Onko sinulla mielestäsi laaja yleissivistys?

Sehän on vain yksi matikan tunti ohi suorakulmion pinta-alan laskemisesta.



Tiedän myös nuo kakkoskysymysten vastaukset, paitsi en noita sisä- ja ulkopaikallissijoja. Tiedän toki mitä siinä haetaan, perusjutut nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi muistan, saksan kielessä on datiivi, ja sitten pätkiä siitä inessiivi illatiivi elatiivi adessiivi allatiivi ablatiivi jotain jotain -listasta, muutamia jäi välistä, ja nämä on kaikki kuitenkin nominien taivutusmuotoja, -lla, -lle, -lta jne., mutta en muista mitä nuo läheskään kaikki oli, tai mitä sisä- ja ulkopaikallissijalla tarkoitetaan. Äidinkieli ollut koulussa aina kymppi, mutta ei vaan muistu mieleen. Muistan kuitenkin että Heli Laaksosella on runo tästä litaniasta, jossa hän vertaa noita suomen kielen paikallissijoja sieviin pikkuporsaisiin, varmaankin jossakin koti-ikävän puuskassa.

Lisäarvoteoria ja "Jumala on kuollut" menivät ohi, muut tiesin.

Ammatin puolesta täytyy tietää yhtä sun toista ja jos ei tiedä, täytyy osata ottaa selvää :)

Mutta siltikin katson, että minulla on paljon tietämystä erilaisista asioista, koska luen niin paljon.



Toki kulttuuri ja historia ovat yleissivistyksen kannalta niitä asioita, joita kuuluu tietää, mielestäni siis.

Minäkin voisin keksiä 50 kysymystä joihin tiedän vastauksen,se tosin ei tee minusta vielä sivistynyttä vaan kertoo pikemminkin sen minkälaisiin aihealueisiin mielenkiintoni on keskittynyt ja siitä minkälaisia asioita pidän tietämisen arvoisena.

Muihin tiedän vastauksen. Mulla on mielestäni aika laaja yleissivistys, mutta nuo kysymykset on kyllä ihan peruskoulutasoa.

Nyt tiedän senkin =)

vaikka selvennyksen perusteella sekin oli tuttu idea, en vain tiennyt tuota nimeä. Muuten tiesin noihin vastaukset, mutta minulla ei mielestäni ole hyvä yleissivistys.

Lisäarvoteoria kuulostaa sanalta, jonka olen kuullut, mutta en tarkkaan tiedä, mitä se tarkoittaa. Muut olivat helppoja kysymyksiä.



Hyviä yleistietokysymyksiä ovat sellaiset, jotka mittaavat eri alojen tietoja. Lisäksi yleistietoon kuuluu minusta se, että tietää sekä ajankohtaisista asioista että "ajattomista".

Totta kai osaan vastata noihin kysymyksiin, nehän ovat peruskoulu- tai lukiotasoa. Kysyinkin, mitkä olisivat muiden mielestä hyviä kysymyksiä. Ei tuo ollut mitenkään kattava lista, kirjoittelin vain, mitä tuli mieleen.

Olisi kiva kuulla muiden mielestä hyviä yleistietoa osoittavia kysymyksiä.

Sinänsä ihminen voi olla henkisesti hyvinkin sivistynyt, vaikka kirjatietoa ei olisikaan.

kaikkiin, ja jopa oikein, paitsi lisäarvoteoriaan ja oppositioon. Viimeiseen siksi, että en ole nyt seurannut politiikkaa.



Minulla on laaja yleissivistys. Iso osa tiedoista on tosiaan jo ihan peruskoulusta/lukiosta, mutta myös yliopistokoulutukseni on laaja-alaisesti yleissivistävä.

minusta yleissivistys on enemmän kuin nippelitietoa. Esimerkiksi miten kreikka vaikuti roomalaiseen kulttuuriin ja miten hellenismi elää nykykulttuurissa. Muita kysymyksiäsi en muista. Ai niin, maailman sodat. Minusta ei ole yleissivistysä muistaa niitä, mutta on täydellistä törppöyttä olla muistamatta (näin siitäkin huolimatta, että vuosiluvut yleensä on sitä kaikkein tyhjänpäiväisintä tietoa).

Hmm. Mielestäni aina trivian luetteleminen ei ole merkki siitä, että todella tietäisi asioista jotain.

Esim. hyvä tietoa mittaava kysymys minusta noista on "mistä diabetes johtuu", koska silloin pitää selittää asiaa hieman, eikä tieto ole pinnallista. Vuosilukujen osaamista pidän välillä pinnallisena, no en ehkä tuota toista maailmansotaa mutta jotkut vuosilukutiedot ovat sellaisia, että on vain mekaanisesti opetellut asioita ymmärtämättä sen enempää, mitä historiassa tapahtui.

