Opet! Mitä teette oppilaille, joita ei kiinnosta MIKÄÄN?

ihmettelemään, kun en vaadi heiltä mitään. Mä oon lisäksi tehnyt ei motivoituneille omiakin tehtäviä, sellaisia, joiden tiedän innostavan. Olen toisella asteella opettajana, meillä ei kovin isoja motivointiongelmia, mutta aina joskus jonkun kanssa. Tsemppiä vaativaan työhösi!

vaikka eivät myöntäisikään. Lähden myös siitä, etä joku vaikeukshan siellä taustalla on, jos mitään ei tule tehtyä. Se jatkuva tekemättä jättäminen nimittäin jo vaatii enemmän yritystä kuin se, että tekee keskiverrosti jotain.



Mulla on aina ja kaiken aikaa useammanlaiset opetusmenetelmät käytössä, jotta jokainen, erilainenkin oppija saisi hommasta jotain irti. Ja sit mä pari viikkoa ennen koetta pyrin tarkastaan, että näilläkin on edes jotain tehtynä ja tajuttuna ja päivitytän vihkomuistiinpanot koulun jälkeen. Sama, jos kotityöt jää tekemättä, teetän lopulta pari kertaa jaksossa koulun jälkeen.



No joo, osa ei tietty ilmaannu näihinkään. Sit ne lähetetään tunnin aikana erityisopelle tekemään noi jutut. Tai jos on aikaa (yleensä on) teetän ne tehtävät itse tunnilla, ja muut saa sit vaikka lukea muita kirjoja tai katsoa filmiä tms.

Suurinta osaa näistä olen kokeillut. Ongelma tuntuu olevan, että todellakaan MIKÄÄN ei kiinnosta: olen yrittänyt erilaisia opetusmenetelmiä, käytännön tehtäviä, henkilökohtaista ohjausta jne., mistään eivät innostu.



Olen myös lähettänyt erityisopelle tai määrännyt tukkariin tms. Näiden suhteen jakautuvat kahteen porukkaan:



1) Menevät, mutta eivät silti tee mitään pakottamatta.



2) Eivät mene erityisopelle, eivät tule sovittuun tukkariin, eivät ylipäätään tee yhtään mitään.



Ja näiden kaikkien kohdalla ongelmana siis se, että myöskään vanhempia ei kiinnosta; turha siis ilmoittaa laiminlyönneistä kotiin. Enintään saattavat puolustella lapsiaan tai valittaa, että en ole tukenut heitä riittävästi. Hemmetti.



ap

yritän pitää vain oman asenteen oletuksena sen, että heitä kiinnostaa edes jokin, vaikka kaikki merkit viittaavatki päinvastaiseen. Turhauttavaahan se on, ja ei koskaan voi ihan tietää, että olisiko pitänyt osata tehdä vielä jotain toisin tai enemmän. Toisaalta taas minulla on velvollisuus myös muuta luokkaa kohtaan, joten yhdelle oppilaalle itseni käytettävissä olevat keinot ovat rajalliset, varsinkin, jos tukareihin ei tulla ja vanhempiin ei saa kontaktia.



Oikeastaan jos vanhempiin ei saa kontaktia, on vähän sellainen, että tekee mieli yrittää vielä vähän entistä enemmän, kun se yleensä vihjaa siihen, että vanhemmat eivät myöskään käy/laita viestiä vanhempainilloissa tai muuten osallistu, kuitenkin sitä toivoisi, että niilläkin oppilailla olisi joku, jota kiinnostaisi. Ja sitten tullaan taas omien keinojen rajallisuuteen. Huokaus.

Osaa ei vain koulunkäynti tai varsinkaan lukuaineet tuossa iässä kiinnosta. He saattavat innostua sitten kymppiluokalla tai kun keksivät, mitä haluavat työkseen tehdä.

tällaisen kokemuksen äitinä olen saanut, ja myös silloin, kun itse koulua kävin. Toivottavasti teistä joku tulee lapseni opettajaksi yläkoulussa :)... eli osaamista ja monenlaista tapaa löytyy, nyt alakoulun puolella on vähän toisin, ehkä aika ja rahkeet eivät riitä vielä siellä.

tällaisen kokemuksen äitinä olen saanut, ja myös silloin, kun itse koulua kävin. Toivottavasti teistä joku tulee lapseni opettajaksi yläkoulussa :)... eli osaamista ja monenlaista tapaa löytyy, nyt alakoulun puolella on vähän toisin, ehkä aika ja rahkeet eivät riitä vielä siellä.

Minua välillä suututtaa katsoa kollegoiden toimintaa; osa heistä on nimittäin sillä linjalla, että opettavat niitä joita kiinnostaa. Onhan se toki opelle helppoa, mutta itse en haluaisi, että kukaan "putoaa" täysin yläkoulussa, koska sen jälkeen on vaikea päästä enää kiinni koulutukseen.

Välillä vaan tunnen itseni todella turhautuneeksi ja voimattomaksi, kun yritän motivoida ja auttaa, mutta toinen ei vastaa mitenkään. Muu luokka kärsii, kun huomioni menee vain yhteen oppilaaseen, eikä siitä edes ole hyötyä...

ap

tuosta tulee lastensuojelujuttu.

Jos oppilas ei suorita kurssejaan ja vanhempia ei todellakaan oikeasti ei kiinnosta, niin silloin se on viime kädessä lastensuojeluilmoitus. Jos tyypit kuitenkin selviytyvät kokeista niin sitten sun varmaan vaan täytyy vaan hyväksyä niiden koomailu ja antaa olla.

