaihdapa mielessäsi jokaisen tekstissäsi olevan "tehdä"-verbin tilalle verbi "saada", ja mieti, muuttuuko kirjoituksesi sävy mihinkään suuntaan...
Kirjoittaja viittaa 53-vuotiaisiin äiteihin, ja sanoo, ettei hänen mielestään pitäisi mummoiässä enää hankkia lapsia. Hän kirjoittaa menettäneensä äitinsä liian nuorena, eikä siksi ymmärrä vaihdevuosissa äidiksi hankkiutuvia. Lisäksi hän puhuu siitä, että kaksi sukupolvea menettää tiiviit siteet isovanhempiin. Tai ei tapaa isovanhempiaan ollenkaan.
Hänen äitinsä oli tuon 35 vuotta, ja koska muiden äidit olivat noin 10 vuotta nuorempia, hän kirjoittaa "joskus likimain" hävenneensä. Kukapa meistä ei olisi joskus likimain hävenneensä äitiään, koska äiti on jollain tapaa erilainen kuin muut äidit. Mä melkein häpesin äitiäni, koska kellään muulla äidillä ei ollut turkkia.
Lopuksi hän kirjoittaa siitä, että hedelmällisyys laskee 35-vuoden jälkeen ja komplikaatiot raskauden aikana lisääntyy. Tämäkin on minun käsittääkseni ihan faktaa, kirjoittajakin viittaa lääketiedettä opiskelevaan ystäväänsä.
Pariin otteeseen kirjoittaja sanoo selvästi, että tämä on hänen mielipiteensä ja kirjoittaa tiedostavansa, että vasta-argumentteja löytyy. Ottakaa nyt siis ihmeessä ne palkokasvit sieltä nenästä pois ja lukekaa kirjoitus uudestaan!
Onneksi mielessänsä saa toivoa tuollaiselle mahdollisimman paljon hankaluutta elämässään, jospa se kasvattaisi.
Että kyllä se kasvamisen tarve on mielestäni sulla ap.
Tais itse kirjoittaja käydä vääntelemässä julkaistuja lauseitansa, elä sen kanssa mitä kynästäsi päästit.
Miten niin moni oli samaa mieltä eli sait vain pahaa mieltä aikaan!
joten laita ihmeessä palautteesi aamulehdelle. Kirjoitin oman mielipiteeni, koska mua vaan niin huvitti se, kuinka tekstin voi lukea niin väärin.
http://www.hedelmallisyys.fi/finland/concern/Infertility_in_Females/Imp…
http://www.mtv3.fi/helmi/hyvinvointi/artikkeli.shtml/951266
http://www.mtv3.fi/helmi/hyvinvointi/artikkeli.shtml/951266
Parin minuutin googlettamisella löytyi noi ja PALJON muuta. Suosittelen ap:lle ja muille, jotka yrittää tuon kiistää...
Luepas ap se juttu nyt uudestaan, miten voit käsittää sen tuolla tavalla?
Oli yksinkertaistava, puusilmäinen kirjoitus. Vanhemmuus on NIIN paljon muutakin kuin biologinen ikä, ihan oikeasti on. Minulla on nuori äiti, josta ei ollut äidiksi silloin, eikä ole isoäidiksi nyt. Olisin toivonut vanhempaa ja kypsempää äitiä, jolloin muidenkin tarpeet olisivat painaneet kuin äidin tarpeet.
Ja mikä tää kehityshäiriöihin vetoamisen pointti on? Sehän on aivan sama millainen lapsi tulee, jos lapsi tulee ja siitä on valmis huolehtimaan. Miten hitossa se liittyy tähän mitenkään?
olishan se varmaan parasta saada lapset alle kolmekymppisenä, mutta miten ihmiset ei tajua, että kaikki ei ole siihen mennessä edes löytänyt sopivaa isäkandidaattia?? Tai ole henkisesti muutenkaan valmiita? Ei kai niitä lapsia voi ekan vastaantulijan kanssa vääntää. Itse olen jotenkin myöhään kehittynyt ja menetin neitsyytenikin vasta 23-vuotiaana (pojille uskalsin jutella vasta parikymppisenä) joten lapset ei olleet ihan ajankohtaisia moneen vuoteen.
tulin vielä 35-vuotiaanakin raskaaksi kertalaakista :D minkäs teet! Toiset on vaan niin hedelmällisiä ja nyt 37-vuotiaana olen mitä parhain äiti lapsilleni :D
vaikka sain kuopukseni 35-vuotiaana. Itse asiassa tunnen olevani paremmassa fyysisessä kunnossa kuin 20-vuotiaana sillä harrastan paljon enemmän liikuntaa eikä ole lastenhoito yhtään raskasta :D täytyy ihmisen olla oikeasti huonossa jamassa jos tässä iässä kokee itsensä jo fyysisesti väsyneeksi.
nyt kolmekymppisenä paljon parempi aika siihen!
Jos saa lapsen alle 4-kymppisenä on luultavasti kymmeniä vuosia aikaa olla lasten tukena tässä maailmassa. Toisaalta jos nalli napsahtaa kohdalle kuolee nuorena eikä silloin auta vaikka olisit parikymppisenä lapset vääntänyt...mun siskoni kuoli 43-vuotiaana syöpään juuri kun esikoisensa täytti 20v ja kuopus 18v...valitettavasti.
olisi isäehdokkaat tässä:
-alkoholisoitunut, narkkariksi päätynyt, huonosti koulutettu ja työttömänä viihtynyt renttu
-itseäni 20 vuotta vanhempi ukkomies
- joku satunnainen yhdenillanhoito
- yksi fiksu akateemikko, jolla sittemmin mielenterveysongelmia
Mulle on aina ollut tärkeää se, että olen itse valmis ja aikuistunut ja halusin myös ehdottomasti löytää sopivan miehen. Tärkeitä kriteereitä miehessä oli rehellisyys, lämmin sydän, savuttomuus ja päihteettömyys, sekä sellainen normaali peruselämä kunnossa.
Minun piti elää ensin risainen elämä pois alta, että olin valmis äidiksi. 20+vuotiaana raha-asiani olivat täysin sekaisin ja rajua itseni etsimistä kesti se kymmenisen vuotta. 30-vuotiaana olin valmis, en yhtään aiemmin. Toki tiedostin että siinä(kään) iässä ei raskaaksitulo ole enää itsestäänselvyys.
Nyt olen yhden laosen äiti, ikää 32 vuotta. Ehkäpä haluaisin vielä toisen, mutta en vielä. Kuuntelen sydämeni ääntä, mutta pohdin myös jaksamistani. Juuri nyt en jaksaisi enempää, mutta uskon sen johtuvan omasta laiskuudesta ja mukavuudenhalusta enemmän kuin iästäni.
kirjoitus minunkin mielestäni. Suunnittelin ensimmäistä kertaa antavani asiakaspalautetta Aamulehdelle juuri tämän kirjoituksen takia.