Niin ja tiedän kuka kehitti suhteellisuusteorian mutta en osaa kertoa, miksi se on länsimaisessa tieteessä merkittävä. Että kyllä tätä sivistystä voisi olla enemmänkin.:)

mun mun mielestä yleissivistystä ei voi mitata yhdelläkään kysymyksellä . koska eihän se olisi "yleistä". Se nsijaan sitä ehkä mittaa kyky kiinnostua asioista. Jos esimerkiksi valittaisiin päivän lehdestä satunnainen luentotilaisuus, voisitko mennä sitä kuuntelemaan ja kiinnostua siitä? Jos voisit, olet todennäköisesti yleissivistynyt. Jos et, et varmaan edes haluaisi olla.

K: Millä öljypalo sammutetaan?

V: Ööö, ilmalla?



K: Mikä on Ruotsin valuutta?

V: Euro? Ainakin joskus siellä oli kruuna.



= Eipä ne peruskoulun opitkaan monelle päähän jää. Itse osasin vastata lähes kaikkeen, mut monet kavereistani eivät. Yhdenkin kaverin kanssa väiteltiin pitkään siitä, oliko se Talvisota, jonka voitettuaan Suomi itsenäistyi. Tai kuuluuko Hawaiji Usaan...

En itsekään ajattele niin, että sivistystä voisi mitata nippelitiedolla, mutta kyllä yleissivistkseen kuuluu osata tietyt asiat. Esim. Jos ei osaa vastata kuin kolmasosaan ap:n kysymyksistä, niin aika oppimattomana pitäisin.

mun mun mielestä yleissivistystä ei voi mitata yhdelläkään kysymyksellä . koska eihän se olisi "yleistä". Se nsijaan sitä ehkä mittaa kyky kiinnostua asioista. Jos esimerkiksi valittaisiin päivän lehdestä satunnainen luentotilaisuus, voisitko mennä sitä kuuntelemaan ja kiinnostua siitä? Jos voisit, olet todennäköisesti yleissivistynyt. Jos et, et varmaan edes haluaisi olla.

Hyvä yleissivistys on minustakin kykyä kiinnostua monenlaisista asioista. En ehkä joka luennolle mene, mutta luen popularisoidun artikkelin tai luen kirjan.

Koska nämä nyt sattuivat olemaan historiapainotteisia, olen lukenut jokaisen kysymyksen aihepiiristä 1-50 kirjaa. Diabeteksestäkin yhden.

En silti ole ihan kaikesta kiinnostunut. Ap:n kysymyspatteriston selvä puute oli, että esim. populaarikulttuuri ja viihde puuttui kokonaan, samoin luonnontieteistä oli todella vähän kysymyksiä. Arkielämän aihepiirien tuntemuskin on yleistirtoa

Jos keksit itse kysymyksiä jolla mittaat omaa yleissivistystäsi,ei mittari kovin luotettava ole.Toki sinulle tulee mieleen ne asiat jotka muistat ja joihin tiedät vastauksen,näin varmasti olisi kaikilla ihmisillä.

Listasi lähtee omista lähtökohdistasi eikä se kerro oikeastaan yhtään mitään sivistyksesi tasosta.



Mielestäni sivistyneen ihmisen ei tarvitse muistaa vuosilukuja tai muuta nippelitietoa ulkoa vaan hän osaa ja haluaa etsiä sen tiedon tarvittaessa,tietynlainen tiedonjano on siis sivistystä.

Tiedän vastaukset useimpiin noista.



Tiedätkö sä, että mustekalalla on kolme sydäntä?

Kanilla, rotalla ja hevosella ei ole oksennusrefleksiä?



Tiedätkö, että afrikkalainen Dogon- heimo on aina tietänyt tähdestä nimeltä Sirius B, ennenkuin sen olemassaolo pystyttiin astronomisesti toteamaan, vasta -70 luvulla?

ovat aika huonoja, koska jos asiasta mitään tietää, tietää myös, että varmuutta asiasta ei ole. Joskus 'en tiedä' on fiksumpi vastaus kuin oppikirjaselitys.



Tiesin vastaukset kaikkiin muihin paitsi diabetes-kysymykseen, johon oikeaa vastausta ei olekaan. Yleissivistystä on mielestäni se, että pystyy ottamaan selvää asioista tarvittaessa. Itselläni on suht hyvä yleissivistys, mutta esim. fysiikasta en lukiotason jälkeen tiedä mitään, enkä osaisi keskustella aiheesta kuin ainoastaan hyvin alkeellisella tasolla.

Se selviää, kun katsoo edes kerran uutiset. Politiikkaa ei tarvitse seurata.

kaikkiin, ja jopa oikein, paitsi lisäarvoteoriaan ja oppositioon. Viimeiseen siksi, että en ole nyt seurannut politiikkaa. Minulla on laaja yleissivistys. Iso osa tiedoista on tosiaan jo ihan peruskoulusta/lukiosta, mutta myös yliopistokoulutukseni on laaja-alaisesti yleissivistävä.