Eli mikäli koulussa ollaan tosissaan huolissaan siitä, selviääkö joku Jamppa peruskoulun oppimäärästä, ei sen asian suhteen tule jäädä yksin ihmettelemään. Ekaksi on tietysti tarjottava koulun omia tukikeinoja (erilaiset menetelmät, eriyttäminen, tukiopetus, erityisopetus, kasvatuskeskustelut, ehkä psykologi/kuraattori). Vanhemmat kannattaa ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan ja miettiä, mitä tukea koti voi antaa. Mikäli oikeasti on huoli siitä, että lapsella jää oppivelvollisuus suorittamatta eikä kotoa sitouduta mihinkään, on se aina lastensuojeluilmoituksen paikka. Sitten aletaan jo isommalla porukalla miettimään, missä mättää. Aika usein sieltä taustalta sitten löytyykin jotain kouluun varsinaisesti liittymätöntä juttua, joka osaltaan on aiheuttamassa epämotivoitumista.

En koskaan. Syy oli se, että se oli niin toivottoman tylsää ja kaikki aivan liian helppoa. En motivoitunut tekemään mitään. En mennyt edes lukioon, koska halusin eroon sitä lässytyksestä.



Yliopistoon pääsin ensi yrittämällä kauppaoppilaitoksen käytyäni. Kolme loppututkintoa on nyt ja johtavassa asemassa toimin. JOskus se koomailu tulee siis ihan vaan siitä, että se on TYLSÄÄÄÄÄÄÄ.

Ihanaa, että välität oppilaistasi noin paljon! Olet helmi!

ja siis liittyy, kun mikään ei kiinnosta...

En koskaan. Syy oli se, että se oli niin toivottoman tylsää ja kaikki aivan liian helppoa. En motivoitunut tekemään mitään.

Kun olisivat edes tekemättä mitään. Mutta kun härkisti huudellaan, sotketaan, riekutaan ja tehdään kaikki mahdollinen, ettei opiskelu onnistuisi muiltakaan. Minua opettajana sellainen kyllä raivostuttaa. Olen nähnyt vaivaa ja suunnitellut hyvät ja mielenkiintoiset tunnit, niin osa porukasta tekee kaikkensa pilatakseen tunnin ja ärsyttääkseen. He eivät edes kuuntele tunnin aihetta, joten tuskin osaavat sanoa, kiinnostaako vai ei. Ja vaikka kiinnostaisikin, niin sitä ei voi näyttää. Sellaisten kohdalla en haluakaan muuta kuin heidät ulos luokasta, että voin keskittyä muihin. En minä mitään vittuilua ala kuuntelemaan kakaroilta. Oppilaat ovat oppivelvollisia, mutta pätevän opettajan antama opetus on etuoikeus. Jos ei kykene sitä hyödyntämään, täyttäköön oppivelvollisuutensa muilla keinoin.

Kiinnostusta on vaikea herättää, jos sitä itsellä ei ole, mutta oletko kokeillut viedä aina tuntien jälkeistä välituntia pois, jos eivät tee mitään. Opettajallahan on oikeus jättää tunniksi per päivä tekemään tekemättömiä töitä. Usein pelkkä se, että tietää, että menettää välitunnin vapaa-ajan motivoi aika montaa.

Ihanaa, että välität oppilaistasi noin paljon! Olet helmi!

Harmittaa vaan muiden oppilaiden puolesta, kun näiden motivaatiokuopassa olevien kanssa käytetty aika on muilta pois.

ap

Samoja ongelmia. Lisäksi tuota huutelua, vittuilua,kyräilyä. Motivoidupa siinä pitämään tunti, jonka olet huolella valmistellut, kun osa katsoo oikeudekseen sabotoida työrauhan muilta.

joku ja se joku on vain kaivettava esille. Joskus se voi tulla ihan yllätävälläkin tavalla.



Nimim. kokemusta on.

Toivottavasti teet itsellesi muistiinpanoja siita, mita e.m. oppilaat jattavat tekematta ja milloin seka mita sina olet yrittanyt tehda asian hyvaksi. Seka myos kodin valinpitamattomyyden. Paivamaarat myos muistiin. Ihan oman itsesi takia turvataksesi selustasi. Nimittain jos asista tulee joskus valituksia siina muodossa etta "laiminlyot" tiettyjen lasten opetusta.

Kannaattaa myos keskustella asiasta rehtorin kanssa ennen kuin vanhemmat valittavat tai oppilaat putoavat hommasta taydellisesti.

Eli jos muuttaisit istumajärjestyksen siten että ei voi istua yksin ja olla tekemättä koska häntä tarvitaan. Jos tunnit ovat luentomaisia ja yksin pakerretaan ei se ehkä velvoita riittävästi. Kaverit patistavat jos löydät hänelle hyvän parin tai ryhmän. Keskustele myös hänen kanssaan että mikä hänellä mättää, eikö kiinnosta vai onko tylsää kuten joku kertoi omalta kohdaltaan. Sitten vain kysyt että miksi vaivaudut tulemaan jos et tee mitään. Koska tulit niin älä heitä tällä tavoin hukkaan useita vuosia. Tee samalla ja saat palkinnon. Tsemppiä!

periaate on yhteys huoltajaan puhelimitse ja kirjata puhelun sisältö.

Jos huoltajat ovat ihan out eli heille ihan sama niin he kuitenkin vastaavat lapsesta.

meillä käytössä tukiopetus , koulukuraattori ja palaverit- kirjaus ja seuranta käyttöön.