Lue keskustelun säännöt.
Apua hermojen hallintaan 2v. 2kk lapsen kanssa :o(
08.10.2011 |
Poika on ollut syntymästä asti kärttyisä ja vaativa. Elämä on lähes jatkuvaa huutoa, rimpuilua, yöllä heräämistä ja maidon/veden huutelua, "anna anna anna", kaikki pitää saada.
Hetken saattaa leikkiä leluilla, mutta sitten alkaa tyytymätön narina ja huuto, kun mun pitäisi istua jossain tietyssä kohtaa, antaa tietty lelu ja noutaa sitä sun tätä. Päiväunia lapsi ei nuku enää ollenkaan, vaikka onkin väsynyt iltapäivästä.
Tänään yritin kiireessä pukea lasta, ja poika kiemurteli ja huusi selkä kaarella. Tukistin ja otin korvasta kiinni ja huusin, että ole paikallasi. Tiedän, ei niin olisi saanut tehdä, enkä yleensä teekään.
Hermot alkaa mennä jo tosi pahasti välillä, tulee ihan saatanallinen kiukku lasta kohtaan. En tajua miksi lapsi on aina ollut tuollainen huutaja. Hyviäkin hetkiä on, mutta se vaatii mun 100 % keskittymistä tenavan joka liikkeeseen. Ei esikoistyttö ollut tuollainen.
Kommentit (4)
osa-aikaisesti hoitoon tai kerhoon. Tekee niin hyvää olla vähän aikaa erossa uhmiksesta - ja se on lapsellekin hyväksi. Tosin meillä noi kerhopäivät ei varsinaisesti ole kovin helppoja, koska lapsi väsyy siellä ja on sitten kahta kamalampi iltapäivällä. Mut kokonaisuudessa helpottaa kuitenkin. :)
Melkein kaikilla äideillä palaa joskus käämi, kun lapseen on pakko koskea vaikka rimpuilee. Olen minäkin kerran napannut lapsen käsivarsista kiinni ja huutanut hänelle melkein naama kiinni naamassa (lapsi vetäisi päällään minua kasvoihin niin, että hammas tuli melkein huulesta läpi).
Meillä rauhallinen lapsi, mutta osaa hänkin. Ihmettelen tosi usein, että KUINKA rauhallisia on niiden lapset, jotka esimerkiksi ohjeistaa, että tuon ikäistä ei pitäis enää pukea vaan tukea häntä pukemaan itse....me ei ikinä päästäis täältä yhtään mihinkään (kokeiltu on) jos en vaan ottaisi lasta syliin ja pukisi, siitäkin huolimatta että joskus rimpuilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja niität nyt satoa siitä. Miksi sinun pitää tehdä, mitä tenava käskee, voi järkky sentään. Yrität ilmeisesti pitää lapsen tyytyväisenä noin, mutta pieleen on mennyt.
Hanki apua itsellei ja neuvoja lapsen kasvattamiseen, autat silloin lastakin.
vaan pitänyt jämäkkää linjaa. Se vain ei auta, lapsi on väsymätön taistelija. Olen töissä, ja lapsi siis päivähoidossa. Siellä poika on kuin herranterttu. Kyse ei ole eroahdistuksesta, vaan poika on pitkillä lomilla samanlainen. Ja syntymästä asti on tosiaan ollut kiukkuinen ja väsymätön äkäpussi.
ap
Tänään kantelin rimpuilevaa lasta, joka yritti päästä siskonsa huoneeseen ja ajattelin, että voisin läntätä sen roskikseen :)
Mutta joo, itse huomaan, että pirteänä jaksan uhmailua paremmin, mutta jos itsellä on univelkaa ja pinna tiukalla, jaksaa lapsenkin uhmailua huonommin.
Meidänkään oma ei nuku päikkäreitä paitsi tarhassa, jossa on hoidossa osa-aikaisesti.
Oletko itse töissä vai kotona? Sinuna lähtisin töihin ja laittaisin lapsen hoitoon, olisi hyvä, että lapsen ympärille tulisi vähän muitakin aikuisia, ettet vain sinä ole uhmailun kohteena.