Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Oletko asunut koskaan yksin? Onko miehesi?

Vierailija
10.10.2011 |

Kuinka pitkän ajan?

Kommentit (24)

Vierailija
1/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

yksin 19-vuotiaasta 27-vuotiaaksi (välissä pari lyhytaikaista jaksoa kämppiksen kanssa), mies 19-vuotiaasta 30-vuotiaaksi.

Vierailija
2/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä nelisen vuotta, mies kolme vuotta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun mieheni (silloinen kihlattu) oli armeijassa. Mies ei ole asunut yksin.

Vierailija
4/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mies ei koskaan...minä olen itsenäisempi ja viihdyn paremmin yksin.

Vierailija
5/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies asui n. 1,5v erottuaan ex-avokistaan.

Vierailija
6/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä asuin muutaman vuoden yksin, ennen kun tapasin mieheni. Mies asui silloin vielä kotona. Muutti sitten minun luokseni, oltiin parikymppisiä. Aina joskus olen ajatellut, olisiko ollut parempi jos mies olisi asunut itsenäisesti edes vähän aikaa. Mutta hyvin tuo tekee ruokaa ja osallistuu kodinhoitoon.

Yhteiseloa nyt 8 vuotta takana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen asunut yksin 16-vuotiaasta 32-vuotiaaksi. 25-vuotiaana about vuoden jakso yhteiseloa silloisen poikaystävän kanssa.

Mies on asunut yksin ensin opiskeluaikana vuoden ja sen jälkeen opinnot päätettyään kymmenisen vuotta. Opiskeluaikoina asuin kimppakämpässä parin muun opiskelijapojan kanssa. Naisen kanssa ei ollut koskaan asunut ennen mua, tyttöystäviä oli kyllä ollut.

Arvatkaas olikos hiukka vaikea sopeutua asumaan kaksin kun molemmat oli totuttu olemaan yksin... Ehdittiin kerran jo erotakin, kun kumpikaan ei voinu asua toisen kanssa rakkaudesta huolimatta. :=)

Vierailija
8/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä asuin yksin 5 vuoden ajan ennen kuin tapasin mieheni. Vietin villiä sinkkuelämää vaikean parisuhteen jälkeen :)

Mies ehti viettää poikamieselämää, ja asua yksin ainakin 5 vuotta ennen tapaamistamme.



Se hyvä puoli siinä ainakin on ettei meidän tarvitse riidella kotitöistä.

Kumpikin on yksin asuessaan huomannut, että kotitöitä tulee yllättävän paljon vaikka ei tietoisesti sotkisikaan.

Osataan nyt kumpikin tehdä osuutemme emmekä ala turhaan napisemaan, että 'kun tuo vaan sotkee eikä ikinä tee mitään'.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen asunut 22-veestä 25-veeksi yksin, sitten tuli serkku kämppikseksi, serkku muutti miehen luo kun olin 27-v. ja minä muutin miehen luo, kun olin 28-v. Sillä tiellä olen edelleen.



Mies asui yksin 19-veenä ja 23-24-veenä. Sitten mentiin naimisiin.

Vierailija
10/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paitsi kolme kuukautta ulkomailla vaihdossa.



Olen asunut kämppiksien kanssa 21-26 -vuotiaana, sitä ennen kotona ja au pairina ja sen jälkeen nykyisen mieheni kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Totaalisen yksin olen asunut 5 vuotta ja mies suunnilleen saman verran. Kimppa-asumista minulla lisäksi 8 vuotta. Mies asui lapsena noin 5 vuotta sisäoppilaitoksessa eri mantereella kuin vanhempansa.

Vierailija
12/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suosittelisin kyllä yksinasumista jokaiselle ennenkuin pistää hynttyyt yhteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

16-vuotiaasta 21-vuotiaaksi, jolloin esikoinen syntyi. 25-vuotiaana muutin nykyisen aviomieheni kanssa yhteen.

Vierailija
14/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

16-vuotiaasta 21-vuotiaaksi, jolloin esikoinen syntyi. 25-vuotiaana muutin nykyisen aviomieheni kanssa yhteen.

yksin suunnilleen 7 vuotta, siitä lähtien kun hänen isänsä kuoli eli 31-vuotiaaksi asti. Silloin muutti minun kanssani yhteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen asunut yksin 16-vuotiaasta 32-vuotiaaksi. 25-vuotiaana about vuoden jakso yhteiseloa silloisen poikaystävän kanssa.

Mies on asunut yksin ensin opiskeluaikana vuoden ja sen jälkeen opinnot päätettyään kymmenisen vuotta. Opiskeluaikoina asuin kimppakämpässä parin muun opiskelijapojan kanssa. Naisen kanssa ei ollut koskaan asunut ennen mua, tyttöystäviä oli kyllä ollut.

Arvatkaas olikos hiukka vaikea sopeutua asumaan kaksin kun molemmat oli totuttu olemaan yksin... Ehdittiin kerran jo erotakin, kun kumpikaan ei voinu asua toisen kanssa rakkaudesta huolimatta. :=)

Vierailija
16/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toi on totta, että vaikea tottua asumaan jonkun kanssa kun on niin tottunut omaan rauhaan. Olen siis nyt asunut eron jälkeen monta vuotta yksin, enkä usko, että koskaan enää haluan muuttaa kenenkään kanssa asumaan.



Erotessani en ollut koskaan asunut yksin ja ajattelin, että en ikinä totu yksinoloon. Mutta kummasti sitä vain mieli muuttuu ja oppii pitämään erilaisista asioista. :D

Vierailija
17/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kotoa olen lähtenyt peruskoulun jälkeen. Ensin asuin asuntolassa vuoden, sitten yksin yhden vuoden. Siitä lähtien sitten osittain kämppiksen kanssa ja osittain yksin siihen saakka kun miehen kans muutin yksiin.



Mies taasen ei ole asunut yksin kuin vajaa puoli vuotta. Mutta kotitöitä osaa tehdä hyvin.. :) Syy kai siinä että äitinsä on opiskellut ja tehnyt töitä juuri siihen aikaan kun mies ollut teini. On sitten ollut pakko tehä hommia itse! :)

Vierailija
18/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vuosia.

Vierailija
19/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kahdestaan lapsen kanssa kyllä olin asunut viisi vuotta ennen kuin muutin nykyisen miehen kanssa yhteen.

Mies on asunut opiskeluaikana yksin ja erottuaan vaimostaan oli myös yksin parin vuoden verran.

Vierailija
20/24 |
10.10.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muutettiin yhteen lapsuudenkodeista.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yhdeksän kaksi